Yhteiskuntaoppi Forum 9 kpl 12, 20-23

Julkinen talous

Valtion ja kuntien talous

Tulonsiirrot

Rahalliset tuet, kuten kelan tuet ja opintolaina

Välittömät verot

Verot, jotka verotettava henkilö maksaa suoraan palkastaan tai liikevoitoista

Välilliset verot

Hyödykkeitä ostettaessa maksettava vero, yritys maksaa veron eikä kuluttaja

Tasavero

Veroprosentti pysyy samana, vaikka verotettava summa kasvaisi tai vähenisi

Ansiotulovero

Tärkein välitön vero; palkasta maksettava vero. Yleensä vähennetään palkasta jo ennen kuin se maksetaan henkilölle

Progressiivinen verotus

Verotustapa, jossa palkasta maksettava veroprosentti on sitä suurempi, mitä suurempi palkka on

Pääomavero

Välitön vero, jota maksetaan osakkeiden ja asuntojen myyntivoitoista

Arvonlisävero (ALV)

Tärkein välillinen vero, jota maksetaan hyödykkeistä. Suuruus riippuu hyödykkeestä, mutta yleensä 24%

Valmistevero

Välillinen vero, jota maksetaan haitallisista aineista, kuten alkoholista, tupakasta ja virvoitusjuomista. Sen avulla koitetaan vähentää haitallisten tuotteiden kuten päihteiden ostoa

Budjetti

Hallituksen esittämä ja eduskunnan hyväksymä meno- ja tuloarvio valtiolle vuoden ajaksi

Lisäbudjetti (?)

Voidaan ottaa käyttöön jos aiemmin hyväksytty budjetti ei riitä

Ali-/ylijäämäinen

Kun menot budjetissa ylittävät tulot, budjetti on alijäämäinen. Silloin valtio voi karsia menoja, lisätä tuloja (esim. kiristämällä verotusta) tai lainata rahaa.

Kun tulot budjetissa taas ylittävät menot, budjetti on ylijäämäinen. Tällöin ylimääräiset rahat laitetaan säästöön.

Valtionosuus

Kunnan valtiolta saama tuki laissa määrättyjen pakollisten palveluiden hoitamiseen

Verokortti

Jokaisen yli 16-vuotiaan saama dokumentti, jossa määrätään kuinka monta prosenttia palkan bruttotuloista henkilön täytyy maksaa veroja. Veroprosentti perustuu arvioon henkilön tuloista (aiemmalta vuodelta)

Tulorekisteri

Tulorekisteristä verottajan sivuilla voi tarkastella tulojaan. Kaikki työnantajat merkitsevät tulorekisteriin maksamansa palkat ja muut korvaukset. Helpottaa kelassa asioimista, koska kaikki tukien hakemiseen tarvittavat tiedot näkyy tulorekisterissä.

Veroehdotus

Postissa tuleva dokumentti, jossa koko vuoden tulot ja menot ovat otettu huomioon. Jos veroehdotuksen tiedot ovat väärin, täytyy heti ilmoittaa. Jos veroja on maksettu liian vähän eli/tai tuloja on merkitty veroehdotukseen vähemmän kuin todellisuudessa, täytyy myöhemmin maksaa jäännösveroa sekä sen korkoa. Jos taas on maksanut liikaa veroja, saa veronpalautusta. Usein veroehdotuksesta puuttuu vain verovähennyksiä.

Verovähennys

Veroehdotuksesta vähennettäviä maksuja. Voi vähentää esim. työmatkakulut, asuntolainan korot, sekä kotona teetetyn työn (kuten siivouspalvelun tai remontin). Vähennyksestä ilmoittaminen on omalla vastuulla. Vähennettävistä maksuista ei tarvitse lähettää kuitteja, mutta kuitit täytyy säästää 5 vuotta mahdollista tarkastusta varten.

Harmaa talous

Rikos, jossa yritys, työntekijä tai asiakas ei maksa pakollisia veroja. Harmaa talous nostaa veroja sekä vääristää yritysten kilpailua. Työntekijät eivät myöskään saa ansiosidonnaista työttömyyspäivä rahaa, sairauspäivä rahaa, eikä heille kerry eläkettä, koska niihin menevät rahat kerätään verojen yhteydessä. Piraattituotteet ovat myös harmaata taloutta. Harmaasta taloudesta voi saada jälkiveroja, sakkoja tai jopa vankeutta. Yleisintä aloilla, joissa asiakas ja yrittäjä tapaavat kasvokkain, kuten rakennus- ja remonttialoilla.

Pimeä työ

Harmaan talouden muoto, jossa tehdystä työstä ei makseta veroja. Asiakas ei saa kuittia, jolloin asiakas ei voi vedota takuuseen. Pimeää työtä sekä harmaata taloutta on koitettu estää määrämällä pakolliseksi kuitin tarjoamisen asiakkaalle.

Kunnallisvero

Palkasta maksettava vero kunnalle, jonka veroprosentin kunnanvaltuusto päättää

Yhteisövero

Yritysten maksama vero (20%), josta suurin osa menee valtiolle, mutta kunnat, joissa yrityksellä on toimintaa, saavat myös osan verosta

Kiinteistövero

Kerros- ja rivitaloyhtiöiden ja omakotitalojen sekä kesämökkien omistajien kunnalle maksama vero

Bruttotulot

Tulot (kuten palkka) ennen veroja ja muita pakollisia maksut, kuten työttömyys- sekä eläkevakuutusmaksua sekä ammattiliittoon kuuluvilta jäsenmaksua ja kirkkoon kuuluvilta kirkollisveroa.

Nettotulot

Tulot (kuten palkka) joista on vähennetty verot ja muut pakolliset maksut

Hyödyke

Tuotteet; tavarat tai palvelut joita yritykset myyvät

Tuotannontekijät

Hyödykkeiden valmistamiseen tarvittavaa työvoimaa, raaka-aineita tai koneita (eli pääomaa). Tuotannontekijöiden käyttöön vaikuttaa mitä ollaan valmistamassa ja käytön hinta. Esim. joillain aloilla käytetään mieluummin robotteja kuin ihmistyöntekijöitä, samoin joillain aloilla käytetään mieluummin bangladeshilaisia käsityöläisiä joiden tuntipalkka on 5 senttiä/h kuin suomalaisia käsityöläisiä joiden tuntipalkka on 15e/h, tai varsinkaan koneita, jotka täytyy ostaa ja joita täytyy huoltaa

Kilpailukyky

Jos yritykset pystyvät kilpailemaan, ei synny monopoleja. Tällöin yritykset, ja samalla valtio, on kilpailukykyinen. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää Suomen taloudelle. Kilpailukykyisessä maassa on korkeasti koulutettuja ihmisiä, ja infrastruktuuri, kuten tiet, satamat ja tietoliikenneyhteydet pysyvät kunnossa. Kilpailukykyä voi heikentää korruptio, luonnonkatastrofit ja levottomuudet. Liian korkeat palkat nostavat hintoja, jolloin ne myös heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä ulkomaalaisten yritysten kanssa.

Bruttokansantuote (BKT)

Bruttokansantuote on luku, jolla mitataan onko talous kasvanut viimeisen vuoden aikana. Se saadaan selville niin, että mitataan kaikkien Suomessa tuotettujen hyödykkeiden rahallinen arvo, ja verrataan sitä viime vuoden arvoon. Jos BKT:n jakaa asukasluvulla, sillä voi vertailla eri maiden vaurautta. BKT:ssä ei kuitenkaan näy kotona tehtyä työtä tai harmaata taloutta, eikä se kerro mitä on tuotettu, minkälaisia ympäristövaikutuksia tuotannolla oli tai miten tulot ja hyvinvointi jakautuvat.

Talouskasvu

Talous on kasvanut, jos BKT on noussut. Yleisenä tavoitteena kaikissa maissa on, että talous kasvaa joka vuosi muutaman prosentin. Kun talous kasvaa, elintaso nousee, ja voi kuluttaa enemmän. Tällöin yritykset tuottavat enemmän voittoa, sekä työllistävät enemmän ihmisiä, vastakohdan sijaan, sekä nostavat palkkoja. Talouskasvun aikana valtio ja kunnat saavat enemmän veroja, jolloin valtio voi käyttää rahaa esim. koulujen parantamiseen ja korjaamiseen, tai opintotuen korottamiseen. Talouskasvu kuitenkin myös aiheuttaa ympäristöongelmia, koska se lisää kulutusta ja tavaroiden tuottoa. Jos talouskasvu kuitenkin nostaa pääasiassa palveluiden kysyntää, se ei vaikuta ilmastonmuutokseen.

Inflaatio

Rahan arvo laskee/raha menettää arvonsa; hinnat nousevat ja ostovoima heikkenee. Voi johtua kysynnän tai kustannusten kasvamisesta. Kiihtyy yleensä kun taloudessa menee hyvin.

Deflaatio

Rahan arvo nousee; hinnat laskevat. Johtuu liiasta tarjonnasta vähällä kysynnällä. Hidastaa talouskasvua, heikentää yritysten kannattavuutta, lisää työttömyyttä, laskee veroja ja voi lamaannuttaa talouden.

Kuluttajahintaindeksi

Tutkii 500 paljon ostetun hyödykkeen hintoja ja vertaa niitä edelliseen vuoteen

Noususuhdanne

Talouskasvu on nopeaa; taloudessa on positiivinen kierre, joka hyödyttää kaikkia. Valtiom ja kuntien verotulot kasvavat, työllisyys, palkat ja ostovoima kasvaa. Jos talouskasvu on liian nopeaa, talous ylikuumenee.

Laskusuhdanne

Talouskasvu hidastuu; tuotteet eivät mene hyvin kaupaksi. Työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan, verotulot vähenevät, mutta tulonsiirtoja tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa. Laskusuhdanne voi levitä Suomen vientimaista Suomeen.

Suhdannevaihtelu

Taloudelle tyypillinen nousu- ja laskusuhdanteiden vaihtelu pehmeinä aaltoina.

Taantuma ja lama

Jos laskusuhdanne on normaalia syvempi, ja hyödykkeitä aletaan tuottaa vähemmän kuin yleensä, on kyse taantumasta. Jos lasku kestää pitkään tai on erityisen jyrkkä, kansantalous on lamassa.

Avoin talous

Kansainvälisten markkinoiden vaihtelu vaikuttaa Suomeen, koska Suomi on avoin talous.

Talouspolitiikka

Keinoja, joita hallitus, eduskunta ja EKP käyttää talouden ohjaamiseen. Tavoite pitää talouskasvu yllä, hintojen nousu hitaana ja työttömyys pienenä. Parhaassa tapauksessa myös auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta ja saastumista vastaan. Jaetaan kahteen; finanssi- ja rahapolitiikkaan.

Finanssipolitiikka

Politiikkaa, jossa hallitus ja eduskunta yrittävät pitää suhdannevaihtelun ja talouskasvun tasaisena valtion tulojen ja menojen avulla. Finanssipolitiikkaan kuuluu ennen kaikkea tulonsiirroista ja veroista päättäminen.

Rahapolitiikka

EKP:n (EI VALTION) harjoittama politiikka, tavoitteena hintavakaus ja euron ostovoiman suojelu. Tärkein vaikutustapa ohjauskorot.

Euroopan keskuspankki (EKP)

Euromaiden pankkien pankki, lainaa rahaa muille pankeille, vaikuttaa pankkien korkoihin ohjauskorolla, koittaa pitää talouskasvun tasaisena. Voi jopa tehdä lisää rahaa.

Ohjauskorko

EKP:n päättämä korko, joka tasaa suhdannevaihtelua: korkea noususuhdanteessa, jotta ihmiset eivät hankkisi lainoja eivätkä kuluttaisi; matala laskusuhdanteessa, jotta ihmiset hankkisivat lainoja ja kuluttaisivat.

Hintavakaus

Inflaatio 1,9%

Työvoima

Kaikki 15-64-vuotiaat, jotka eivät ole opiskelijoita, eläkeläisiä tai pitkäaikaisesti sairaita

Työtön

Henkilö joka kuuluu työvoimaan, muttei ole töissä

Työllisyysaste

Töissä olevien määrä prosentteina

Pitkäaikaistyötön

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut henkilö. Ongelmana voi esim. olla, että osaaminen on heikentynyt työttömyyden aikana.

Nuorisotyötön

Alle 25-vuotiaat työttömät. Runsaampaa kuin muu työttömyys. Nähdään myös erityisen ongelmallisena, koska valtio pelkää, ettei tule koskaan saamaan töitä jos ei saa alussa töitä. (Työttömyys on kallista valtiolle)

Suhdannetyöttömyys

Suhdanteen aiheuttama työttömyys

Rakennetyöttömyys

Elinkeinorakenteen muutosten aiheuttama työttömyys, esim. koulutus ei vastaa avoimia työpaikkoja, tai työpaikat eivät sijaitse missä asuu. (esim. hovinarri tai sihteeri)

Kausityöttömyys

Vuodenaikojen vaihtelun aiheuttama työttömyys (esim. lumiauran ajaja)

Kitkatyöttömyys

Äskettäisestä valmistumisesta tai muutosta johtuva työttömyys

Piilotyötön

Työttömyys joka ei näy tilastoissa, eli henkilö ei ole ilmoittanut itseään työnhakijaksi. Esim. työttömyyttä mieluummin valitsee osa-aikatyön, lasten hoitamisen kotona tai opiskelun