Bi01 kpl 6 Eliömaailman luokittelu perustuu evoluutiotutkimukseen

Fossiilit

Vähintään 10 000 vuotta sitten eläneiden eliöiden jäänteitä, jaetaan syntytapansa perusteella kivettymiin, valelmiin ja painaumiin

Paleontologia

Tieteenala, joka tutkii muinaista eliömaailmaa fossiilien avulla

Johtofossiilit

Lyhyen ajan laajalla alueella eläneen eliön fossiilit. Fossiilien suhteellinen ikä saadaan selville niiden avulla

Radioaktiivineen iänmääritys

Perustuu siihen, että iänmäärityksessä käytetty radioaktiivinen alkuaine hajoaa tietyllä vakionopeudella

Puoliintumisaika

Aika, jonka kuluessa puolet radioaktiivisen alkuaineen ytimistä on hajonnut, esim. radioaktiivinen uraani muuttuu lyijyksi, ja sen puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta

Geologiset maailmankaudet

Maapallon kehityshistoria jaetaan geologisiin maailmankausiin, jako perustuu mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden fossiilien turkimuksista saatuihin tuloksiin

Elävä fossiili

Sellainen eliö, joka on selvinnyt maapallon mullistuksista nykypäivään asti, koska sillä on monia eloonjäämiseen kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Esim. krokotiili ja neudonhiuspuu

Fossiilisarja

Saman eliölajin eri-ikäiset fossiilit, jotka kertovat eliölajin asteittaisesta kehityksestä

Välimuotofossiili

Kahden eri eläinryhmän piirteitä sisältävä fossiili, esim. liskolintu joka oli matelijan ja linnun välimuoto

Surkastumat

Tehtävänsä menettäneet elimet tai niiden osat, yksi todiste evoluutiosta. Esim. ihmisen häntänikamat

DNA-viivakoodi

Lajien tai yksilöjen vertailussa käytetty tunnistusmenetelmä. Se perustuu tietyn tarkkaan määritellyn DNA-jakson emäsjärjestyksen selvittämiseen. Koodi visualisoidaan usein tietokoneohjelman avulla.

Molekyylikello

Makromolekyylien, kuten DNA:n, väliset erot eri eliöiden kehityslinjoissa kertovat, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että DNA:ssa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella. Auttanut selvitettäessä lajien ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita, joita kuvataan fylogeneettisten sukupuiden avulla

Eliökunnat

Tumalliset: eläimet, kasvit, sienet, alkueliöt eli protoktistit

Esitumalliset eli alkeiseliöt: arkit ja bakteerit

Domeenit

Tieteellinen tapa kuvata eliöiden sukulaisuussuhteita ja evoluutiota

Laji

Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Samaan lajiin kuuluvat yksilöt voivat lisääntyä keskenään ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä

Suku

Lajit, joilla on runsaasti samankaltaisia piirteitä

Heimo

Samankaltaiset suvut kuuluvat samaan heimoon

Lahko

Heimot joilla on samoja piirteitä kuuluvat samaan lahkoon

Luokka

Toisiaan muistuttavat lahkot muodostavat luokkia

Pääjakso ja kaari

Eläimillä luokista muodostetaan pääjaksoja, kun taas kasveilla ja sienillä kaaria

Virukset

Kooltaan paljon pienempiä kuin bakteerit ja rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia. Koostuvat geeneistä ja geenejä ympärlivistä proteiinimolekyyleistä. Niitä ei pidetä eliöinä, koska niillä ei ole solurakennetta tai aineenvaihduntaa, ne ovat eliöiden loisia ja ne aiheuttavat isännälleen tauteja.