Biologian termit BI04

Adaptaatio

Aistireseptorien mukautuminen vallitseviin
olosuhteisiin. Reseptorista tulevat ärsykkeet vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana.

Adrenaliini

Lisämunuaisen erittämä hormoni, jota
erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen.

AIDS

Tarttuva immuunikatotauti, jonka aiheuttaa H-virus eli HIV.

Aineenvaihdunta

Eliöiden elintoimintoihin lityviä kemiallisiareaktioita.
Aineenvaihdunta voi olla hajottavaa eli katabolista tai rakentavaa eli anabolista.

Aisti

Kyky vastaanottaa tietyntyyppisiä ärsykkeitä ja käsitellä niitä.

Aortta

Sydämen vasemmasta eteisestä lähtevä ruumiin suurin valtimo, jota pitkin veri lähtee virtaamaan kaikkialle elimistöön.

Aistihermo

Tuntohermo, joka kuljettaa impulsseja aistimesta keskushermostoon.

Aistimus

Aistin välittämän ärsykkeen tajuaminen aivoissa, havainto.

Aistinelin/Aistin

Ärsykkeen vastaanottamiseen erikoistunut elin, esim. silmä.

Aistirata

Impulsseja aistimesta keskushermostoon kuljettava hermorata.

Aistinsolu

Aistimen solu, joka on erilaistunut vastaanottamaan ärsykkeitä.

Aivokuolema

Tila, jossa aivojen sähköinen toiminta ja refleksit ovat lakanneet pysyvästi, vaikka sydän ja verenkierto vielä
toimivat.

Aivokuori

Aivojen pinnalla oleva harmaan aineen kerros. Sinä sijaitsevat hermosolujen solukeskukset, ja sen paksuus vaihtelee 1,5-5 millimetrin välillä.

Aivokurkiainen

Yhdistää aivokuoren puoliskoja useiden viejähaarakekimppujen välityksellä.

Aivolisäke

Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja, esimerkiksi kasvuhormonia. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla.

Aivopuolisko

Kehon keskilinjan mukaan jakautuvat aivojen vasen ja oikea puolisko, joita yhdistävät aivokurkiaisen hermoradat.

Aivorunkoon kuuluvat ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot. Yhdistää selkäytimen aivoihin. YIlläpitää elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.

Aivosilta

Aivorungossa keskiaivojen ja ydinjatkeen välissä sijaitseva aivojen osa. Sen kautta kulkee useita aivohermoja, ja se säätelee vireystilaa ja unirytmiä.

Keskushermoston osa, johon kuuluvat isoaivot, väliaivot, keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke.

Akkommodaatio,

Silmän mukautuminen näkemään tarkasti eri etäisyyksiltä.Tämä tapahtuu säätämällä linssin kuperuutta sädelihaksen avulla.

Aktiini

Lihassolujen lihassäikeissä oleva proteini, joka osallistuu lihassolujen supistumiseen.

Aktiivinen immunisaatio

Rokotus. Immuuniksi tekeminen tuomalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niden osia.

Alkio

Yksilönkehityksen vaihe hedelmöitymisestä kahdeksannen viikon loppuun asti, jonka aikana kaikki elimet muodostuvat.

Alkiokerrokset

Alkiolevystä syntyvät kolme kerrosta (sisäkerros, keskikerros ja ulkokerros), joista eri kudokset ja elimet kehittyvät.

Alkiolevy

Alkiorakkulan sisällä olevasta sisäsolumassasta eri alkiokerroksiksi kehittyvä osa.

Alkiorakkula

Alkion kehityksen varhaisvaihe, jossa on useita satoja soluja. Sen sisällä olevasta sisäsolumassasta kehittyy varsinainen alkio.

Munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste, jota muodostuu runsaasti. Se sisältää monia elimistölle tarpeellisia aineita,jotka imeytyvät munuaistiehyistä takaisin vereen.

Alleeli

Geenin vaihtoehtoinen muoto.

Allergeeni

Aine, joka aiheuttaa elimistössä allergiaa.

Allergia

Immuunireaktio, joka syntyy, kun elimistö reagoi väärällä, usein voimakkaalla tavalla johonkin normaalisti vaarattomaan aineeseen, allergeeniin.

Amylaasi

Hiilihydraatteja pilkkova ruuansulatusentsyymi, jota erittyy sylkirauhasista ja haimasta.

Antidiureettinen hormoni, ADH

Virtsaneritystä vähentävä hormoni, jota siirtyy vereen aivolisäkkeen takalohkosta.

Antigeeni

Aine, joka sitoutuu tiettyyn vasta-aineeseen

Antioksidantti

Aine, joka estää soluaineenvaihdunnassa syntyneiden haitallisten vapaiden radikaalien vaikutusta. Esimerkiksi C- ja E-vitamiini.

Apoptoosi

Ohjelmoitunut solukuolema, Geenien ohjaama yksittäisten solujen kuoleminen, jota tapahtuu muun muassa yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana.

ATP, Adenosiinitrifosfaatti

Runsasenerginen yhdiste, johon on sitoutuneena energiaa. ATP on muodostunut adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta fosfaattiosasta.

Autoimmuunisairaus

Sairaus, jossa inmunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia.

Autonominen hermosto

Tahdosta riippumaton ääreishermoston osa, joka säätelee sisäelinten toimintaa. Jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan.

Avorauhanen

Rauhanen, josta eritteet poistuvat tiehyttä pitkin ihon tai limakalvon pinnalle. Näitä ovat esimerkiksi ruuansulatusentsyymejä erittävä rauhaset, kuten sylkirauhaset.

Basofiili

Valkosoluihin kuuluva jyvässolu, joka värjäytyy emäksisellä väriaineella.

Bikarbonaatti

Vetykarbonaatti,joka toimi elimistössäesimerkiksi puskurina.

Biologinen kello

Elimistön huonosti tunnettu mekanismi, jonka vaikutuksesta monet elintoiminnot noudattavat jaksollista rytmiä, esimerkiksi yön ja päivän vaihtelua.

B-imusolu, B-lymfosyytti

Vasta-ainetuotannosta vastaava imusolu.

Desibeli

Äänen voimakkuuden yksikkö. Yksikkö on logaritminen.

Diabetes

Sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jota on kahta tyyppiä, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes.

Diastole

Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä.

Diploidi(nen)

Kaksinkertainen peruskromosomisto (2n) eli kromosomisto, jossa jokaista kromosomia on kaksi kappaletta.

Diffuusio

Aineiden sekoittumista, joka johtuu molekyylien lämpölikkeestä. Aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Hiilidioksidi ja happi siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla.

D-vitamiini

Vitamiini, jota muodostuu ihossa ja jota saadaan ravinnosta.

Elimistö

Useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä. Esimerkiksi hengityselimistö.

Elin

Useammasta kuin yhdestä kudostyypistä
muodostunut kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää. Esimerkiksi sydän ja munuainen.

Endorfiinit

Pääasiassa hermostossa syntyviä viestiaineita, joiden fysiologiset vaikutukset ovat morfiinin kaltaisia

Enkefaliinit

Endorfiinin tapaan aivoissa vaikuttavia aineita.

Ensisijainen aistialue

Aivokuorella sijaitseva alue, joka on erikoistunut vastaanottamaan tietyntyyppistä aisti-informaatiota.

Entsyymi

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota. Säilyy reaktiossa muuttumattomana.

Eosinofiili

Valkosoluihin kuuluva jyvässolu, joka värjäytyy happamalla eosiininivärillä.

Epiteelikudos

Kudostyyppi, jossa solut ovat vierekkäin ja tiukasti kiinni toisissaan. Jaetaan toiminnallisesti kolmeen päätyyppin: pinta-, aisti- ja rauhaskudokseen.

Epäidenttiset (erimunaiset) kaksoset

Kaksoset, jotka ovat syntyneet kahdesta samaan aikaan hedelmöittyneestä munasolusta. Epäidenttisillä kaksosilla on eri perimä.

Erilaistuminen

1. Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksen aikana.
2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri
   kudostyyppien soluiksi.

Erittäin monikykyinen kantasolu

Nisäkkäiden hedelmöityneen munasolun solut, jotka voivat erilaistua miksi tahansa alkion tai istukan soluksi.

Erytropoietiini

Munuaisten erittämä punasolujen muodostumista edistävä kudoshormoni.

Esisyöpägeeni

Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi.

Estrogeeni

Hormoneja, jotka suuntaavat elimistön kehitystä naispuoliseen suuntaan ja säätelevät kuukautiskiertoa.

Eteisikkuna, soikea ikkuna

Korvan simpukassa oleva kalvo, johon jalustin on kiinnittyneenä. Välittää kuuloluiden mekaanisen värähtelyn simpukan nesteen liike-energiaksi.

Eteiskäytävä

Yksi sisäkorvan simpukassa olevista
pitkittäiskäytävistä.

Etukammio

Silmän sarveiskalvon ja värikalvon välinen nesteen täyttämä tila.

Etäpesäke

Kasvain, joka on kehittynyt syöpäsoluista, jotka ovat irronneet alkuperäisestä kasvaimesta ja kulkeutuneet verenkierron mukana muualle elimistÖön.

Fibriini

Liukenematon,säikeinen proteiini, jota muodostuu fibrinogeenistä veren hyytyessä.

Fibrinogeeni

Veriplasman proteiini, joka veren hyytyessä muuttuu liukenemattomaan muotoon, fibriiniksi.

Follitropiini, FSH

Hormoni, joka syntyy aivolisäkkeessä ja saa aikaan munasolun kypsymisen munarauhasissa ja siittiöiden kypsymisen kiveksissä.

Geenimutaatio

Perinnöllinen tai elämän aikana syntyvä muutos yksittäisessä geenissä.

Glukagoni

Haiman erittämä hormoni, joka säätelee glykogeenin pilkkoutumista glukoosiksi.

Glukoosi, rypälesokeri,

Yksinkertainen sokeri eli monosakkaridi (C6H12O6). Solujen tärkein energianlähde.

Glykogeeni, eläintärkkelys,

Glukoosimolekyyleistä rakentuva monihaarainen polysakkaridi, jota eläimillä on varastoituneena lihaksissa ja maksassa.

Gonadotrooppiset hormonit,

Aivolisäkkeestä erittyviä hormoneja, jotka säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa. Gonadotrooppisiin hormoneihin kuuluvat mm. follitropiini ja lutropiini.

Granulosyytti, jyvässolu,

Veren valkosoluihin kuuluva solutyyppi.
Värjäytyvyytenså perusteella voidaan jakaa neutrofileihin, eosinofileihin ja basofileihin.

Haima

Elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia.

Ensisijainen hajualue sijaitsee isoaivojen ohimolohkossa. Alue toimii yhteistyössä limbisen järjestelmän kanssa, ja osaa aistimuksista ihminen ei tiedosta.

Hajuhermo

Isoaivojen etuosassa sijaitseva aivokudos, joka yhdistää hajuaistisolut isoaivojen hajualueelle.

Hankittu immuniteetti

Immuniteetti, joka perustuu spesifisten vasta-aineiden ja muistisolujen säilymiseen ensimmäisen tartunnan jälkeen.

Haploidi(nen)

Yksinkertainen peruskromosomisto (n) eli
kromosomisto, jossa jokaista kromosomia on yksi kappale.

HDL-lipoproteiini

Lipoproteiini, joka kuljettaa kolesterolia. HDL-lipoproteiini on ns. hyvä lipoproteiini, joka ei tartu verisuonten seinämin ja joka pystyy poistamaan ns. pahaa lipoproteiinia verisuonten seinämistä.

Hedelmöitys

Sukusolujen tumien yhtyminen.

Hedelmöittynyt munasolu

Munasolun ja siittiön tumien yhtymisen seurauksena muodostuva solu, josta yksilönkehitys alkaa.

Heijaste, refleksi

Aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Sen perusmekanismina on refleksikaari,
joka muodostuu keskushermostoon päin kulkevasta aistihermoradasta ja keskushermostosta lihakseen kulkevasta liikehermoradasta.

Hengitys

Elintoiminta, jossa elimistö ottaa happea ja luovuttaa hiilidioksidia. Ks. myös soluhengitys.

Hemofilia, verenvuototauti

Sairaus, jossa verestä puuttuu hyytymistekijä. Hemofiliaa on eri tyyppejä. Hemofilia A:n ja B:n aiheuttava alleeli periytyy resessiivisesti X -kromosomissa.

Hemoglobiini, verenpuna

Happea sitova proteiini veren punasoluissa.

Hengityskeskus

Ydinjatkeessa sijaitseva keuhkotuuletusta säätelevä anatominen rakenne, joka mittaa keuhkojen venytystilaa ja veren hiilidioksidipitoisuutta.

Hengitystiet

Hengityselimistön rakenteet, joita pitkin virtaa ilmaa. Niihin kuuluvat nenäontelot sivuonteloineen, nielu,
kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket.

Henkitorvi

Rustosta muodostunut putki, joka alkaa nielusta ja jakautuu alaosastaan kahdeksi keuhkoputkeksi

Hermo

Hermosolujen viejähaarakkeista, tukisoluista,
verisuonista ja sidekudoksesta muodostunut, yleensä sidekudoskalvon peittämä rakenne. Hermossa on soluja, jotka kuljettavat impulsseja keskushermostoon tai siitä pois, tai muutaman hermosolun jonoja, hermoratoja.

Hermoimpulssi

Hermosolussa etenevä toimintajännite, jonka aikana hermosolun solukalvon sisä-ja ulkopuolen välinen ionitasapaino muuttuu hetkellisesti.

Hermokudos

Hermosoluista muodostuva kudos.

Hermorata

Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti.

Hermosolu

Hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö, joka välitää hermoimpulsseja.

Hermosto

Hermokudoksesta muodostunut elinjärjestelmä,joka toimii elimistön viestinväittäjä- ja säätelyjärjestelmänä.
Hermosto jaetaan keskus- ja ääreishermostoon.

Hermotukisolu, gliasolu

Hermosoluja tukeva ja nille ravintoa välittävä solu. Esimerkiksi hermosolujen viejähaarakkeita ympäröivä myeliinituppi on muodostunut hermotukisoluista.

Hermovälittäjäaine

Viestiaine, joka välittää hermosolun aksonia pitkin tulleen sähköisen impulssin synapsin kautta seuraavaan soluun, esimerkiksi hermo-tai lihassoluun.

Hertsi

Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa värähdysjaksot toistuvat sekunnin välein.