PS- teoriat ja tutkimukset

Richard Chapman

• Pitää kipua aistihavainnon lisäksi voimakkaana tunnetilana

Sigmund Freud - psykodynaaminen teoria

• Ihmisen toiminnan perustana on tiedostamattomat tarpeet ja motiivit, jotka kumpuaa varhaisista ihmissuhteista ja niissä koetuista ristiriidoista.

Kritiikki:

• Teorian väitteitä on vaikea tutkia tieteellisesti

PS1 s.82-83, 25

Sigmund Freud - Psykoanalyysi

• Freudin kehittämä psykoterapian muoto, jossa käsitellään lapsuuden kokemusten vaikutuksia myöhempään elämään.

PS1 -s. 83

Henry K. Beecher - Lume vaikutus

Irving Kirsch -Odotusten vaikutus kokemuksiin

(Plasebo)

• Mitä ihmiset kokevat, riippuu osittain siitä, mitä he ovat odottaneet kokevansa.

• Teoriaa tukevat tutkimukset, joissa on muokattu koehenkilöiden odotuksia ja seurauksena heidän yksilölliset kokemuksensa ja fysiologiset reaktionsa ovat muuttuneet

• Esim. Masennuslääkkeiden hän on arvioinut tepsivän lievään ja keskivaikeaan masennukseen yhtä hyvin kuin lume lääkkeet.

PS1 s.51,52

Eleanor Maguire - Taksikuski tutkimus

• Tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan monilla taksikuskeilla, joiden täytyy muistaa lukuisia ajoreittejä, on muistin kannalta keskeiset aivoalueet todettu olevan keskeistä suurempia.

• Tutkimusmenetelmä: PET- kuvat

PS1 s.55,56 PS3 -s.127

Muzafer Sherif - Poikaleirikoe

Asetelma:

• 11v pojat vietiin leiripaikalle kahdessa ryhmässä.

• 1vko ryhmä henkä nostettiin erilaisill tehtävillä

• 2vko ryhmille kerrottiin kilpailevasta ryhmästä, josta tuli heidän vastustajansa.

Tulokset:

• Vastakkain asetetuissa ryhmissä korostuu niiden erilaisuus. Yhdessä toimivissa ryhmissä korostuu me-henki.

Muzafer Sherif -valopilkkukoe

Solomo Asch - janakoe

Lev Vygotski - sosiaalsien ja kulttuurisien tekijöiden vaikutus yksilöön ja lähikehityksen vyöhyke

• Lapsen ajattelu kehittyy vähitellen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

• Lähikehityksen vyöhyke: Oppijan nykyisen kehitystason ja mahdollisen osaamisen (potentiaalinen kehityksen taso) väliin jäävä tila. Lähikehityksen vyöhykkeellä toimitaan silloin, kun ihminen kohtaa haasteellisia ongelmia ja tehtäviä, joita hän pystyy ratkaisemaan vain toisen ihmisen avulla.

PS2 -s.120-123 (s.123 Piagetin ja Vygotskin teorioiden keskeisten piirteiden vertailu)

Ulrich Neisser - havaintokehä

• Neisserin 1970-luvulla esittämä tapahtumasarja, jossa skeemat ohjaa havainnointia, ja näin skeema muokkaantuu halutun todellisuuden mukaisesti, ja muokkaantunut skeema ohjaa edelleen uutta tiedonhakua.

  PS1 s87 PS2 -s.18

Martin E. Ford - kognitiivinen motivaatio teoria

• Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat tavoitteet, tunteet ja minäpystyvyysuskomukset.

• Positiiviset tunteet kertoo tavoitteen lähestymisestä ja negatiiviset tunteet mahdollisuuksien pienetymisestä.

• Motivaatioon vaikuttaa myös uskomus siitä kuinka mahdollinen tavoite on saavuttaa.

  PS1 s.97

Lauri Nummenmaa - kehon tunnekartta

• Tunteet tuntuu eri paikossa kehossa.

  Viha- yläkeho

  pelko- rinnanalue (tissit)

  inho- vatsa ja kurkku

  ilo- pää ja jalat

  suru- rinta ja silmät ja kurkku

  hämmästys - pää ja rinta

PS1 s.102 PS4 -s.11

Ivan Pavlov - Klassisen ehdollistumisen koirakokeet

• Tarkoittaa oppimisen muotoa, jossa neutraaliin ärsykkeeseen opitaan reagoimaan kuin ehdottomaan ärsykkeeseen

  PS1 137-138, 140

Carol Dweck - Mistä pystyvyys johtuu

• On jaotellut ajattelutapoja se mukaan, mistä ihmiset uskovat pystyvyyden johtuvan.

• Muuttumattomuuden asenne: usko siihen että kyvykkyyys on täysin perinnöllistä ja ennalta määrättyä.

• Kasvun asenne: Usko siihen että kyvyt ovat kovan työnteon ja harjoittelun tulosta.

Albert Bandura - Sisäisen oppimisen teoria

Erik. H. Erikson - Psykososiaalisuus ja identiteettikriisi

• Erikson tutki ihmisen psykososiaalista kehitystä

• Sanalla psykososiaalinen hän korosti sitä, että ihmisen psyykkiset ominaisuudet muodostuvat vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa.

• Erikson ajatteli, että ihmisen kehityksen kannalta olennaisimmat ihmissuhteet ja ympäristöt muuttuvat ja laajenevat ikävaiheiden myötä.

PS2 - s.18-19, 167

Urie Bronfenbrenner - Lähi- ja etäympäristö

• ??????????

• Bronfenbrenner kiinnittää huomiota siihen, että lähiympäristöjen väliset suhteet ja muutokset näissä suhteissa vaikuttavat lapsen kehitykseen.

PS2 -s.19

Voikukka-orkidea -hypoteesi

CHRM2- geenin tietty muoto tekee yksilöstä erityisen herkän ympäristölle.

• Kyseisen geenimuodon kantajat kukoistavat orkidean tavoin suotuisassa ympäristössä, mutta kärsivät muita voimakkaammin joutuessaan hankaliin olosuhteisiin tai kaltoin kohdelluiksi.

• Toiset muodot samoista geeneistä vähentävät yksilön herkkyyttö reagoida ympäristöönsä.

• Esimerkki siitä, että joskus samat geenimuodot liittyvät sekä myönteiseen että kielteiseen kehitykselliseen lopputulokseen riippuen siitä, millaisille ympäristötekijöille yksilö on altistunut.

PS2 s.48

John Bowlby - kiintymyssuhdeteoria

• Kiintymyssuhde: Lapsen muodostama tunneside hänelle merkittäviin läheisiin hoitajiin, erityisesti vanhempiin.

• Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde luokitellaan kahteen pääryhmään: turvaton- ja turvallinen kiintymyssuhde.

• Turvaton kiintymyssuhde voi olla välttelevä, ristiriitainen tai jäsentämätön.

• Bowlbyn teorian mukaan vauvan kiintymyksen laatu vakiintuu ensimmäisen ikävuoden puolivälissä.

PS2 s.60

Mary Ainsworth - vierastilannemenetelmä

PS2 s.62

Daniel Stern - Vauvan minuuden kehitys

• Vauvan minuus rakentuu vähitellen uusien taitojen ja kokemusten mahdollistaessa uudenlaisen suhteen itseen ja muihin ihmisiin.

• Teoriaan liittyy ajatus, että vauvaiässä muodostuneet minuuden ulottuvuudet liittyvät minuuteen läpi elämän.

PS2 -s.72-81

Karen Wynn - pupukoe ???

• 5 kuukautiset vauvat tunnistavat reilua ja epäreilua toimintaa

• Selittää varhaisen taipumuksen luoda sisäryhmä ja ulkoryhmä

Mielenteoria tutkimus

Keksi parsakaali tutkimus:

• 14kk ikäiset tarjosivat tutkijalle keksiä

• 1,5v antoivat parsakaalia

PS2 -s.94

Tuija Huuki - suosiojärjestelmät

• Kuvaa kouluikäisten vakiintuneita vertaisryhmiä suosiojärjestelmien avulla.

PS2 -s.99

Jean Piaget - Ajattelun kehityksen vaiheteoria

Piaget jakoi kognitiivisen kehityksen neljään laadullisesti erilaiseen vaiheeseen:

• 0-2v Sensomotorinen vaihe.

• 3-6v Esioperationaalinen vaihe.

• 7-12v Konkreettisten operaatioiden vaihe.

• 12-16v Formaalisten operaatioiden vaihe.

Kritiikkiä:

• Monet älylliset kyvyt kehittyvät todellisuudessa vähitellen, eivätkä laadullisin hyppäyksin tiettyyn vaiheeseen siirryttäessä, kute Piaget oli esittänyt.

• Myöhemmät tutkijat ovat korostaneet ajattelun kehityksessä enemmän harjoittelun, opetuksen laadun ja yksilöllisen motivaation merkitystä.

• Tutkijat ovat lisänneet malliin yhden vaiheen: Postformaaliajattelu

PS2 -s.111-118 (s118 hyvä tiivistelmä)

Liisa Klenberh

• Keskittymiseen vaikuttaa kolme perustaitoa: joustavuus, maltti ja tarkkaavaisuuden kohdentaminen

• Niistä jokaista voi harjoitella.

PS2 -s.126

Candice Feiring - Nuorten seurustelusuhteet

• Haastatteli 100 amerikkalaista 15v nuorta niiden seurustelusuhteista

• Kuvasi suhteita sanalla “lyhytaikainen hurma:

  Valtaosalla suhteet kesti vain muutaman kuukauden ja vain joka kymmenes yli vuoden.

  Nuoret ovat hyvin läheisesti tekemisissä seurustelun aikana.

• Nuorille tärkeintä kumppanuus, läheisyys ja tuki. Sen sijaan sitoutumista kuvaava turvallisuuden tunne tai sen tavoittelu ei niin tärkeää.

  PS2 -s.144

Susan Harter & Nancy Whitesell - Itsetunnon pysyvyys ja muutokset

Asetelma:

• Seurattiin lukioikäisten nuorten itsetunnon vaihtelua 7kk ajan kyselyn avulla.

Tulokset:

• Yli 70% nuorista koki itsetunnon vaihtelua kokeen aikana.

• Itsetunnon vaihteluun vaikutti eniten se, kokivatko nuoret tulevansa hyväksytyksi.

• Mitä positiivisempi mieliala nuorella oli, sitä vahvempi itsetunto.

• Tutkijat päättelivät, että itsetunnon vaihtelua kokeneiden nuorten itsetunto oli riippuvainen saadusta palautteesta, kun taas nuoret, joiden itsetunto säilyi samana, olivat vähemmän riippuvaisia muiden ihmisten arvostuksesta ja saamastaan palautteesta.

PS2 -s. 148

Stuart Hall - Kulttuuri-identiteetti

Kaksi eri näkökulmaa joiden avulla määritellä kulttuuri-identiteetti:

1. Kulttuuri-identiteetti on kollektiivinen:

   • Korostetaan yhteisön yhteisiä kokemuksia menneisyydestä ja jaetun kulttuurin sääntöjä.

   • Kulttuuri-identiteetti on yhteisön yhdistävä voima muutosten ja haasteiden keskellä.

   • Näkökulma ankkuroi ihmisen kuviteltuun yhteiseen menneisyyteen ja vaalii ajatusta jatkuvuudesta ja jaetuista kokemuksista.

2. Kulttuuri-identiteetti on jatkuvan muutoksen alla:

   • Kulttuuri-identiteetti ei ole koskaan pysyvä, vaan kehittyy kokoajan.

PS2 -s.149

James Marcia - Identiteetin rakentaminen

Nuoruusiän identiteetin rakentamisessa on kaksi keskeistä, limittäin etenevää prosessia:

1. Vanhojen arvojenja valintojen uudelleenarviointi ja uusien vaihtoehtojen punnitseminen.

2. sitoutuminen valittuihin arvoihin ja tehtyihin ratkaisuihin.

Marcia haastatteli nuoria ja rakensi teoreettisen mallin nuoruusiän neliästä identiteetin tilasta.

1. Selkiytymätön identiteetti

   • Ei pohdi omaa identiteettiään

   • Ei sitoudu valitsemiinsa ratkaisuihin

2. Valmiina omaksuttu identiteetti

   • Ei pohdi omaa identiteettiä

   • Sitoutuu valitsemiinsa ratkaisuihin

3. Selvittelyvaiheessa oleva identiteetti

   • Pohtii omaa identiteettiä

   • Ei ole sitoutunut valitsemiinsa ratkaisuihin

4. Saavutettu identiteetti

   • Pohtii omaa identiteettiä

   • On sitoutunut valitsemiinsa ratkaisuihin

PS2 -s.151-153

Jeffrey Arnett - 18-25 aikuisuuteen siirtymisen vaihe

= Aikuisuuden ja nuoruuden väliin muodostunut “nivelvaihe”.

Tyypillisiä piirteitä:

• Toistuvat muutokset

• identiteettikokeilut

• vähäiset sosiaaliset velvollisuudet ja siitä seuraava itsekeskeisyys

• Toivon ja mahdollisuuksien aika

PS2 -s. 162

Vaahtokarkkikoe

• Tutkittiin lasten itsekontrollia.

Asetelma:

• Leikki-ikäisille koehenkilöille jätettii yksin huoneeseen vaahtokarkin kanssa.

• Heille kerrottiin, että jos hän jaksaa odottaa 15min ajan aikuisen palaamista, he saisivat toisen vaahtokarkin.

Tulokset:

• Seurantatutkimuksessa huomattiin että huomattavan moni niistä lapsista jotka olivat malttaneet, olivat päässeet yliopistoon verrattuna niihin jotka ei malttanu.

—> Leikki-iässä kehittyneillä itsesäätelytaidoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kehitykseen.

Kritiikkiä:

• Myöhemmissä tutkimuksissa selvinnyt, että lapsen taustatekijät, kuten kasvuympäristön laatu vaikuttavat vaahtokarkkikokeen tulokseen.

PS2 -s.125

Beatriz Luna - Eri-ikäisten ihmisten kyky toiminnanohjaukseen

• Koehenkilöiden tehtävä oli hallita omia silmänliikkeitä eri koeasetelmissa.

Tulokset:

• Lapset suoriutui tehtävistä helpoiten.

• Jos nuoret olivat motivoituneita, suoriutuivat he tehtävästä lähes yhtä hyvin kuin aikuiset.

Toinen koe:

• Seurattiin fMRI:n avulla koehenkilöiden aivotoimintaa tehtävän suorittamisen aikana.

Tulokset:

• Aikuisten aivoissa aktivoitui erityisesti otsalohko —> Pystyy parhaiten vastustamaan kiusausta vilkkuvilta valoilta.

• Nuoret joutuivat aktivoimaan enemmän aivoalueita, eli ponnistelemaan enemmän pystyäkseen pidättäytymään kiusaukselta seurata vilkkuvia valoja.

PS2 -s.128

Alan Baddeley - Työmuistimalli

Roger Sperry - Aivohalkiohenkilöt ja lateralisaatio

Lateralisaatio = aivopuoliskojen toiminnallinen erikoistuminen eri tehtäviin.

Aivohalkiohenkilö= aivokurkiainen katkaistu

Sperry esitti aivohalkio henkilöille ärsykkeitä vain jompaankumpaan aivopuoliskoon ja seurasi, miten aivopuoliskot käsitteli niitä ilman toisen aivopuoliskon apua.

PS3 -s.52

Patricia Goldman-Rakic - Apinoiden työmuistin kokeet

Koeasetelma: Viivästetyn reaktion koe.

Tulokset:

• Yksittäissolurekisteröinnit osoittivat että apinan otsalohkojen etuosissa tiettyjen hermosolujen toiminta lisääntyi voimakkaasti levyn laskeutuessa ja jatkui voimakkaana, kunnes apina valitsi kupin. Solujen toiminta ilmeisesti liittyy siihen, että apina piti työmuistissaan tietoa oikean kupin sijainnista.

• Myös ihmisillä on havaittu etuotsalohkojen etuosissa toiminnan kiihtyvän kun suoritetaan työmuistia vaativaa tehtävää.

PS3 s.120

Virittymiskokeet

• Tutkitaan ilmiöitä, jossa jonkin asia ajattelemisesta tulee mieleen siihen liittyviä asioita.

Asetelma:

• Henkilöille näytetään sanoja. Henkilön tulee painaa mahdollisimman nopeasti “kyllä” nappia jos sana tarkoittaa jotain ja “ei” nappia jos sana ei tarkoita mitään.

Tulokset:

• “kyllä” nappia painettiin nopeammin, jos näytetty sana liittyi edelliseen sanaan. Esim jos eka sana oli voi ja seuraava leipä.

• Edeltävä sana viritti koehenkilön muistin seuraavan sanan käsittelyyn, jolloin reagointi nopeutui juuri niihin asioihin, jotka kytkeytyivät voimakkaasti edelliseen asiaan.

PS3 -s.124

Implisiivinen ja eksplisiivinen muisti

• Muistihäiriöpotilaille, joilla eksplisiiienen muisti oli häiriintynyt, näytettiin sanalista.

• Potilaat suoriutuivat sanalistasta tehdystä ekplisiivisen muistin testistä huonosti, mutta implisiivisen muistin testistä hyvin.

PS3 -s.125

HM - tapaustutkimus

PS3 -s.126

Frederic Bartlett

PS3 -s.130

Elizabeth Loftus -

• Rekonstruktiivisuus -

• Ensin näytettiin video yhteen törmänneistä autoista.

• Sitten kysyttiin toiselta ryhmältä millä nopeudella autot kolhi toisiaan ja toisilta millä vauhdilla autot iskeytyi toisiinsa.

  → Ensimmäinen ryhmä arvioi nopeuden pienemmäksi.

PS3 -s.131

PS3 -s.132

PS3 -s.134

Työstämisen vaikutus muistamiseen

PS3 -s.136

Hermann Ebbinghaus -Unohtaminen

• Osoitti että unohtaminen tapahtuu ensin nopeasti ja sitten hitaasti.

PS3 -s.137

Koe käsitteiden hierarkisesta järjestäytymisestä

PS3 -s. 156

Paul Broca - Tutkimus puhekyvyn menettäneestä potilaasta

• Potilas ei pystynyt tuottamaan puhetta, mutta ymmärsi sitä kuitenkin melko hyvin.

• Potilaan kuoltua Broca tutki hänen aivoja ja havaitsi vaurion vasemman otsalohkon taka-alaosissa.

• Esitti että kyseinen alue säätelee puheen tuottamista = Brocan alue

• Brocan afasia= Alueen vaurioista johtuva puheen tuottamisen häiriö

PS3 -s.157

Carl Wernicke

• Tutki potilasta, jolla oli suuria vaikeuksia ymmärtää mitä muut hänelle sanoivat, mutta oma puhe sujuvaa

• Potilaan kuoltua Wernicke löysi hänen vasemmman aivopuoliskonsa ohimolohkos taka-yläosasta vaurion.

• Wernicken alue

• Wernicken afasia

PS3 -s.158

Päätöksen tekoon vaikuttaa fysiologiset tilat

• Tuomarit myönsi ehdonalaisen vapauden keskimäärin 35% syytetyistä, mutta ruokatauon jälkeen jopa 65% prosentille.

PS3 -s.165

Saavutettavuuserhe -kertolaskututkimus

PS3 -s.167

Miten kielteisiä ja myönteisiä seurauksia punnitaan päätöksenteossa

PS3 -s.170

Jaak Panksepp - Tunteiden biologinen perusta

• Affektiivinen - Mieltä liikuttava, tunnepitoinen, tunteiden biologiseen puoleen liittyvä.

• Panksepin mukaan affektiiviset järjestelmät muodostaa pohjan ihmisten emotionaalisuudelle.

• Affektit palvelee eri lajeilla samaa tehtävää eli elämässä selviämistä.

7 affektiivista järjestelmää:

1. Etsimis- ja palkkiojärjestelmät

2. Paniikki ja suru

3. Pelko

4. viha

5. hoiva

6. leikki

7. seksuaalinen halu

—> Teoria tukee oletusta että ihmisten tunteilla on biologinen perusta.

PS4 -s.12-14

Ekman ja Friesen - Kasvojen ilmeiden tunnistaminen

• Foreheimon jäseniä pyydettiin yhdistämään erilaisia ilmeitä esittäviä kasvokuvia eri tunteita herättävien tilanteiden kuvauksiin.

  → Onnistu melko hyvin

• Heimolaisia pyydettiin myös näyttämään, miltä ihmisen kasvot näyttävät tarinoissa kuvatuissa tilanteissa. Tilanteista otettiin kuvia ja seurantatutkimuksessa myös länsimaiset opiskelijat pystyivät tunnistamaan foreheimon jäsenten kasvoilta vastaavat emootiot.

Lisää tutkimustietoa aiheesta:

• Vaikka Fiesenin ja Ekmanin käyttämär perusilmeet tunnistetaan kaikissa kulttuureissa, kulttuurien välillä on eroja siinä, mitä tunteita tnnistetaan tarkimmin.

• Tutkimuksissa on todettu, että koehenkilöt tulkitsevat kasvonilmeitä tarkimmin, kun pitää tunnistaa saman kulttuurin edustajan tunteita.

PS4 -s. 14-15

Trommsdorff ja Kornad - Japanilaisten ja Saksalaisten lasten ja äitien vuorovaikutus (sosaalistuminen liittyy emootioihin)

• Tutkimuksessa verrattiin saksalaisten lasten ja äitien vuorovaikutusta japanilaisten lasten ja äitien vuorovaikutukseen tilanteissa, joissa lapsi ei totellut äitiä.

  → Saksalaiset pitivät lasta syyllisenä, ja reagoivat vihastumalla, jonka seurauksena lapsikin usein suuttui ja vastusti äidin vaatimuksia.

  →Japanilaiset pysyivät ystävällisinä ja rauhallisina, vaikka vaativatkin lasta toimimaan odotusten mukaan. Seurauksena oli usein se, että molemmat osapuolet joustivat niin, että tilanteesta päästiin eteenpäin

• Tutkijat selittivät vuorovaikutuksessa havaitujen erojen aiheutuneet erilaisista kulttuurisista arvostuksista:

  • Saksalaiset lapset oppii itsenäisyyden ja oman puolen pitämisen taitoja.

  • Japanilaiset lapset sosiaalistuivat ylläpitämään ja säilyttämään harmonisia sosiaalisia suhteita omien halujen toteuttamisen sijaan.

PS4 -s.16

Mesquita - Häpeäntunteet länsimaisissa ja Aasian itäosien kulttuureissa

Länsimaissa

• häpeä liitetään henkilökohtauseen ja peruuttamattomaan epäonnistumiseen.

• Häpeä herää tilanteissa, joissa ihminen näkee itsensä huonompana kuin hän haluaisi olla.

• Häpeään liittyy halu vetäytyä ja muuttua näkymättömäksi

Aasian itäosissa

• Häpeä liitetään tilanteisiin, joissa ihminen on laiminlyönyt velvollisuuksiaan suhteessa muihin ja hänen käyttäytymisensä aiheuttaa toisille kunnian menettämisen uhkan.

• Häpeä ilmaistaan avoimesti ja tuodaan esille halu hyvittää teot ja parantaa tapoja jatkossa.

  → Häpeävä henkilö pyrkii korjaamaan häpeällisen teon ihmissuhteille aiheuttamaa säröä.

PS4 -s.18

Tutkimus- Apinat joilta mantelitumake poistettu

• Mantelitumake prosessoi kaikkea tunteita herättävää, merkityksellistä ja tavallisuudesta poikkeavaa.

• Apinat, joilta on poistettu molemmat mantelitumakkeet, tutkivat käärmettä ilman pelkoa. Normaalisti apina pelkää käärmettä.

• Myös apinoiden emotionaalinen ja sosiaalinen käyttäytyminen oli normaalista poikkeavaa.

• Apinat menetti asemansa ryhmän hierarkiassa, luultavasti koska muiden apinoiden viestintä ei enää virittänyt tunteita.

PS4 -s.19

Joseph LeDoux -Selviytymisjärjestelmä

• LeDoux on esittänyt, että uhkien havaitsemista varten on aivoissa erityinen hermoverkko= selviytymisjärjestelmä.

PS4 -s.20

Sosiaalinen syrjintä aktivoi pihtipoimua

PS4 -s.23

Antonio Damasio -homeostaasit

• Emootioiden olennaisin tehtävä on homeostaasin, eli elimistön tasapainotilan säilyttäminen.

PS4 -s.25

J.B. Watson - Pikku Albert tutkimus

• Pelkoa on mahdollista oppia klassisen ehdollistumisen avulla.

PS4 -s.26

Antonio Damansio -Elliot

PS4 -s.28

Schwarzin ja Cloren -kyselytutkimus

PS4 -s.29

Tutkimus: Aidon hymyn ja sosiaalisen hymyn ero

• Koehenkilöt pitivät aidosti hymyilevän henkilön kasvoja iloisempina kuin sosiaalisissa tilanteissa tuotettua, epäaitoa hymyä.

• Tutkijat mittasi koehenkilöiden kasvolihakset aktivoitumista, kun nämä havainnoivat toisen ihmisen hymyä.

  → Koehenkilöiden kasvolihakset aktivoitui eritavalla havinnoitaessa sosiaalista- ja aitoa hymyä.

PS4 -s.34

Leslie Greenberg (vittu) -

PS4 -s.37

Tutkimus: Nyrkkeilysäki hakkaaminen

PS4 -s.43

Pennebaker - Syvien tunteiden ja ajatusten ilmaisemisen vaikutus terveyteen

PS4 -s.44

Brockman - Tietoisen läsnäolon, tunteiden peittämisen ja niiden merkityksen uudelleenarvioinnin vaikutus tunteiden kokemiseen

PS4 -s.44

Ofra Ayalon- Kuusi erilaista selviytyjätyyppiä

PS4 -s.52

George Vaillant - Defenssit jaotellu ryhmiin

PS4 -s.54

Tutkimus: Täydellisen sensorisen deprivaation vaikutus ihmisen psyykkisiin ja fyysisiin toimintoihin

PS4 -s.58

Tutkimus: Rottien valvottaminen

• Rotat kuoli pitkän valvottamisen seurauksena.

• Ei enää tehä eettisistä syistä

PS4 -s.61

Tutkimus, jossa viikon ajan koehenkilöiden annettiin nukkua vaan 4h

PS4 -s.61

Maiken Nedergaard - joku vaikee aivo homma

PS4 -s.66

Richard Lazarus - Kognitiivinen malli siitä miten ihminen arvioi tilannettaan kokiessaan kuormitusta

PS4 -s.67

Hines- Lapsuudessa perheväkivaltaa kokeneiden lasten selviytymiskeinot

PS4 -s.78

Hall ja Zautra - Riskitekijöitä, jotka vaarantavat yhteisön hyvinvoinnin

PS4 -s.81

Winde - Resilienssimallit

Tulos: Ei ole olemassa vielä yhteisesti hyväksyttyjä standardeja mittareille, joten nykyisten mittareiden nojalla ei voida tehdä yksiselitteisiä eikä laajasti yleistettäviä johtopäätöksiä

PS4 -s.82

Tutkimus: Ihmisten arkisten keskusteluin havainnointi

PS4 -s.86

John Cacioppo - Yksinäisyyden vaikutus aivojen toimintaan

PS4 -s.88

Diener ja Seligman - Minkälaisia ovat erityisen onnelliset ihmiset

PS4 -s.90

Erik Erikson - Lapsuuden jälkeiset psykososiaalisen kehityksen haasteet

PS4 -s.97

David Rosenhan - Valepotilastutkimus

PS4 -s.104

Heinz Kohut - Mikä aiheuttaa masennuksen

PS4 -s.107

Aaron Beck - Mistä masennus johtuu

PS4 -s.108

Tutkimukset skeemojen vaikutuksista käyttäytymiseen ja ympäristön tulkintaan

• Ahdistuneisuushäiriö: Ihminen kohdistaa tarkkaavaisuuden ahdistusta tuottaviin ärsykkeisiin

• Masennus: Ihminen tulkitsee helposti muiden reaktioita itsellen kielteisellä tavalla, joka voi laskea itsetuntoa.

PS4 -s. 128

Tutkimus: Erot suomalaisten ja suomenruotsalaisten mielenterveysongelmat

• Suomenruotsalaisella väestöllä huomattavasti vähemmän mielenterveysongelmia, kuin suomalaisella väestöllä, vaikka geeniperimä ei poikkea suomalaisten geeniperimästä.

• On ajateltu että mielenterveyshäiriöiden vähäisyyttä selittää heidän vuorovaikutteisuuteen ja verkostoitumiseen perustuva kulttuurinsa, jossa sukulaiset ja ystävät kannustavat ja tukevat toisiaan.

PS4 -s.129

Anderson - Lähtömaa vaikuttaa mielenterveyshäiriöön sairastumisen riskiin.

• Eurooppalaiset ja Itäaasialaiset sairastuvat muita harvemmin ja karibialaiset muita useammin.

• Tutkijat selittävät tulosta lähtömaan erilaisilla olosuhteilla, oleskeluluvab saanuseb erilaisina kriteereillä sekä maahanmuuton jälkeisillä olosuhteilla.

Tuloerohypoteesi

= Tutkimusten mukaan suhteelliset tuloerot, eli taloudellinen epätasa-arvo on yhteydessä masennukseen, ahdistukseen, narsistisiin persoonallisuuspiirteisiin ja skitsofreniaan

Picketin ja Wilkinsonin selitysmalli

• Statusahdistus = alemmuuden tunne, joka aiheuttaa mielenkterveyden oireita

Saaren selitysmalli

• Sosiaalinen pääoma rappeutuu

PS4 -s.130-131

Bronfenbrenner -Bioekologinen systeemiteoria

= lapsen sosialistuminen tapahtuu monen tason vuorovaikutuksessa.

1. Mikroekosysteemi= Lapsen sosialistumiselle tärkeä lähiympäristö, jossa lapsi oppii normeja ja arvoja, esim päiväkoti tai perhe.

2. Mesoekosysteemi= Mikroekosysteemien vuorovaikutusta ja yhteisvaikutusta. Esim. vanhemmat käy päiväkodissa.

3. Ekosysteemit= välillisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat ympäristöt. Esim. Vanhempien työ.

4. Makroekosysteemi= yhteiskunta lakeineen, kulttuureineen ja alakulttuureineen sekä sen taloudelliset olosuhteet.

PS7 kpl1.1

Genie

Tapaus tutkimus.Genieksi kutsutaan 1970 löytynyttä 13-vuotiasta lasta, joka oli elänyt yli 10v eristyksissä. Löydettäessä hän ei puhunut lainkaan ja liikkui epätavallisella tavalla. Oppi nopeasti kommunikoimaan eleillä, mutta normaalia kielen hallintaa ja sosiaalisia taitoja ei oppinut koskaan (<-- herkkyyskausi 3-5v). Tapaus antaa psykologialle tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä kehitykselle, herkkyyskausista ja sosialisaatiosta.

PS7 kpl1.1

Bandura Bobo-nukkekoe

Banduran Bobo-nukkekokeissa tutkittiin miten lapset oppivat mallista aggressiivista käytöstä. Johtopäätös on että lapset jäljittelevät aikuisen mallin käytöstä niin livenä kuin mediankin välityksellä. Jäljittelyn vahvuuteen vaikuttaa onko malli samaa sukupuolta ja sijaisvahvistaminen eli mallin saamat seuraukset. 

1.Koe 1961: Miten lapset oppivat käyttäytymistä havainnoimalla aikuisen mallia.

• Koeasetelma: Malli joko leikki rauhallisesti tai käyttäytyi agressiivisesti bobo-nukkea kohtaan. 

• Johtopäätös: Lapset jäljittelivät aikuisen antamaa mallia käyttäytymisestä. Jos malli oli samaa sukupuolta jäljittely vahvempaa.

2.Koe 1963: Onko median välittämällä mallilla sama vaikutus kuin elävällä.

• Johtopäätös: Sekä videoidun ihmisen kuin piirroshahmonkin käytöstä jäljiteltiin.

3.Koe 1965: Vaikuttaako sijaisvahvistaminen (=mallin saamat seuraukset), siihen kuinka voimakkaasti lapset ottavat mallia aikuisen käytöksestä.

• Koeasetelma: Otoksena oli 3-6v lapsia. Kaikki lapset katsoivat aluksi videon jossa bobo-nukkea kohdeltiin agressiivisesti. 1.koeryhmän videossa käytöstä palkittiin, 2. koeryhmän videossa mallia rankaistiin ja kontrolliryhmän video päättyi ilman seurauksia.

• Tulokset: Rangaistuksen nähnyt koeryhmä oli agressiivisempi kuin muut ryhmät, joissa agression määrä suunnilleen sama. 

• Johtopäätös: Mallin käytöksestä opitaan myös kannattaako käytöstä jäljitellä vai ei. 

PS7 kpl1.1

Fritz Heider -Tasapainoteoria

Ihminen odottaa sisäryhmän olevaan kanssaan samaa mieltä ja ulkoryhmän eri mieltä. Epätasapaino valltisee jos ihminen joutuu olemaan ystävänsä kanssa erimieltä ja vihollisensa kanssa samaa mieltä. Silloin ihminen alkaa joko muuttamaan muiden asenteita, vaihtaa ystäviään tai muuttaa omaa asennettaan. Oman asenteen muuttaminen on usein helpoin keino. 

PS7 kpl 1.5

Kognitiivisen dissonanssin teoria

dissonanssi= ristiriita

Ihmisellä on tarve ristiriidattomuuteen omien asenteidensa ja omasta toiminnasta tekemiensä havaintojen välillä. Jos oma toiminta on ristiriidassa asenteiden kanssa, alkaa hän muuttamaan joko toimintaansa tai asennettaan.

1. Esim. Jos asenne on täysin väkivallan vastainen, mutta ihminen huomaa lyövänsä syntyy dissonanssi. Hän saattaa muuttaa ajatteluaan esimerkiksi niin että juuri kyseisessä tilanteesssa väkivalta oli ok ja uhri ansaitsi sen ja aiheutti sen itse

2. Esim. Jos ihminen saadaan lajittelemaan jätteet säännöllisesti (vaikutetaan toimintaan) kognitiivinen dissonanssi saa hänet muuttamaan asennettaan ympäristöystävällisemmäksi.

PS7 kpl1.5

Itsensä havaitsemisen teoria

Ihminen muovaa asennemaailmaansa sen mukaan mitä havaitsee tekevänsä. 

PS7 kpl1.5

Sosiaalisen identiteetin teoria ja minimaalisten ryhmien kokeet - Henri Tajfel ja John Turner

=Ihmisten taipumus sosiaalisen identiteetin luomiseen ja ryhmien väliseen erotteluun on hyvin voimakas ja syntyy jopa kuvitteellisista asioista.

Minimaalisten ryhmien kokeet

Asetelma:

• Otos: Ennestään tuttuja poikia.

• Poikia pyydettiin valitsemaan kahdesta taulusta heidän lemppari.

• Heille sanottiin että ryhmät jaettiin tuon valinnan perusteella, kun oikeasti jako oli satunnainen.

• Poikia pyydettiin lahjoittamaan pieniä raha määriä ryhmän jäsenille?

Tulokset:

• Eniten valittiin vaihtoehtoa, jossa ero oman ryhmän hyväksi on mahdollisimman iso, vaikka oma ryhmä olisi saanut enemmän rahaa, jos kumpikin ryhmä olisi saanut yhtä paljon.

Johtopäätös:

• Täysin sattumanvarainen ja merkityksetön ryhmäjako sai tutkittavat suosimaan sisäryhmää. 

PS7 kpl1.2

Levine - “Auttavatko jalkapallofanit toisiaan” -koe

Tutkimuskysymys: Vaikuttaako ihmisen sosiaalinen identiteetti auttamiskäyttäytymiseen?

Asetelma:

• Otos: 64 manchesterin kannattajaa.

1.osa:

• Jokainen tutkittava täytti kyselyn ja kirjoitti esseen ManU:n kannattamisen ilosta. Jonka jälkeen heidät ohjattiin kävelemään puiston läpi toiseen rakennukseen jatkamaan tutkimusta. 

• Matkalla vastaan tuli tutkimusavustaja, joka esitti nyrjäyttävänsä nilkkansa. 

• Tutkimuksen riippumaton muuttuja avustajan paidalla viestitty identiteetti: Manchester paita, Liverpool paita tai perus t-paita. 

2. Osa

• Täyttivät kyselyn ja kirjoittivat esseen aiheesta: “Mitä on olla jalkapallofani”. → Tehtävän tarkoitus oli muuttaa jalkapallofani identiteettiä vahvemmaksi, kuin Manchester fani identiteettiä.

Tulokset

1. Osa:

• 92% auttoi kun avustajalla Manchester paita

• 30% auttoi liverpool paita tai peruspaita päällä ollutta avustajaa.

2. Osa:

• Sekä Manchester ja Liverpool fanit sai apua

• 22% auttoi perus paitasta avustajaa.

Johtopäätökset

• Ihmiset auttavat herkemmin, jos tuntevat kuuluvansa samaan ryhmään autettavan kanssa

• Sosiaalista identiteettiä voidaan vaikuttaa varsin pienillä asioilla ainakin hetkellisesti. 

PS7 kpl 2.1

Festinger - Kognitiivinen dissonanssi

Festingerin tutkimuskohteena oli valehtelu.

Koeasetelma:

• Kaikille annettiin raha palkkio valehtelemisesta: koeryhmällä 1 euro, kontrolliryhmällä 20 euroa.

Tulokset:

• Koeryhmä sanoi useammin uskoneensa omaan valheeseensa jälkeenpäin kysyttäessä.

• Syntyi kognitiivinen dissonanssi eli ristiriita heidän minäkäsityksensä: kunnollinen ihminen ja toiminnansa: valehtelu mitättömän palkkion takia välille.

• He poistivat dissonanssin muokkaamalla tosiseikkoja yhteensopiviksi sen kanssa että he olivat hyviä ihmisiä.

PS7 kpl1.5