Bilsa 4

Elintoiminnot aiheutuvat…

solujen toiminnasta

nykyihmisiä on elänyt maapallolla…

300 000-200 000 vuotta

tsygootti jakautuu ensimmäisen kerran…

n. vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä

ihmisellä on ? eri solutyyppiä…

200

kudokset

epiteelikudos, side- ja tukikudos, hermokudos ja lihaskudos

soluväliaine

solujen välissä olevaa proteiinipitoista hyytelömaista ainetta

yleisin lihaskudos

poikkijuovainen eli tahdonalainen lihaskudos

metabolia

kaikki solujen kemialliset reaktiot (kataboliset ja anaboliset)

metaboliareitti

molekyyli muuttuu vaiheiden kautta toiseksi molekyyliksi

EPO (munuaiset)

säätelee punasolujen tuotantoa luuytimessä

sydän supistuu….

60-80krt per minuutti

sinussolmuke

supistuksia aiheuttava tahdistin

aktiopotentiaali

supistumiskäsky

systole

sydämen supistumisvaihe

diastole

sydämen rentoutumisvaihe

iskutilavuus

kammiot työntävät supistumisen aikana n. 70ml verta aorttaan ja keuhkovaltimorunkoon

minuuttitilavuus

yhden sydänpuoliskon kautta kulkeva verimäärä minuutissa

vasomotorinen keskus

säätelee verenkiertoa (ydinjatkeen ja aivosillan alueella)

keuhkotuuletus

ilman siirtyminen keuhkoihin ja takaisin ulos

sisäänhengitysilman pitoisuudet:

happi 21%, hiilid. 0,04%

uloshengitysilman pitoisuudet:

happi 16%, hiilid. 4%

valtaosa hengitysilmasta on…

typpikaasua

hiilidioksidi kulkee veressä…

vetykarbonaatti-ionina

hengityksen minuuttitilavuus

ilmamäärä, jonka ihminen hengittää sisään ja ulos minuutissa

hengityskeskus

ydinjatkeessa, kontrolloi hengityslihasten supistumista

mitkä ravintoaineet on pilkottava

proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat

uloste

kuituja, peräsuolen mikrobeja ja limakalvosolujen jäänteitä

syljen amylaasi

pilkkoo tärkkelystä (hiilihydraatti) maltoosiksi

mahanesteen pepsiini

pilkkoo proteiineja polypeptideiksi

maksan sappineste

sappisuolat emulgoivat rasvoja

nukleaasientsyymi (haima)

pilkkoo nukleotidejä

glukagoni

saa maksan vapauttamaan glykogeenistä glukoosia

glukoneogeneesi

glukoosin valmistus aminohapoista ja glyserolista

ammoniakki muokataan…

ureaksi

ureaa syntyy

aminohappojen ja proteiinien aineenvaihdunnasta

aivolisäkkeen takalohkon vapauttama ADH

vähentää veden eritystä virtsaan

munuaiskeräset

suodattavat veren plasmasta alkuvirtsaa

punaista luuydintä on

litteiden luiden sisällä

nivel

luiden välinen liikkuva sidos

jänne (sidekudosta)

kiinnittää lihaksen luuhun

myoglobiini

lihassolujen happivarasto

myofibrillit

koostuvat aktiini- ja myosiiniproteiineista

motorinen yksikkö

joukkoa lihassoluja hermottaa yksi neuroni

lihassolut voivat tehdä ATP:tä

lataamalla hajonneita ATP-molekyylejä kreatiinifosfaattimolekyylien avulla

vaste

viestiaine (hormoni) muuttaa tietyn tai tiettyjen kudosten solujen toimintaa

biorytmi

elintoiminnot jotka vaihtelevat säännöllisesti (esim. vuorokauden mukaan)

aivolisäkkeen etulohko erittää

vesiliukoisia hormoneja

kortisoli

lisämunuaiskuori

adrenaliini ja noradrenaliini

lisämunuaisydin

hermoston tehtävät

ajattelu, muisti, tuntemukset, verenkierto, hengitys, aistit, liikkuminen, hormonit

hermokudos

neuronit ja tukisolut

dendriitti

tuojahaarake

aksoni

viejähaarake

harmaa aine

solukeskuksia, dendriittejä ja synapseja

valkoinen aine

myeliinitupit+aksonit

summaatio

impulsseja vastaanottavat hermosolut laskevat yhteen niihin samanaikaisesti tai peräkkäin tulleita impulsseja

ääreishermosto

viestit keskushermostosta muualle ja aistinelinten viestit keskushermostoon

depolarisaatio

solun sisäpuolella positiivinen varaus ja ulkopuolella negatiivinen

repolarisaatio

solun sisäpuoli palaa negatiiviseen varaukseen

hyperpolarisaatio

kalvojännite laskee lepojännitettä alhaisemmaksi, koska kaliumioneja virtaa vielä ylos

hermosolun välittäjäaineet

kuljettavat viestejä vastaanottaville reseptoreille

suurin osa synapseista sijaitsee

isoaivokuorella

limbinen järjestelmä

muisti, tunteet, motivaatio, riippuvuus

hippokampus

muisti, uusien asioiden oppiminen

pikkuaivojen tehtävät

kehon liikkeiden hienosäätö, koordinaatiosta ja tasapainosta huolehtiminen

talamus väliaivoissa

hermoratojen risteys

hypotalamus väliaivoissa (autonomisen hermoston keskus)

autonomiset toiminnot, hormonien eritys

tahdonalaiset liikkeet

motorinen aivokuori

jos tarpeeksi natriumkanavia aukeaa..

solukalvon jännitteen muutos saavuttaa kynnysarvon

happea tarvitaan..

soluhengityksessä, biomolekyylien rakenteet

hiilihydraatit ja proteiinit imeytyvät

aktiivisella kuljetuksella nukkalisäkkeiden epiteelisoluihin ja edelleen avustetulla diffuusiolla nukkalisäkkeiden hiussuoniin

aistien tehtävä

kertovat ympäristöstä ja kehon sisäisistä muutoksista

impulssit tulkitaan aistimuksiksi

isoaivojen aivokuorella

adaptaatio

elimistö tottuu jatkuviin ärsykkeisiin- aistinsolut eivät enää saa impulssia lähtemään hermosoluun

akkommodaatio

linssin paksuutta säätelemällä eri etäisyydellä olevat kohteet voidaan tarkentaa keskikuoppaan tarkan näön alueelle

sauvasolut

aistivat valoa

gangliosolut

gangliosolujen aksonit muodostavat näköhermon

sauvasolujen ärtyminen

rodopsiini hajoaa, lähtee viesti näköhermoa pitkin

pupillin laajentuminen

mustuaisen laajentajalihas supistuu (sympaattinen hermosto, pimeä)

pupillin supistuminen

kurojalihas supistuu (parasympaattinen hermosto, valo)

tappisoluja on eniten

tarkan näön alueella keltatäplässä

simpukka

korva aistii äänenkorkeutta ja voimakkuutta sen avulla

korvatorven tehtävä

tasata painetta korvan ja ulkoilman välillä

ääniaallot voimistetaan kun

jalustin liikuttaa simpukan eteisikkunaa

hajuina aistittavat molekyylit ovat

kaasumaisia tai liuenneena pieniin vesipisaroihin

haju- ja makuaisti perustuvat

ympäristössä olevien molekyylien pitoisuuksiin ja niiden tunnistamiseen

haju- ja makuaistin aistinsolut ärtyvät kun

molekyyli on liuennut nesteeseen

nosiseptorit

kipua aistivat hermosolut

orvaskesi

ihon ylin kerros, epiteelisoluja, ei verisuonia

marraskesi muodostuu

kuolleet kreatiinin täyttämät ja irti hilseilevät solut

melanosyytit valmistavat

melaniinipigmenttijyväsiä

karvat muodostuvat

kuolleista kreatiinin täyttämistä soluista

hiki muodostuu

vedestä, ureasta, ioneista

allergia

immuunireaktio kohdistuu harmittomiin aineisiin

synnynnäinen immuniteetti

syöjäsolut ja ulkoinen puolustus, epäspesifi

hankittu immuniteetti

lymfosyytit

valkosolut

monosyytit, granulosyytit, lymfosyytit

makrofagit

tärkeimmät syöjäsolut (fagosytoosi), mikrobien osien esittely lymfosyyteille

komplementtijärjestelmä

plasman valmistamat proteiinit, jotka aktivoituvat joutuessaan kosketuksiin bakteerien kanssa (tekevät reikiä bakteerin solukalvoon)

CRP

tehostaa syöjäsolujen sekä komplementin toimintaa