Lukio Biologia 2-3

biosfääri

Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.

Ympäristötekijät

abioottiset (eloton): valo, lämpö, vesi, ravinteet ja maaperän happamuus

Bioottiset (elollinen): ravinto, pedot, loiset, kilpailijat, lisääntymiskumppanit, ihminen, eriaiset vv.suhteet

biotooppi

Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset, esim. kasveilla kasvupaikka ja linnuilla pesimäympäristö. Kun ab ja b samanlaisia, menestyy samanlaiset lajit

ekologia

biologian osa-alue; miten elävä luonto toimii, miten riippumavaisia elottomasta ja toissitaan; eliöiden ja elinymp. vv.suht

ekosysteemi

eliöyhteisö + eloton luonto; aineiden luonnollinen kierto

eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden muodostama kokonaisuus

kenttätutkimus

luonnollisissa ympäristöissä tehty tutkimus, jossa yleistettävyys on tavallisesti hyvä

ekologinen lokero

elinympäristössään oma toiminnallinen asemansa/tehtävänsä

kuvaa, miten siinä toimii, kuinka käyttä resursseja, miten siihen vaikuttaa ja muihin lajeihin

kaikki lajiin, pop, yksilöön vaikuttavista tekijöistä, joihin eliö on sopeutunut --> rakenne, käytös, elintoiminnot

ympäristöresurssit

ympäristön mahdollisuudet tai ominaisuudet, joita eliöt hyödyntävät, kuten ravinto, valo, vesi, kasvupaikan ravinteisuus

pitkänpäivänkasvi

kasvi, joka kukkiakseen tarvitsee pitkähkön (12-14h) valoisan ajan

lyhyenpäivänkasvi

kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10-12h) pimeän ajan vuorokaudessa

Talventuminen

kasvit reagoivat elintoiminnoilla lyhyt päivä ja kylmyys

kylmäkäsittely

kasvit tarvitsevat kylmän kauden (talven) siementen itämistä, silmujen avautumista ja kukkimista varten. Viileän ilmaston kasvien ominaisuus

kylmähorros

vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa alle 0'C

talvihorros

Joidenkin tasalämpöisten eläinten, esimerkiksi siilin ja lepakoiden talvehtimistapa, jossa eläimen ruumiin lämpötila laskee lähelle nollaa.

sietokyky

Eliön kyky kestää ympäristötekijöiden vaihtelua.

optimi, minimitekijät

laaja-alaiset, kapea-alaiset

optimi

ihanne: menestyy parhaiten, elinvoimaisia, tehokas lisääntyminen

minimitekijä

fysikaalinen/kemiallinen ymp.tek., joka voimakkaimmin rajoittaa eliön menestymistä

laaja-alaiset

laaja ekolokero; sietävät ymp.tk. mutoksia hyvin

kapea-alaiset

sietävät rajallisesti yhtä tai useampaa ymp.tek. Selviytyminen heikentyy herkästi, kun ymp.tek. muuttuvat

tulokaslaji

Tulokaslajit sirtyvät uusille alueille lähialueilta, ja niiden siirtymistä voivat edesauttaa esimerkiksi suotuisat tuulet.

vieraslaji

Ihmisen tahallisesti tai tahattomasti uudelle alueelle kuljettama laji.

populaatio

tiettynä aikana tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt

kyky lisääntyä keskenään, määrittely ongelmallista

pyynti-merkintä-uudelleenpyynti -menetelmä

Populaatiokoon laskemiseen tarkoitettu menetelmä, jossa yksilöt pyydystetään, merkitään, vapautetaan ja pyydystetään uudelleen. Ensimmäisen ja toisen pyyntikerran tuloksista sekä toiseen pyyntikertaan päätyneiden merkittyjen yksilöiden määristä voidaan laskukaavan avulla laskea arvioitu populaatiokoko.

oltava suljettu, välillä ei lisääntymistä, merkityt sekoittuvat satunnaisesti, merkki ei vaikuta pyydystettävyyteen, ei vaikuta kuolevaisuuteen, ei irtoa, havaitaan varmasti

populaation tiheys

koko ja tiheys --> elinvoimaisuus, yksilöiden sopeutuminen ymp.

Määrää ymp. resurssit

syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike (tulo- ja lähtö), ikäjakauma, sukupuoliajakauma, levintätyyppi (=jakautuminen alueille; ryhmittäinen, säännöllinen, satunnainen)

eksponentiaalinen kasvun käyrä

jos mikään ymp.tek. ei rajoita

logistinen käyrä

ymp. vastustus kasvaa pop. kasvaessa, kunnes pop. kasvu tasaanutuu ja saavuttaa tason, jonka ymp. voi ylläpitää

ympäristön vastustus

pop. kasvua hillitsevä tekijä

ympäristön kantokyky

taso, jolla ymp.resurssit riittävät, maksimi yksilömäärä

kannanvaihtelut

muutokset pop. koossa ja tiheydessä, tyypillistä monille eäimille

ravintospeasialisti

erikoistunut käyttämään tiettä ravintoa

lajin sisäinen kilpailu

Saman lajin yksilöiden välinen kilpailu samoista ympäristöresursseista; resurssit, taistelut, rituaalit, reviirikäyttäytyminen (lajin väälisen kilpailun välttäminen, reviirin valloittaminen)

paikallispopulaatio

Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot.

metapopulaatio

Pienistä erillään olevista, mutta silti toisiinsa yhteydessä olevista populaatioista koostuva kokonaisuus. Esim. perhoslajin sadat pienet populaatiot, joiden välillä silloin tällöin on geenivirtaa.

ekologiset käytävät

kapea vyöhyke, kulkureitti, jonka kautta eliöt voivat siirtyä erillisitä elinymp. laikuista toisiin

eliöyhteisö

samalla alueella elävät eri lajien populaatiot

syrjäyttävä kilpailu

Elinvoimaisempi laji syrjäyttää heikomman

saalistus

Lajienvälinen suhde, jossa peto saalistaa ravintonsa.

laaduntajat, loiset, pedot

Laiduntajat

eliöt, jotka syövät kasveja, tuottajia

pedot

tappavat ravinnoksi saaliseläimiä

ravintospeaslisti, yleispedot

helpommin kiinni saatavat --> valinta ja pop. sopeutuminen

loiset

elää toisen lajin, isännän, kustannuksella

loissuhde=kahden lajinen välinen saalistussuhde, isäntä ei kuole heti, koska uusi sukupolvi

pinnalla tai sisällä, määrä suuri kun kanta suuri

symbioosi

Yhteiselämä, kahden lajin välinen tiivis suhde, jossa on hyötyä tai haittaa molemmille osapuolille tai vain yhdelle

mutualismi

vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät

ehdollinen, ehdoton

ehdollinen mutualismi

Lajit hyötyvät toisistaan, mutta tulevat toimeen muutoinkin.

ehdoton mutualismi

Ainakin toisen osapuolen elinehto

Mykorritsa, sienijuuri

Kasvin juuriston ja sienirihmaston muodostama kokonaisuus, jonka kautta kasvi ja sieni elävät mutualistisessa, molempia hyödyttävässä vuorovaikutussuhteessa.

pöytävieras

Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai elinehto ja toisaalta isännälle merkityksetön

hajottajat

erikoistunut hankkimaan ravinnon kuolleista eliöistä tai eliöiden jätteistä

koevoluutio

Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuvainen evoluutio; yhden lajin muutokset vaikuttavat myös toisiin lajeihin

Biomi

Suurekosysteemi, joka käsittää laajan alueen ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja muun eliöstön muodostaman kokonaisuuden.

ravintoketju

vv.suhteiden selkentäminen malleilla, jotka kuvaavat aineen ja sen sis. energian siirtyminen ekosyst. eliöltä toiselle

1. tuottaja 2. ensimmäiseen asteen kuluttaja 3. toisen asteen kuluttaja 4. kolmannen asteen kuluttaja 5. hajottajat

ravintoverkko

Muodostuu toistensa kanssa risteävistä ravintoketjuista.

avainlaji

Laji, josta monet ekosysteemin eliöt ovat riippuvaisia. Ekosysteemiin hyvin voimakkaasti vaikuttava laji.

monilajinen ekosysteemi

useita toistensa kanssa risteäviä ravintoketjuja --> monimutkaisia ravintoverkkoja --> yhden lajin häiväminen ei välttämättä romahduta lajinvarassa elävien lajien määrää, koska voi korvata --> vakaampia

autotrofi

omavarainen, tuottajat

fotosynteesi

kemosynteesi

heterotrofi

toisenvarainen, energia ravinnosta, kuluttajat

fotosynteesi

yhteyttäminen

kemosynteesi

Yhteyttäminen ilman valoa. Kemiallisten reaktioiden sarja, jolla eräät bakteerit sitovat energiaa orgaanisiin yhdisteisiinsä, energia on peräisin valon sijasta epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta.

perustuotanto

tuottajien foto- tai kemosynteesissä valmistama biomassa

bruttoperustuotanto

nettoperustuotanto

bruttoperustuotanto

Tuottajien kokonaistuotanto, ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteensä tietyssä ajassa sitoma energiamäärä, josta ei ole vähennetty niiden omiin elintoimintoihin kulunutta energiaa.

nettoperustuotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus

jatkotuotanto

osa ravinnon sis. energiasta, joka jäänyt käyttämättä omiin elintoimintoihin --> kuluttajan biomassaksi. Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä.

ekologinen tehokkuus

kuinka suuri osa ravinnosta saadusta energiasta siirtyy biomassana seuraavan kuluttajaportaan käytettäväksi

ohivirtaava energia

ekologiset pyramidit

biomassan ja energian jakautuminen ekosysteemin eliöiden kesken

ravinto/trofiatasot

ekologinen sukkessio

tietyllä alueella ajan kuluessa ilmenevä ekosysteemin lajikoostumuksen muutos

metsän sukkession vaiheet

1. Metsäpalo tai avohakkuu

2. Pioneerivaihe

3. Pensaikko- ja lehtipuuvaihe

4. Sekametsävaihe

5. Kliimaksivaihe