BIOS 2

Abioottinen ympäristö

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus, muodostavat abioottisen eli elottoman ympäristön.

Abioottinen typensidonta

Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön

Alleeli

Geenimutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto

Avainbiotooppi

Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Esimerkiksi lehto

Avainlaji

Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin, esimerkiksi rakkohauru Itämeressä

Biodiversiteetti, monimuotoisuus

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta.

Biomi

Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, joka vastaa lähinnä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten tundraa, aroa, aavikkoa, sademetsää, pohjoista havumetsää jne

Bioottinen

Elolliseen luontoon kuuluva, esimerkiksi kasvi, eläin, yksisoluinen eliö.

Bioottinen eli elollinen ympäristötekijä

Elollisen ympäristön tekijät, kuten pedot, saaliit, loiset, kilpailevat lajit

Biosfääri

Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

Biotooppi

Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset.

Bruttoperustuotanto

Tuottajien kokonaistuotanto, ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteensä tietyssä ajassa sitoma energiamäärä, josta ei ole vähennetty niiden omiin elintoimintoihin kulunutta energiaa

Dentrifikaatio

Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten denitrifikaatiobakteerien aineenvaihduntareaktioissa, minkä seurauksena typpikaasua vapautuu ilmaan.

DNA:n emäsjärjestys

DNA-juosteessa olevien emästen, adeniinin, guaniinin, sytosiinin ja tymiinin, keskinäinen järjestys. On laji- ja yksilötyypillinen.

DNA-viivakoodi

Lajien tunnistamisessa käytetty menetelmä, perustuu tietyn, tarkkaan määritellyn DNA-jakson emäsjärjestyksen selvittämiseen. Koodi visualisoidaan usein tietokoneohjelman avulla.

Ehdollinen mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa kaksi lajia, jotka elävät molempia osapuolia hyödyttävässä suhteessa, tulevat toimeen myös ilman toisiaan.

Ehdoton mutualismi

Lajien molemminpuoleinen hyötysuhde, jossa lajit eivät kykene elämään ilman toisiaan.

Ekologia

Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.

Ekologinen käytävä

Esimerkiksi kaupungeissa viheralueiden muodostamia reittejä, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle.

Ekologinen pyramidi

Kaavio (malli), jonka avulla havainnollistetaan ravintoketjujen lenkkien sisältämää biomassaa, energiaa tai lajimäärää. Alimpana on aina tuottajaporras ja ylimpänä ravintoketjun viimeinen kuluttajaporras, ns. huippupeto.

Ekologinen tehokkuus

Hyötysuhde, jolla ravinto- eli energiapyramidin jokin porras sitoo ottamaansa energiaa biomassaansa eli siirtää sitä seuraavan portaan käyttöön.

Ekolokero, ekologinen lokero

Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

Ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario.

Ekosysteemien monimuotoisuus

Maapallon erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen kirjo. Ekosysteemien monimuotoisuus perustuu elottoman luonnon vaihteluihin maapallolla.

Eksponentiaalinen kasvu

Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J-kirjaimen muotoinen.

Elinympäristö

Eliöiden tyypillinen elinympäristö eli biotooppi, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset.

Eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien, populaatioiden muodostama kokonaisuus.

Eloton ympäristö

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, kuten vesi, lämpötila ja ilmassa olevat kaasut, muodostavat elottoman eli abioottisen ympäristön.

Endeeminen laji

Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen, esimerkiksi tunturisopuli Fennoskandiassa. Valtamerten eristyneiden saarten lajisto koostuu usein endeemisistä lajeista.

Ensimmäisen asteen kuluttaja / kasvinsyöjä

Eliö, joka saa ravintonsa syömällä tuottajia (vihreitä kasveja, erilaisia leviä, syanobakteereja jne.) tai niiden osia.

Epäorgaanienn aine / yhdiste

Aineet, jotka eivät ole eloperäisiä eivätkä sisällä eliöille käyttökelpoista kemiallista sidosenergiaa. Epäorgaaniset aineet ovat kuitenkin elämälle välttämättömiä, esimerkiksi ravinteita ja kivennäisaineita.

Epäorgaaninen fosfori

Elottomassa luonnossa, esim. maa- tai kallioperässä esiintyvä, fosforia sisältävä aine.

Epäorgaaninen hiili

Hiiliyhdisteet, esimerkiksi hiilidioksidi ja karbonaatit, joita ei lueta orgaanisiin yhdisteisiin.

Fosfori

Alkuaine, jota esiintyy luonnossa kallioperässä fosfaatteina.

Fossiilinen polttoaine

Uusiutumaton energialähde, joka on syntynyt muinoin eläneiden eliöiden jäänteistä. Fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvat maaöljy, maakaasu ja kivihiili. Myös turvetta voidaan pitää fossiilisena polttoaineena.

Fotosynteesi

Yhteyttäminen valon avulla. Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi.

Hajottaja

Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun.

Hiilinielu

Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot.

Ikärakenne, ikäjakauma

Populaation yksilöiden jakautuminen eri ikäryhmiin. Kuvataan ikäpyramidien avulla.

Ilmastotekijä

Ilmastoon liittyvät tekijät, kuten lämpötila ja sademäärä sekä niiden vaihtelu.

Isäntä

Eliö, josta loinen ottaa ravintonsa tai jonka varassa pöytävieras elää.

Jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä.

Kansalaistutkimus

Ekologisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmä, jossa näytteitä keräävät esimerkiksi oppilasryhmät.

Kapea-alainen laji

Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen.

Kasvinsyöjä

Eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajia, kuten kasveja, leviä ja syanobakteereja

Kasvukausi

Aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta.

Kaupunkilaji

Kaupunkiympäristöön sopeutunut laji.

Kemiallinen sidosenergia

Määrää atomien välisten sidosten lujuuden kemiallisissa yhdisteissä.

Kemosynteesi

\
Yhteyttäminen ilman valoa. Kemiallisten reaktioiden sarja, jolla eräät bakteerit sitovat energiaa orgaanisiin yhdisteisiinsä. Energia on peräisin valon sijasta epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Mahdollista joillekin bakteereille ja arkeoneille.

Kliimaksivaihe

Ekologisen sukkession viimeinen vaihe, jossa lajisto ei enää muutu.

Koevoluutio eli rinnakkaiseovluutio

Kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio.

Kuluttaja

Ekosysteemissä muita eliöitä ravintonaan käyttävä eliö. Ravintoketjujen 1. porrasta (tuottajia) lukuun ottamatta kaikkien muiden portaiden eliöt ovat kuluttajia.

Kuolevuus

Populaation kuolleiden yksilöiden määrä suhteutettuna populaation kokoon aikayksikössä.

Kylmäkäsittely

Viileän ympäristön kasvit tarvitsevat kylmän kauden (talven), jotta niiden siemenet itävät, silmut avautuvat ja kukkiminen alkaa.

Kylmähorros

Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa 0 °C:n alapuolelle.

Laaja-alainen

Eliö tai laji, joka selviää hyvin ympäristössään, vaikka ympäristötekijät vaihtelevat voimakkaasti. Esimerkiksi rotta.

Lahoaminen

Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.

Laidunnus

Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen. Esimerkiksi kasvinsyöjä kasvi-suhde.

Laiduntaja

Laiduntajat saavat tarvitsemansa energian tuottajista.

Lajienvälinen kilpailu

Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja.

Lajimonimuotoisuus

Eri lajien lukumäärä ja niiden runsaussuhteet tietyllä alueella.

Lajin sisäinen kilpailu

Saman lajin yksilöiden välinen kilpailu samoista ympäristöresursseista.

Lajin sisäinen munimuotoisuus

Samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden väliset erot. On seurausta ympäristön aiheuttamasta muovautumismuuntelusta sekä perinnöllisestä muuntelusta.

Logistinen kasvu, lojistinen käyrä

Populaation todellista kasvua kuvaava käyrä, jossa on huomioitu ympäristön vastus.

Loinen

Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä.

Lyhyenpäivänkasvi

Kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10–12 h) pimeän ajan vuorokaudessa.

Maaekosysteemi

Maa-alueiden ekosysteemi. Esimerkiksi havumetsä, aavikko ja savanni.

Maahengitys

Maaperässä olevien hajottajien soluhengitys, on osa nopeakiertoista hiiltä.

Malli

Tutkittavien ilmiöiden tai niiden välisten yhteyksien kuvaus, esimerkiksi ravintoverkko.

Mallinnus

Mallien laatiminen, esimerkiksi visuaalisen mallin tekeminen ravintoverkosta.

Metaani

Hiilivety, CH4, jota on kiinteässä olomuodossa, ns. metaanihydraatteina ikirouta-alueiden maaperässä sekä merien pohjakerroksissa.

Minimitekijä

Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.

Monimuotoisuuskeskus

Alue, jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto, esim. Uusi-Seelanti.

Muovautumismuuntelu

Ympäristötekijöiden aiheuttama saman lajin yksilöiden erilaisuus, jota voi tapahtua vain perimän asettamissa rajoissa. Ei periydy jälkeläisille.

Muuntelu

Saman lajin yksilöiden, populaatioiden tai alalajien välinen vaihtelu yhden tai useamman ominaisuuden suhteen.

Mutualismi

Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan. Mutualismi voi olla ehdollista tai ehdotonta.

Muuttoliike

Eliöiden, yleensä eläinten, liikkuminen paikasta toiseen useimmiten jonkin ympäristötekijän vaihtelun takia.

Mätäneminen

Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.

Nettoperustotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus.

Nopeakiertoinen hiili

Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili.

Ohivirtaava energia

Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa (lähinnä hengitykseen). Ilmaistaan yleensä prosentteina eliön käyttöön tulevan energian määrästä.

Omavarainen

Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan tarvitsemansa energian kemiallisiin sidoksiin ja tuottamaan näin itse tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet.

Orgaaninen aine/yhdiste

Solujen hiiltä sisältävä yhdiste (paitsi hiilidioksidi, hiilimonoksidi ja karbonaatit). Näitä ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot + sitoutunut energiaa.

Orgaaninen fosforiyhdiste

Hiiliyhdiste, jossa on fosforia, esim. nukleiinihapot.

Orgaaninen typpiyhdiste

Hiiliyhdiste, jossa on typpeä, esim. proteiinit.

Paikallispopulaatio, osapopulaatio

Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot.

Perinnebiotooppi, perinneympäristö

Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esimerkiksi niityt ja kedot.

Perinnöllinen muuntelu, geneettinen muuntelu

Saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus.

Perustuotanto

Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa.

Peto

Saalistaja, joka elää tappamalla toisia eliöitä ravinnokseen.

Pioneerivaihe

Ekologisen sukkession ensimmäinen vaihe, jolle ovat tyypillisiä esimerkiksi runsaasti valoa vaativat ja nopeasti leviävät kasvit.

Pitkäaikainen hiilen varasto

Geologisiin kerrostumiin varastoitunut hiili.

Pitkänpäivänkasvi

Kasvi, joka tarvitsee kukkiakseen pitkähkön (12–14 h) valoisan ajan.

Populaatio

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään.

Populaation tiheys

Populaation yksilömäärä suhteutettuna esiintymisalueen pinta-alaan.

Pöytävieras

Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai elinehto ja toisaalta isännälle merkityksetön.

Ravinne, ravinteet

Kasvien tarvitsemia epäorgaanisia aineita, joita ne ottavat maasta veteen liuenneina.

Ravinto

Elimistön normaaliin toimintaan tarvittavat orgaaniset yhdisteet: hiilihydraatit, rasvat, nukleiinihapot ja proteiinit. Lisäksi elimistö tarvitsee vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja vettä.

Ravintoketju

Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja sekä kaikkien edellä mainittujen eliöiden hajottajia. Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.

Ravintospesialisti

Eliö, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa.