ekologian perusteet

ekologia

oppi vuorovaikutuksista, jotka määräävät eliöiden levinneisyyden ja määrän/oppi luonnon rakenteesta ja toiminnasta

abioottiset tekijät

Elottomat fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten lämpötila ja kosteus.

bioottiset tekijät

Yksilöön vaikuttavien muiden elävien eliöiden tekijät, kuten ravinto, kilpailijat ja loiset.

ekologian tutkimuskohteet

yksilö, populaatio, yhteisö, ekosysteemi, biosfääri

akklimaatio

eliö (yksilö) sopeutuu ympäristön muutoksiin fysiologisesti lyhyellä aikavälillä

adaptaatio

laji on sopeutunut tietynlaiseen ympäristöön pitkän ajan kuluessa; sopeutuminen geneettistä

ekotyyppi

Paikallinen tietynlaiseen ympäristöön geneettisesti sopeutunut laji

epigeneettinen periytyminen

perinnöllisen tiedon siirtelyä ilman, että tieto on koodattuna DNA:han tai RNA:han, geeniä säätelevän tekijöiden periytyminen

ekologinen lokero

kaikkien tärkeiden ympäristötekijöiden rajoittama tila, jonka sisällä populaation yksilöt elävät/lajin asema ekosysteemissä

vieraslaji

luontaiselta levinneisyysalueeltaan ihmistoiminnan kautta (tahallisesti tai tahattomasti) uuteen ympäristöön levinnyt laji

haitallinen vieraslaji

aiheuttaa uhkaa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, terveydelle tai elinkeinoille

peruslokero (potentiaalinen lokero)

ei lajien välistä kilpailua -> ekologinen lokero laaja-alaisin

toteutunut lokero

lajien väliset lokerot osittain päällekkäisiä, kilpailu supistaa peruslokeroa

albedo

miten paljon pinta heijastaa, esim. lumi heijastaa paljon = albelo suuri

makrokliima

suurilmasto, maapallon ilmastosysteemien vaikutus keskeinen tekijä

mesokliima

paikallisilmasto, korkokuvan vaikutus ilmastoon näkyvissä

mikrokliima

pienilmasto, kasvillisuuden vaikutus ilmastoon havaittavissa

teleokliima

pääteilmasto, eliöiden rajapintojen ilmasto

terminen kasvukausi

niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin keskilämpötila ylittää pysyvästi tietyn raja-arvon (usein 5C)

tehoisa lämpösumma

lasketaan yhteen kunkin vuorokauden keskilämpötilasta tietyn raja-arvon (usein 5C) ylittävä osa

chilling sensitive

laji vaurioituu jo nollan yläpuolisissa lämpötiloissa

freezing sensitive

laji vaurioituu solujen jäätyessä

freezing tolerant

pakkasta kestäviä lajeja

deflaatiopinnat

vähälumisia paikkoja, tuuli kuljettaa lumen pois

lumenviipymät

runsaslumisia paikkoja, tuulen kuljettama lumi kerääntyy

LAI (leaf area index)

lehtien määrän kuvantamismalli

fotoperiodi

valon jaksollisuus

sadanta

precipitation

haihdunta pinnoilta

evaporation

kasvien haihdutus

transpiration

kokonaishaihdunta

evapotranspiration

päällysvesi

epilimnion

harppauskerros

thermocline

alusvesi

hypolimnion

avoidance

kuivuuden välttäminen

tolerance

kuivuuden sietäminen

maannos

maaperän pintaosan kerroksellinen rakenne

podsolimaannos

Maannostyyppi, jota esiintyy havumetsävyöhykkeellä.

mykorritsa

sienijuuri, sienen ja kasvin muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus, symbioosi

ektomykorritsa

yleinen puilla, rihmat eivät tunkeudu soluihin

arbuskulaarinen mykorritsa

rihmat tunkeutuvat soluihin

biologinen typensidonta

monet maaperän ja maanpinnan bakteerit sitovat ilmakehän typen kasveille käyttökelpoiseen muotoon

heterokysti

rihmamaisten syanobakteerien kookkaita, paksuseinäisiä soluja, typensidontaa

semelparia

eliö lisääntyy vain kerran elämänsä aikana (kaikki yksivuotiset, myös monivuotisia)

iteroparia

eliö lisääntyy useita kertoja

r-valinta

Elinkiertostrategian tyyppi, jonka esiintyy nopeasti ja ennustamattomasti vaihtelevissa ympäristöissä. r-valinteisille lajeille on tyypillistä nopea ja runsas lisääntyminen, pieni koko sekä lyhytikäisyys. Esimerkiksi rikkakasvit ja rotta.

k-valinta

Elinkiertostrategian tyyppi, joka vaikuttaa erityisesti vakaissa ja ennustettavissa olosuhteissa. K-strategian lajeille on tyypillistä mm. hidas lisääntymisnopeus ja suuri koko, esim. kuusi ja karhu.

metapopulaatio

lajin paikallisten populaatioiden muodostama kokonaisuus

meristeemi

kasvupisteessä oleva jakautumis- ja erilaistumiskykyinen solukko

genet

koko geneettisesti yhtenäinen kasvullisesti muodostunut yksikkö (klooni)

ramet

genetin osa, joka tulee itsenäisesti toimeen

fysiologinen integraatio

kloonissa voidaan kuljettaa resursseja osasta toiseen (vesi, ravinteet, hiilihydraatit)

herbivoria

+/-, laidunnus

loisiminen

+/-, ei hyödytä isäntää

mutualismi

+/+, symbioosisuhteet, mykorritsa

kommensalismi

+/o, pöytävierassuhde, hyöty-neutraali

amensalismi

o/-, kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji vaikuttaa toiseen negatiivisesti kärsimättä tai hyötymättä itse

sukkessio

Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, ajallinen muuttuminen.

ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus

energiahypoteesi

energian ohivirtauksen vuoksi vain osa energiasta siirtyy seuraavalle trofiatasolle

stabiilisuushypoteesi

pitkät ravintoketjut ovat epävakaita (taudit, lajien syklinen kannanvaihtelu)

bottom up -säätely

ympäristötekijöiden rajoittamat perustuottajat säätelevät herbivoreja, herbivorit puolestaan petoja

top down -säätely

pedot säätelevät herbivoreja, herbivorit puolestaan perustuottajia

trophic cascade

muutokset petokannassa muuttavat ravintoverkkoa

biomassa

elävän aineen määrä, ilmoitetaan kuiva- tai tuorepainona

kokonaisperustuotanto

fotosynteesissä sidottu energia (tai hiili)

nettoperustuotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus

pool

ainevarasto

DOC

dissolved organic carbon (liuennut orgaaninen hiili)

DIC

dissolved inorganic carbon

POC

particulate organic carbon

säteilypakote (radiative forcing)

kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä epätasapainoa, joka aiheutuu erilaisista ilmastoa muuttavista tekijöistä

trade off

ristikkäinen valintapaine