YH1 Suomalainen yhteiskunta

Kaikki käsitteet YH:n kertauskirjan 1 kurssista ja YH1 kurssin kaikken jaksojen "kertaa käsitteet" termit

Demokratia

kansanvalta; täysi-ikäiset kansalaiset pääsevät osallistumaan valtiolliseen ja paikalliseen päätöksentekoon; sananvapautta ja valinnan mahdollisuuksia

Deliberatiivinen demokratia

keskusteleva demokratia; päätöksentekoa edeltää laaja ja tasapuolinen keskustelu, jossa pyritään saamaan esille kaikki asian kannalta arvokkaat näkökohdat ja perustelut

Diktatuuri

rajaton valtiollinen valta, jota käyttää yksi henkilö, ryhmä tai puolue; kansalaisten vapauksia on rajoitettu tai ne on poistettu kokonaan

Edustuksellinen demokratia

demokratian toteuttamistapa; kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaa puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä

Gallup

haastattelututkimus; tutkitaan kansalaisten mielipiteitä jostakin asiasta joko kysellen tai haastatellen; perustuu otokseen, jossa tulisi olla tasaisesti eri väestöryhmiä

Häivedemokratia

passiivinen osallistuminen politiikkaan; kansalaisille riittää, että poliitikot asiantuntijoiden avulla ajavat kaikkien yhteistä etua

Ihmisoikeus

kaikille ihmisille kuuluva oikeus, joka on kirjattu kansainväliseen sopimukseen, esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

Kansalaisyhteiskunta

kansalaiset voivat ja haluavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttavat aktiivisesti asioihin esimerkiksi puolueiden, järjestöjen ja median kautta

Korruptio

valta-aseman väärinkäyttö henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi; esimerkiksi virkamiesten ja poliitikkojen lahjonta

Negatiivinen perusoikeus

vapaus jostakin, esimerkiksi ihmiseen ei saa kohdistaa väkivaltaa

Oikeusvaltio

valtion kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia, viranomaisten päätöksistä voi valittaa, kansalaisten perusoikeudet on turvattu ja heitä kohdellaan samanarvoisesti eikä oikeusjärjestelmä ole korruptoitunut

Perusoikeus

kansalliseen perustuslakiin kirjattu kansalaisen oikeus; esimerkiksi sananvapaus

Perustuslaki

sisältää säännökset valtion hallitusmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista; sen säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on tavallista lakia vaikeampaa

Positiivinen perusoikeus

oikeus johonkin, esimerkiksi koulutukseen, työhön tai sosiaaliturvaan

Suora demokratia

demokratian toteuttamistapa; kansalaiset päättävät asioista suoraan ilman edustajia esimerkiksi kansanäänestyksillä

Välillinen demokratia

demokratian toteuttamistapa; kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaa puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä

Välitön demokratia

demokratian toteuttamistapa; kansalaiset päättävät asioista suoraan ilman edustajia esimerkiksi kansanäänestyksillä

Yhteiskunta

koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutussuhteistaan rajatulla alueella; erilaisia yhteiskuntia ovat esimerkiksi maatalousyhteiskunta, massayhteiskunta ja tietoyhteiskunta

Yksityinen sektori

yksityiset ihmiset, kotitaloudet ja yritykset

Populismi

kansansuosion tavoitteleminen asioita vahvasti yksinkertaistamalla; sana juontaa latinasta, jossa populus tarkoittaa kansaa; populismiin kuuluukin vahvasti kansaan vetoaminen.

Kansanäänestys

vaikuttamistapa; äänioikeutetut kansalaiset saavat ilmaista mielipiteensä jostakin esillä olevasta asiasta; Suomessa voi järjestää vain neuvoa-antavia kansanäänestyksiä

Vallan kolmijako

valistusfilosofi Montesquieun ajatuksiin perustuva tapa jakaa valtio kolmeen osaan: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan

Elintasopakolainen

siirtolainen, joka tavoittelee parempaa elintasoa muuttamalla toiseen maahan; epävirallinen käsite, jota käytetään usein negatiivisessa yhteydessä

Geneven pakolaissopimus

pakolaisten asemaa koskeva yleissopimus (1951); määrittelee pakolaisuuden ja siihen sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet

Humanitaarinen maahanmuutto

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat

Kansalaisuus

jonkin valtion ”jäsenyys”, joka takaa sekä oikeuksia että velvollisuuksia

Kiintiöpakolainen

henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan valtion määrittelemässä pakolaiskiintiössä

Kokonaishedelmällisyysluku

kertoo arvion siitä, kuinka monta lasta nainen elinaikanaan synnyttää

Kotouttaminen

maahanmuuttajan sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla hänelle kieltä ja kulttuuria ja tutustuttamalla hänet työelämään

Kuolleisuus

kertoo kuolleiden osuuden väestöstä; ilmoitetaan vuoden aikana kuolleiden lukumääränä tuhatta asukasta kohden

Maahanmuuttaja

ulkomailla syntynyt henkilö, joka muuttaa maahan asumaan vähintään vuoden ajaksi; voi olla esimerkiksi siirtolainen, pakolainen, turvapaikanhakija tai opiskelija

Muuttoliike

ihmisten muutto paikasta toiseen; siirtolaisuus on maan rajat ylittävää muuttoliikettä ja maassamuutto maan rajojen sisällä tapahtuvaa asumispaikkakunnan vaihtamista

Oleskelulupa

määräaikainen tai pysyvä oikeus olla jonkin valtion alueella; henkilö voi saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa; myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin lyhytaikaista oleskelua varten

Pakolainen

henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta; Suomessa ulkomaalainen, joka perustellusti pelkää joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi; myös henkilö, joka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön esityksestä

Siirtolainen

henkilö, joka muuttaa toiseen maahan pysyvästi esimerkiksi tekemään työtä; sekä maahanmuuttaja että maastamuuttaja voi olla siirtolainen

Suuret ikäluokat

vuosina 1945−1950 syntyneet ihmiset

Syntyvyys (syntyneisyys)

kertoo syntyneiden lasten osuuden väestöstä; ilmoitetaan vuoden aikana syntyneiden lasten lukumääränä tuhatta asukasta kohden

Taloudellinen huoltosuhde (elatussuhde)

työssä olevien (työllisten) ihmisten määrä suhteessa ei-työssä oleviin (ei-työllisiin) eli lasten, opiskelijoiden, työkyvyttömien, eläkeläisten, kotitaloustyötä tekevien ja työttömien määrään

Turvapaikanhakija

henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta; hakijan täytyy olla kotoisin turvattomasta maasta, jossa häntä uhkaa esimerkiksi kidutus tai kuolemantuomio; jos henkilölle myönnetään turvapaikka, hän saa pakolaisaseman

Ulkomaalainen

henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen

Ulkomaalaistaustainen

henkilö, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla

Väestöllinen huoltosuhde

alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15–64-vuotiaiden määrään

Dublinin sopimus

EU:n asetus, jolla määritellään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio; se EU-valtio (myös Islanti, Norja ja Sveitsi), josta turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään hakemuksen

Aluepolitiikka

toiminta, jonka tarkoituksena on tasoittaa alueellisia eroja ja edistää kehitystä maan eri alueilla

Työperäinen maahanmuutto

maahanmuutto, jossa maahan tullaan tekemään töitä

Absoluuttinen köyhyys

ihmisellä ei ole varaa perusasioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin ja asuntoon; Maailmanpankin määrittelemä köyhyysraja on alle 2,15 dollarin tulot päivässä

Ansiopäiväraha

työttömyyskassaan kuuluvan henkilön työttömyyskorvaus, jonka suuruus riippuu palkasta

Huono-osaisuus

ihmisen mahdollisuudet hyvään elämään ovat huonot; huono-osaisuuden mittareina pidetään vähäistä varallisuutta, koulutusta ja terveyttä

Hyvinvointivaltio

demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten sivistyksellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista oloista takaamalla esimerkiksi verovaroin ylläpidetyn sosiaaliturvan

Hyväosaisuus

ihmisen mahdollisuudet hyvään elämään ovat hyvät; hyväosaisuuden mittareina pidetään varallisuutta, koulutusta ja terveyttä

Julkinen sektori (julkinen valta)

valtion ja kuntien lisäksi julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansaneläkelaitos), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt

Kannustinloukku

työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa tai työtä ei ole taloudellisesti järkevää ottaa vastaan, koska käytettävissä olevat tulot eivät juurikaan kasvaisi; verot lisääntyvät tai etuudet pienenevät samassa suhteessa kuin tulot kasvavat

Kansaneläke

kaikki 16 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat henkilöt voivat saada; se on joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä; Kela maksaa

Lapsilisä

jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta maksettava kuukausittainen tulonsiirto; lapsilisä on verotonta tuloa ja se maksetaan äidille tai isälle

Perhevapaa

työntekijöiden oikeus jäädä pois työstä lapsen syntymän yhteydessä, koostuu raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaista

Raskausvapaa

raskaana olevan naisen oikeus jäädä töistä palkalliselle tai raskausrahalla tuetulle vapaalle synnytyksen yhteydessä

Sosiaalipolitiikka

yhteiskunnan toimet, joilla pyritään turvaamaan kansalaisten kohtuullinen elintaso ja hyvinvointi; ohjaa sosiaaliturvaa

Sosiaaliturva

yhteiskunnan tukitoimet, kun ihmisen toimeentulo on vaikeutunut esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia; koostuu sosiaalipalveluista, sosiaalivakuutuksista ja terveydenhuollosta

Sosiaalivakuutus

toimii turvana elämän riskitilanteissa, kuten sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalla.

Subjektiivinen oikeus

kansalaiselle kuuluva oikeus, jota vaikkapa yksittäinen kunta ei voi kuntalaiselta evätä, esimerkiksi oikeus lapsilisään tai päivähoitoon

Suhteellinen köyhyys (pienituloisuus)

ihmisen tulot ovat alle 60 % koko väestön mediaanitulosta; suhteellisesti köyhällä ihmisellä ei ole varaa kuluttaa samalla tavalla kuin useimmilla muilla ihmisillä esimerkiksi harrastuksiin tai matkusteluun

Syrjäytyminen

ihminen on vastoin omaa tahtoaan pudonnut ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolelle ja omaa elämää on vaikea hallita; taustalla esimerkiksi sairaus tai huono-osaisuus

Toimeentulotuki

Kelan tai kunnan myöntämä terveharkintainen rahallinen tuki välttämättömiin menoihin, kun muut tulot tai varallisuus eivät riitä elämiseen

Tulonsiirto

julkisen vallan myöntämä tuki sitä tarvitseville, esimerkiksi eläke, lapsilisä, asumistuki tai työttömyyspäiväraha

Työeläke

maksetaan ansiotyössä olleelle; eläkkeen määrä perustuu ansiotuloihin, yleensä noin 50–60 % ansiotuloista

Universalismi

pääosa hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista koskee kaikkia kansalaisia

Vanhempainvapaa

lapsen hoitoon tarkoitettu vapaa, jolle äitiysvapaan päätyttyä voi jäädä äiti tai isä, ja he voivat vuorotella vapaalla oloa; Kela maksaa

Luokkayhteiskunta

yhteiskunta, jossa ihmiset jakautuvat selvästi eri luokkiin ja sosiaalinen nousu on vaikeaa

Sosiaalinen liikkuvuus

mahdollisuus sosioekonomisen aseman muutokseen, tarkoittaa usein kotitaustasta ja asuinympäristöstä riippumatonta mahdollisuutta edetä esim. opiskelu tai työuralla

Uusliberalismi

poliittinen ajattelutapa; korostaa yksilön omaa vastuuta hyvästä elämästä; katsoo, että hyvinvointivaltio holhoaa ja passivoi kansalaisia liikaa

Perustulo

sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksettaisiin säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten, kutsutaan usein myös kansalaispalkaksi

Oikeisto

yleisnimitys oikeistopuolueista; tavoitteena mm. kannustavuus ja yritteliäisyys; eduskunnassa oikeistoa edustavat Kokoomus, RKP ja Kristillisdemokraatit

Poliittinen imago

mielikuva jostakin poliitikosta; voi muokata esimerkiksi mainonnalla, pukeutumisella tai retoriikalla

Poliittinen jargon

vaikeasti ymmärrettävä poliittinen kieli

Poliittinen liturgia

poliitikkojen kaavamainen tai vaikeaselkoinen kielenkäyttö, jota tavallisten kansalaisten voi olla vaikea ymmärtää; käytetään lähtökohtaisesti negatiivisena ilmauksena

Poliittinen lukutaito

kansalaisten tietämys ja ymmärrys politiikasta; politiikan lukutaitoon liittyy tietojen lisäksi kyky ymmärtää poliitikkojen puhetta ja asioiden välisiä syy-yhteyksiä

Politiikka

yhteisten asioiden hoitoa; voidaan nähdä myös taisteluna tai kilpailuna vallasta

Politisointi

jollekin politiikkaan kuulumattomalle asialle annetaan poliittinen merkitys; esimerkiksi poliitikon ystävyyssuhteiden käsittely julkisuudessa

Porvaripuolue

yleisnimitys, jolla tarkoitetaan ei-sosialistisia puolueita; kaikki oikeistopuolueet ja Suomen Keskusta

Puolue

aatteellinen yhdistys, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa poliittisella toiminnalla ja vaikuttamaan valtiollisiin asioihin; puoluerekisteriin merkitty rekisteröity yhdistys

Puoluerekisteri

viranomaisten ylläpitämä rekisteri puolueista, joilla on vähintään 5 000 äänestysikäisen allekirjoittamaa äänestyskorttia; puolue poistetaan rekisteristä, jos sen riveistä ei valita yhtään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa

Työväenpuolue

yleisnimitys, jolla tarkoitetaan vasemmistopuolueita; nykyisin lähinnä SDP ja Vasemmistoliitto

Vasemmisto

yleisnimitys vasemmistopuolueista (työväenpuolueista); sen tavoitteita ovat mm. oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasa-arvo; korostaa julkisen vallan merkitystä hyvinvointivaltion ylläpidossa; eduskuntapuolueista SDP ja Vasemmistoliitto

Adressi

kansalaisten allekirjoittama vetoomus tai julkilausuma päättäjille

Ammattiliitto

saman ammatin harjoittajien paikallisista ammattiyhdistyksistä koostuva valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on ajaa työntekijöiden etuja; kuuluu valtakunnalliseen keskusjärjestöön

Boikotti

vältetään tai kieltäydytään tekemästä jotakin, esimerkiksi ostamasta tietyn yrityksen hyödykettä, jotta yritys muuttaisi toimintaansa ja kuluttaminen olisi eettisempää

Disinformaatio

tahallisesti vääristeltyä tietoa, jolla pyritään esimerkiksi muokkaamaan yleistä mielipidettä

Enemmistövaali

vaalitapa; vaalipiirissään eniten ääniä saanut puolue saa kaikki paikat tai eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi

Etujärjestö

kansalaisjärjestö, joka pyrkii ajamaan jäsentensä etua; esimerkiksi ammattiliitot, opiskelijajärjestöt ja veteraanijärjestöt

Kansalaisaloite

aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 50 000 kansalaista; eurooppalainen kansalaisaloite vaatii vähintään miljoonan äänioikeusikäisen EU-kansalaisen kannatuksen

Kansalaisjärjestö

yleiskäsite erilaisille yhdistyksille, joissa kansalaiset toimivat vapaaehtoisesti; pyrkivät kanavoimaan jäsenien toimintaa esimerkiksi kulttuuriin, urheiluun tai vapaaehtoistyöhön

Kansalaistottelemattomuus

vaikuttamistapa, jossa kieltäydytään noudattamasta viranomaisten määräyksiä, mutta ei käytetä väkivaltaa eikä tuhota omaisuutta

Keskitetty sopimus (ratkaisu)

työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen neuvottelema sopimus palkoista ja muista työehdoista, kuten loma-ajoista; nykyään sitä ei voida sopia, koska EK muutti sääntöjään (2016); tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka oli yleinen 1960-luvun lopusta lähtien, oli myös keskitetty sopimus, mutta siinä oli myös hallitus mukana

Keskusjärjestö

työmarkkinoihin liittyvä valtakunnallinen etujärjestö

Kolmas sektori

julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välissä olevat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt; tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa

Kolmikanta

käytäntö, jonka mukaan hallitus kuulee työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä työelämää koskevien lakien valmisteluvaiheessa

Kuuleminen

kuntien vapaamuotoinen tapa selvittää asukkaiden mielipiteitä päätöksenteon avuksi

Lakko

työntekijät päättävät jäädä pois töistä painostaakseen työnantajaa; painostuskeino varsinkin työehtosopimusneuvotteluissa

Legaali valta

lakiin perustuva valta

Legitiimi valta

oikeutetuksi koettu valta