EUROOPAN UNIONIIIII

0.0(0)
studied byStudied by 0 people
GameKnowt Play
learnLearn
examPractice Test
spaced repetitionSpaced Repetition
heart puzzleMatch
flashcardsFlashcards
Card Sorting

1/49

encourage image

There's no tags or description

Looks like no tags are added yet.

Study Analytics
Name
Mastery
Learn
Test
Matching
Spaced

No study sessions yet.

50 Terms

1
New cards

Mikä oli Euroopan yhdentymisen (integraation) alkuperäinen tavoite?

Rauhan tavoittelu, erityisesti sotien lopettaminen Ranskan ja Saksan välillä tekemällä maat keskinäisriippuvaisiksi. (yk riipuvaiseks toisistaan)

2
New cards

Mitkä maat perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja minä vuonna?

Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa vuonna 1951

3
New cards

Mikä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tarkoitus?

Asettaa Ranskan ja Saksan hiilen ja teräksen tuotanto ylikansallisen valvonnan alle, vähentäen sodan uhkaa.

(hiili ja teräs olivat sodankäynnin avainresursseja)

4
New cards

Mitä sopimuksia allekirjoitettiin vuonna 1957?

Rooman sopimus, joka perusti Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom)

(ETY:n tavoite oli "yhdistää Eurooppa talouden kautta")

5
New cards

Mitkä maat liittyivät Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973?

Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia.

6
New cards

Milloin pidettiin ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit, joissa kansalaiset saivat äänestää jäseniä?

Pian vuoden 1973 laajentumisen jälkeen.

7
New cards

Mitkä Välimeren maat liittyivät yhteisöön 1980-luvulla?

Kreikka, Portugali ja Espanja.

8
New cards

Mikä sopimus loi Euroopan unionin ja minä vuonna?

Maastrichtin sopimus vuonna 1992.

9
New cards

EU-laajenemiset, alles

  • 1973: Tanska, Irlanti, Iso-Britannia.

  • 1980-luku: Kreikka, Espanja, Portugali.

  • 2000-luku: 12 Itä-Euroopan maata (esim. Viro 2004).

  • 2013: Kroatia (viimeisin jäsen).

10
New cards

Mitä Maastrichtin sopimuksessa sovittiin?

Rahaliitosta, poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan talousyhteisön uudelleennimeämisestä Euroopan yhteisöksi.

  • Loi Euroopan unionin (ei enää vain talousyhteisö).

  • Euro: Rahaliiton perustaminen (markka korvattiin eurolla 2002).

  • Kolmiodivisioona: EU-politiikka jaettiin talous-, oikeus- ja ulkopolitiikkaan.

11
New cards

Mitkä maat liittyivät EU:hun vuonna 1995?

Itävalta, Ruotsi ja Suomi.

12
New cards

Mikä mahdollisti EU:n historian suurimman laajentumisen 2000-luvulla?

Neuvostoliiton romahtaminen.

13
New cards

Kuinka monta uutta maata liittyi EU:hun 2000-luvulla ja mikä maa liittyi vuonna 2013?

12 uutta maata 2000-luvulla, ja Kroatia liittyi vuonna 2013.

14
New cards

Mikä sopimus astui voimaan vuonna 2009 ja mitä sillä tavoiteltiin?

Lissabonin sopimus, jolla tehostettiin EU:n toimintaa ja lisättiin sen demokraattisuutta, mm. kasvattamalla Euroopan parlamentin valtaa.

  • Vahvisti EU-parlamentin valtaa (ainut suoraan äänestetty elin).

  • Lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia (esim. kansalaisaloite).

  • Lopetti Euroopan yhteisön (virallisesti "EU" kaikessa).

15
New cards

Mikä oli Brexitin tausta?

Ison-Britannian pääministerin (David Cameron) lupaus kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä, joka toteutettiin 2016 ja jossa 52 % äänesti eron puolesta.

  • EU-skeptisyys: "Take back control" -kampanjassa korostettiin kansallista itsemääräämisoikeutta.

16
New cards

Milloin Iso-Britannia erosi EU:sta virallisesti?

Ero astui voimaan 2020 alussa, siirtymäkausi päättyi vuoden 2020 lopussa ja täysimääräinen ero toteutui 2021 alussa.

17
New cards

Miten Brexit vaikuttaa Suomen ja Ison-Britannian väliseen kaupankäyntiin?

Hyödykkeet on tulliselvitettävä ja yksityishenkilöiden on maksettava arvonlisävero sekä mahdollinen tullimaksu.

18
New cards

Mikä on EU-integraation nykytilanne verrattuna menneisiin vuosikymmeniin?

Aiemmin integraatio syveni jatkuvasti, mutta viime vuosina sitä ovat hidastaneet EU-skeptisyys ja EU-vihamielisyys.

uhkia:

  • EU-skeptisyys: Unkari ja Puola kyseenalaistavat EU-oikeuden.

  • Ilmastopolitiikka: Kiistat hiilineutraalisuudesta.

  • Turvallisuus: Venäjän uhka ja siirtolaiskriisit.

19
New cards

Miksi Brexit tapahtui?

  • EU-kriittisyys: Britit pitivät EU:ta liian byrokraattisena ja halusivat "ottaa vallan takaisin" (sovellettu lainsäädäntö, maahanmuutto).

  • Mediakampanjat: Brexit-puoli levitti valheellisia lukuja (esim. "350 milj. puntaa viikossa EU:lle").

  • Historiallinen erillisyys: Britannia ei koskaan omaksunut euroa tai Schengeniä.

Tärkeä fakta:

  • Äänestys 2016: 52 % eron puolesta, 48 % vastaan.

  • Alhainen äänestysaktiivisuus: Vain 72 % äänesti.

20
New cards

Miten Brexit toteutui?

  1. 2016: Kansanäänestys eron puolesta.

  2. 2017–2019: Theresa Mayn epäonnistuneet erosopimusyritykset.

  3. 2019: Boris Johnson neuvotteli uuden sopimuksen ("Brexit Deal").

  4. 31.1.2020: Virallinen ero, siirtymäkausi vuoden 2020 loppuun.

  5. 1.1.2021: Täysimittainen ero (ei enää sisämarkkinoilla).

Ongelmat:

  • Irlannin kysymys: Pohjois-Irlannin ja EU:n (Irlannin) välinen raja aiheutti kiistoja ("Backstop").

  • Sopimus hylättiin kolme kertaa ennen hyväksyntää.

21
New cards

Mikä EU:n perussopimuksessa mahdollisti Brexitin?

Artikla, joka sallii jäsenvaltion erota unionista, mutta ei sisältänyt tarkkaa käytäntöä eroamisesta.

22
New cards

Milloin Iso-Britannia virallisesti erosi EU:sta?

31.1.2020.

23
New cards

Ketkä olivat keskeisiä henkilöitä Brexit-prosessissa?

David Cameron (aloitti kansanäänestysprosessin) ja Boris Johnson (johti Brexit-kampanjaa ja teki lopullisen erosopimuskompromissin).

24
New cards

Mikä oli Brexit-kampanjan merkittävä väärä väite?

Mikä oli Brexit-kampanjan merkittävä väärä väite?

25
New cards

Kuinka Brexit vaikutti Euroopan parlamentin kokoonpanoon?

MEP-paikkojen määrä laski 751:stä 705:een; osa jaettiin muille maille, Suomi sai yhden lisäpaikan.

Huom. Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa meppien määrä oli 720, joista 15 valittiin Suomesta.

26
New cards

Mikä on Brexitin vaikutus vapaaseen liikkuvuuteen?

Ei enää rajoituksetonta muuttoa EU:n ja Britannian välillä; lyhyet matkat ilman viisumia edelleen mahdollisia.

27
New cards

Mitä on tehtävä nykyään Suomen ja Britannian välisille tavaralähetyksille?

Tulliselvitys ja arvonlisäveron maksu kaikista yli 22 euron lähetyksistä (yleensä 25,5 %).

28
New cards

Mitä Brexit opetti EU:lle?

  1. EU-skeptisyys on voimakas (erityisesti vanhemmalla väestöllä).

  2. Kansanäänestykset ovat riskialttiita (monimutkaiset asiat yksinkertaisella "kyllä/ei"-kysymyksellä).

  3. Eroprosessi tulee määritellä selkeästi (Lissabonin sopimus lisäsi eromenettelyn artikkelissa 50).

29
New cards

Mikä on Iso-Britannian status Suomen ulkomaankaupassa?

Iso-Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi
tärkein tuontimaa.

30
New cards

Kuinka suuri on EU:n vuotuinen budjetti suhteessa jäsenmaiden yhteenlaskettuun BKT:hen?

Noin 1 %

31
New cards

Kuka tekee esityksen EU:n budjetista ja kuka tekee lopullisen päätöksen?

Euroopan komissio tekee ja Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto yhdessä hyväksyy.

32
New cards

Mistä EU saa tuloja?

Jäsenvaltioiden jäsenmaksuista, tullimaksuista EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista ja muista omista varoista

33
New cards

Mikä on nettomaksaja?

Maa, joka maksaa EU:lle enemmän kuin saa takaisin tukina.

34
New cards

Mikä on nettosaaja?

Maa, joka saa EU:lta enemmän kuin maksaa.

35
New cards

Onko Suomi nettomaksaja vai nettosaaja?

Nettomaksaja, mutta yksi pienimmistä (2014–2020 maksoi 7 mrd €, sai 5,4 mrd €).

36
New cards

Mitä tarkoittaa monivuotinen rahoituskehys?

EU:n pitkän aikavälin budjettisuunnitelma, joka määrittää, mihin varoja käytetään usean vuoden ajaksi.

7 vuoden jaksoissa (nykyinen: 2021–2027).

Kysymys: Mitä uutta nykyisessä rahoituskehyksessä korostetaan?


Vastaus: Digitaalinen muutos, vihreä siirtymä ja nuoriso.

37
New cards

Miten vuosien 2014–2020 budjetti jakautui?

47 % kestävään kasvuun ja työllisyyteen, 38,9 % luonnonvarojen suojeluun ja hoitoon.

38
New cards

Miksi nettomaksaminen ei välttämättä ole huono asia?

EU-jäsenyys tuo epäsuoria hyötyjä (esim. sisämarkkinat, turvallisuus). Esim. Saksa hyötyy taloudellisesti eniten EU:sta (Bertelsmann-tutkimus).

39
New cards

Mitä EU-rahoitusta Suomi saa? (Esimerkkejä)

  • Kestävä kasvu: 870 milj. €.

  • Maataloustuet: 540 milj. €.

  • Ilmastotoimet: 6 milj. €.

40
New cards

Mikä on EU:n aluepolitiikan päätavoite?

Edistää talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaisten elämänlaatua tukemalla mm. yrityksiä, koulutusta, tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

41
New cards

Mitkä ovat EU:n kaksi päärahastoa aluepolitiikan toteuttamisessa?

Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto.

  1. Euroopan aluekehitysrahasto (ERDF)

  2. Koheesiorahasto (CF)

42
New cards

Mitä muita rahastoja kuuluu EU:n rakenne- ja investointirahastoihin?

Euroopan sosiaalirahasto, maaseuturahasto sekä meri- ja kalatalousrahasto.

  • Euroopan sosiaalirahasto (ESF)

  • Maaseuturahasto (EAFRD)

  • Meri- ja kalatalousrahasto (EMFF)

43
New cards

Mitkä ovat Euroopan aluekehitysrahaston neljä painopistealaa?

  • Innovointi ja tutkimus

  • Digitaalistrategia

  • Pk-yritysten tuki

  • Vähähiilinen talous

44
New cards

Mitä koheesiorahasto rahoittaa ja mihin maihin sen varat kohdistetaan?

Rahoittaa liikenneverkkoja, energia- ja ympäristöhankkeita EU-maissa, joiden BKT on alle 90 % EU:n keskiarvosta.

45
New cards

Mikä on Euroopan sosiaalirahaston tavoite?

Edistää työllisyyttä ja torjua syrjäytymistä, auttaen vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä työllistymään.

46
New cards

Mitä tekee EU:n solidaarisuusrahasto?

Auttaa EU-maita luonnonkatastrofien ja kansanterveysuhkien, kuten pandemioiden, kohdatessa.

47
New cards

Miten aluepolitiikka hyödyttää Suomea?

Rahoitus mm. infrastruktuuriin (esim. rautatiet), ympäristöhankkeisiin ja alueellisen tasa-arvon edistämiseen.

48
New cards

Miksi EU tukee heikommin kehittyneitä alueita?

Vähentää eroja jäsenmaiden välillä ja vahvistaa EU:n yhteenkuuluvuutta.

49
New cards

Aluepolitiikka

harkittua talouspoliittista toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa alueiden, kuten kuntien, seutujen, maakuntien ja valtioiden, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

50
New cards

Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota?

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro