Psykan teoriat/tutkimukset

Psykologian yo-kirjoituksiin teorioita ja tutkimuksia.

Ulric Neisser Havaintokehä

Käsittelee skeemojen merkitystä tiedonkäsittelyssä.

Vanhat skeemat ohjaavat ihmisen tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Uutta informaatiota verrataan vanhoihin skeemoihin ja sen jälkeen skeemat voivat joko vahvistua tai muuttua. Sama kehä jatkuu uudestaan.

Tottelevaisuuskoe Stanley Milgram (1960-luvulla)

Tarkoituksena oli testata miten auktoriteetti vaikuttaa ihmisen tottelevaisuuteen epäinhimillisessä tilanteessa. Sähköiskujen antaminen oli tehtävä, jos “oppija” vastasi väärin. Rangaistavan etäisyys sähköttäjään vaikutti tottelemiseen ja samoin. Eettiset ongelmat → huijaus, traumat ja kokeen keskeytys oli vaikeaa. Koe suoritettiin labrassa, miehillä ja samassa kulttuuriympäristössä, joten yleistettävyys ei välttämättä ole paras.

Psykoanalyysi Sigmund Freud

Varhainen teoria tiedostomattomien asioiden vaikutuksesta ihmiseen. Teoria sisältää esitietoisen osan, josta on mahdollisuus palauttaa muistoja tietoisuuteen. Tiedostamaton taas on osa, josta ei ole mahdollista palauttaa asioita tietoisuuteen. Siellä on tukahdetut muistot, tunteet, halut ja mielenterveysongelmien taustasyyt. Teoria on sittemmin hylätty, sillä se perustu vain Freudin potilaisiin. Teoriaa on jalostettu. 

Ei-tietoisesti käsiteltyjen sanojen vaikutus toimintaan Bargh ja muut (2001)

Tutkijat havaitsivat, että tutkimuksen alkuvaiheessa esitetyt yhteistyöhön viittaavat sanat lisäsivät pelaajien taipumusta yhteistyöhön ja yhteisen hyvän lisäämiseen yhtä paljon kuin selvät ohjeet, jotka korostivat yhteistyön merkitystä. Koehenkilöt, jotka olivat nähneet yhteistyöhön viittaavia sanoja, toimivat hyvin samalla tavoin kuin koehenkilöt, jotka saivat suoria ohjeita yhteistyöstä.

Ne koehenkilöt, jotka eivät olleet nähneet sanoja tai saaneet ohjeita yhteistyöhön, osoittivat vähiten yhteistyöhalukkuutta. Ympäristöstä havaitut asiat voivat vaikuttaa ihmiseen tiedostamatta. 

Temperamentti teoria Mary Rothbart

Rothbartin mukaan temperamentti voidaan jakaa kolmeen osaan: itsesäätely, taipumus kokea negatiivisia tunteita ja taipumus kokea myönteisiä tunteita. Taipumus kokea negatiivisia tunteita vaikuttaa siihen, kuinka herkästi yksilö kokee negatiivisia tunteita, kuinka voimakkaita ne ovat, kauan ne kestävät jne. Taipumus kokea myönteisiä tunteita vaikuttaa myönteisiin tunteisiin erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Temperamentti vaikuttaa ihmisen reagointiin ulkoisiin kuin myös sisäisiin ärsykkeisiin. Erot selittävät ihmisten sopeutumista erilaisiin ympäristöihin.

Perustunteet Paul Ekman

1970-luvulla Paul selvitti uudessa Guineassa, että eristyksissä eläneen heimon jäsenet kykenivät tunnistamaan perustunteita länsimaalaisen henkilön kasoilta. → universaalit perustunteet. 

Tapaus Genie

1970-luvulla Kaliforniassa viranomaiset löysivät 13-vuotiaan tytyön, jota oli pidetty eristyksissä koko elämän ajan. Tyttö ei osannut kunnolla kävellä, puhua tai ymmärtää sosiaalisia tilanteita. Tyttö oli elänyt ilman minkäänlaisia ärsykkeitä. Genien taidot lähtivät kehittymään, mutta kielellisesti hän ei koskaan oppinut puhumaan sujuvasti. → sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys kehityksessä.

Viivakoe Solomon Asch

Koehenkilöille esiteltiin eri mittaisia viivoja joista tuli valita pisin. Tilassa oli valekoehenkilöitä, joiden tuli vastata kysymykseen viiva, joka ei selkeästi ollut pisin. Tarkoituksena oli testata miten oikea koehenkilö reagoi siihen, kun kaikki muut vastaavat väärin. Konformisuus → mukautumista ryhmäpaineelle. Informatiivinen- ja normatiivinen vaikutus. 

Stanfordin vankilakoe

Tavallisia ihmisiä haluttiin laittaa vankien ja vartioiden rooleihin. Tarkoituksena oli testata ihmisten reaktioita valtaasemiin. Koe jouduttiin kuitenkin keskeyttää, kun roolit omaksuttiin liian hyvin ja vankeja mm. kiusattiin.

Klassinen ehdollistuminen (koirat) Ivan Pavlov

Ivan Pavlov tutki, miten koirat reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Pavlov oletti tiettyjen asioiden aiheuttavan väistämättä tietyn reaktion. Ruoka oli koirille ehdoton ärsyke, joka aiheutti ehdottoman reaktion eli syljen erittymisen. Kellon ääni oli neutraali ärsyke, joka ei auheuttanut reaktiota. Neutraalia ärsykettä kuitenkin alettiin soittamaan ennen ehdotonta ärsykettä ja hiljalleen siitä tuli ehdollinen ärsyke, joka aiheutti syljen erittymisen. Eli pelkästään kellon ääni aiheutti syljen erityymisen. Kellon ääni oli myös mahdollista palauttaa takaisin neutraaliksi ärsykkeeksi. 

Välineellinen ehdollistuminen B.F Skinner

Skinner tutki välineellistä ehdollistumista puluilla ja rotilla, mutta oletti samojen periaatteiden pätevän ihmisiin. Välineellisessä vahvistamista toimintaa voidaan vahvistaa, joko positiivisilla tai negatiivisilla vahvistajilla. Rangaistukset ohjaavat toimintaa luomalla negatiivisia seurauksia. Eläinten kohdalla Skinner huomasi, että vahvistaminen oli tehokkaampaa kuin rankaisu. Vahvistamisen tuli myös tapahtua pian toiminnan jälkeen, jotta se on tehokasta.

Sosiaalinen oppiminen Albert Bandura

Banduran kehittömö ajatus ajattellee, että keskeinen osa ihmisen toimintaa on oppiminen. Perusajatus on se, että suurin osa ihmisen käyttäytymisestä opitaan mallioppimalla. Mallioppiminen voi olla tahatonta tai tarkoituksellista.

Bobo-nukke Bandura, Ross ja Ross

Kokeen tarkoituksena oli tarkastella, miten lapset ottavat mallia aikuisten aggressiivisesta käyttäytymisestä. Lapset, jotka seurasivat livenä tai vieolta aikuisten väkivaltaista käytöstä bobo-nukkea kohtaan, matkivat sitä todennäköisemmin kuin ne jotka eivät nähneet aggressiivista käytöstä. Toimintaan vaikutti sijaisvahvistaminen eli millaisia seurauksia teoilla oli ja rangaistiinko aukuisia väkivaltaisuudesta vai palkittiinko.

Itsemääräämisteoria Deci ja Ryan

Teorian ajatus on se, että ihminen on luontaisesti aktiivinen toimija ja tällöin motivoituu siitä, että saa vaikuttaa omaan tekemiseensä. Ulkopuolinen vaikuttaja luo ulkoista motivaatiota. Teorian mukaan pppimismotivaation taustalla on kolme tekijää: autonomia, yhteenkuuluvuus ja kompetenssi. Autonomia tarkoittaa itsemääräämistä ja tällöin yksilö saa tehdä valintoja. Kompetenssi liittyy siihen miten yksilö kokee selviytyvänsä tehtävästä. Yhteenkuuluvuus kuvaa luontaista tarvetta kuulua ryhmään ja olla hyväksytty.

Still Face- koe

Vanhempi on vuorovaikutuksessa lapsen kanssa → hän kääntyy pois ja palaa lapseen päin ilmeettömänä. → lapsi yrittää saada vanhempaa reagoimaan ääntelemällä ja vääntelehtimällä vanhemman huomion. Lapsen kasvot antavat ymmärtää negatiivisia tuntemuksia. Lapsi lopulta luovuttaa ja antaa vanhemman olla. Vanhempi palaa takaisin lapsen pariin iloisena ja vauva reagoi voimakkaasti positiivisesti vanhemman huomioon. Vauvan temperamentti voi vaikuttaa siihen miten vauva reagoi, kun vanhempi palaa vuorovaikutukseen. Masentuneiden äitien vauvat taas eivät olleet moksiskaan vuorovaikutuskatkoksesta, mikä viittaa siihen, että sitä tapahtuu usein.

Vierastilannemenetelmä Mary Ainsworth

Tutkitaan lapsen kiintymyssuhdekäyttäytymistä.

Ajattelun kehityksen vaiheet Jean Piaget

Nykyään tiedetään, että piaget aliarvioi lasten taidot. Esimerkiksi objektipysyvyys kehittyy aikaisemmin kuin piaget oletti ja symbolifunktio myös. Piaget oli kuitenkin oikeassa lapsen ajattelun konkreettisuudesta. 

Sally Anne- koe lapsen

Mielen teoria.

Sosiokulttuurinen näkökulma Lev Vygotsky

Lapsen taidot kehittyvät siihen ympäristöön ja kulttuuriin, missä hän kasvaa. Lapsi oppii vanhemman kanssa vuorovaikutuksessa lähikehityksen vyöhykkeellä.

Vaahtokarkkitesti

Havainoinnin kohteena 3-6v laspet ja heidän itsesäätelynsä. Tutkija näytti lapsille vaahtokarkin ja suolaisen keksin ja kysyi heiltä, kumman he haluaisivat syödä. Sen jälkeen tutkija kertoi, että jos lapsi jaksaisi odottaa 15 minuuttia tutkijan paluuta huoneeseen, hän saisi valitsemansa herkun ja lisäksi vielä toisen samanlaisen herkun. Jos lapsi ei jaksanut odottaa, hän sai soittaa kelloa, jolloin tutkija palasi heti ja lapsi sai syödä sen herkun, jota ei ollut valinnut.Tutkimuksessa huomattiin, että lapset jaksoivat odottaa pidempään, jos heidän annettiin leikkiä odotellessa tai heitä ohjeistettiin ajattelemaan mukavia asioita. Lapset eivät jaksaneet odottaa pitkään, jos heillä ei ollut lelua, jos heitä ohjeistettiin ajattelemaan ikävä asioita tai jos heidän huomionsa ohjattiin herkkuihin. Mischelin tutkimuksessa vanhemmat lapset jaksoivat odottaa hieman pidempään kuin nuoremmat. Kun lapset eivät enää millään jaksaneet odottaa säätelykeinoista tuli konkreettisia, kuten lauleskelua tai rummutusta.

Identiteetin kehitystasot James Marcia

1. Identiteetin etsiminen → kokeilu ja pohtiminen.

2. Sitoutuminen → arvot, periaatteet, tavat omaksuminen osaksi itseään.

Etsijän identiteetti, lainattu identiteetti, saavutettu identiteetti ja epäselvö identiteetti.

Kognitiiviset toiminnot

Kaksoisprosessointiteoria

Ajattelua on kahdenlaista, nopeaa ja hidasta. Nopea ajattelu onevolutiivisesti vanhaa ja tehokkaampaa. Hidas ajattelu on kognitiota kuormittavampaa, mutta kriittisempää. 

ensisijainen aistialue ja liikeaivokuori.

hermosto

aivokuori ja sen lohkot

aivopuoliskot ja aivokurkiainen

limbinen järjestelmä

sympaattisen ja parasympaattisen hermoston erot.

Näkymätön gorilla koe

Testattavien tuli laskea syöttöjä joullueiden välillä ja kokeen päätyttyä heiltä kysyttiin näkivätkö he jotain erikoista tai poikkeavaa videolla. Ruudun keskelle oli kävellyn gorilla pukuinen henkilö, mutta tarkkaamattomuussokeuden takia kokelaat eivät olleet huomanneet yllättävää poikkeavaa ärsykettä eli gorillaa kun tarkkaavaisuus oli suunnattu syöttöihin.

Dikoottisen kuuntelun- koe

Kokelaan kahteen korvaan soitetaan kahta eri tarinaa, joista toista pyydetään toistamaan ääneen, jolloin valikoiva tarkkaavaisuus sulkee toisen tarinan huomiotta. Ainoastaan hyvin merkittäviä sanoja voitiin tunnistaa jälkikäteen toisesta tarinasta kuten oma nimi.

Leslie Greenberg tunneteoria

Tunne	Kuvaus	Esimerkki
ensisijainen adaptiivinen tunne	tarkoituksenmukainen ja perustavanlaatuinen tunne	seurustelun päättymiseen liittyvä suru; surun merkitys on auttaa sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen
ensisijainen epäadaptiivinen tunne	opittu, toistuva ja vaikeasti muutettava tunne	suruun liittyvä voimakas tunne, kuten epätoivo tai häpeä
toissijainen tunne	tunne, joka seuraa, kun ensisijaista tunnetta ei tunnisteta	surun peittäminen vihalla

Psykologisen hyvinvoinninteoria Carol Ryff

mielen hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teorian mukaan psykologinen hyvinvointi sisältää kuusihyvinvoinnin osa-aluetta. Ne ovat 1) itsensä hyväksyminen, 2) myönteiset ihmissuhteet, 3) autonomia, 4) ympäristön hallinta, 5) elämäntarkoituksen kokemus ja 6) henkilökohtainen kasvu. Jos ihminen kokee korkeaa psyykkistä hyvinvointia kaikilla kuudella osa-alueella, hän ajattelee myönteisesti itsestään ja elämästään, ja hänellä on läheisiä ihmissuhteita. Hän myös pystyy päättämään omista asioistaan ja vaikuttamaan ympäristöönsä. Lisäksi hän kokee elämänsä merkitykselliseksi sekä pystyy kehittymään ja kasvamaan ihmisenä.

Aivoperäiset tiedonkäsittelyhäiriöt

Kehitykselliset häiriöt → adhd, dysleksia

Akuutit häiriöt → aivoverenvuoto, aivoverenkirtohäiriöt

Neurologiset sairaudet → Alzheimerin tauti

Kaksoisprosessointiteoria

nopea ja hidas ajattelu

Baddley ja Hitch työmuistimalli

Kuullun- ja nähdyn työmuisti. Episodinen puskuri ja työmuistin keskusyksikkö

McGurk-efekti

Kuultu ja näkötieto ristiriidassa, joten aivot yhdistävät tiedot uudeksi tiedoksi. silmät → ga ga, kuulo → ta ta → aivot da da.

Dunedinin tutkimus

mukaan otettiin kaikki vuoden 1972 aikana kaupungissa syntyneet lapset, joiden kehitystä on sittemmin seurattu keski-ikään saakka. Tutkittavien mielenterveyttä ja mielenterveyshäiriöiden oireita arvioitiin niitä kartoittavilla haastatteluilla. Tutkittaville tehtiin haastattelu kuudessa eri iässä: 11–15, 18, 21, 26, 32 ja 38.

Tutkimuksissa havaittiin, että 83 prosenttia tutkittavista täytti vähintään yhden mielenterveyshäiriön kliiniset kriteerit vähintään yhdellä haastattelukerralla. Näyttää siis siltä, että keski-ikään mennessä kestävä mielenterveys, eli mielenterveyshäiriöiden puuttuminen elämänkulun aikana, on huomattavasti harvinaisempaa kuin mielenterveysongelmien kokeminen jossain vaiheessa elämää.

Näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet

Näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet
1. tieteellinen tieto	Toimiessaan näyttöön perustuvalla tavalla psykologin tulee esimerkiksi masennuksesta kärsivän asiakkaan kohdalla ottaa huomioon tuorein tutkimustieto masennuksen taustatekijöistä, ennusteesta ja tuloksellisista hoitomuodoista.
2. asiakkaasta kerätty taustatieto	Psykologin tulee huomioida asiakkaan yksilöllinen tilanne. Hänen tulee siis selvittää, kuinka masennus ilmenee juuri kyseisellä asiakkaalla ja mitkä tekijät asiakkaan elämäntilanteessa ovat saattaneet altistaa masennukselle, voivat ylläpitää sitä tai vaikeuttaa hoitoon sitoutumista tai kuntoutumista.
3. työntekijän ammatillinen kokemus	Psykologin tulee huomioida oma osaamisensa ja kokemuksensa sekä toteuttaa vain sellaista hoitoa, jonka hän itse hallitsee.
4. asiakkaan toiveet siitä, miten hän haluaisi tulla hoidetuksi	Psykologin tulee kuunnella asiakkaan toiveita siitä, kuinka tämä toivoisi masennustaan hoidettavan.

Loftus ja Palmer, muistin virheellisyys

Autojen törmäys → kuvailu (kosketus/törmäys) → vaikutus nopeuden arviointiin.

Sosiaalisessa tiedonkäsittelyssä esiintyviä arkiajattelun ilmiöitä.

Käsite	Määritelmä	Esimerkki
stereotypia	Jäykkä ja yksinkertaistettu käsitys henkilöstä, ryhmästä tai asiantilasta	Sukupuolistereotypioissa tietty sukupuoli liitetään herkemmin tiettyihin ammatteihin, kuten luonnontieteet tai rakennusala miehiin.
implisiittinen persoonallisuusteoria	Ensivaikutelman perusteella luotu omakohtainen käsitys siitä, että tietyt persoonallisuuden piirteet liittyvät toisiinsa	Jos tapaamamme ihminen vaikuttaa avoimelta, saatamme olettaa, että hän on myös ystävällinen ja empaattinen, mikäli omien kokemustemme pohjalta automaattisesti liitämme nämä piirteet toisiinsa.
illusorinen korrelaatio	Asioiden yhteenliittymistä koskeva virheellinen päätelmä, jossa odotetaan tiettyjen asioiden liittyvän yhteen ja jossa yliarvioidaan suhteellisen harvinaisten tapahtumien määrä	Hoikat ihmiset ajatellaan useammin iloisemmiksi kuin vartalotyypiltään vantterammat ihmiset. Illusorinen yhteys muodostuu siis vartalotyypin ja mielialan välille.
itseään toteuttava ennuste	Ilmiö, jossa ihmisen odotukset ja uskomukset omasta tai muiden toiminnasta johtavat siihen, että kyseinen toiminta todellakin toteutuu	Opettaja tahattomasti kohtelee kyvykkäinä tai motivoituneina pitämiään opiskelijoita eri tavoin kuin muita, esimerkiksi kannustamalla, tukemalla ja rohkaisemalla heitä enemmän.
haloefekti (sädekehävaikutus)	Miellyttävä ominaisuus ihmisessä, kuten miellyttävä ulkomuoto, yhdistetään usein muihin toivottuihin ominaisuuksiin	Viehättävän näköisten tai hyvin pukeutuvien ihmisten uskotaan olevan myös älykkäitä, vaikka viehättävyyden ja älykkyyden välillä ei ole mitään tilastollista yhteyttä.
stigma (polttomerkkivaikutus)	Haloefektille vastakkainen ilmiö, jossa ihmisestä saatu kielteinen ensivaikutelma saa ajattelemaan, että hänen muutkin ominaisuutensa ovat kielteisiä.	Mielenterveyshäiriöstä kärsivään henkilöön saattaa kohdistua kielteisiä ennakkoluuloja ja asenteita, jotka aiheuttavat henkilölle muun muassa häpeää ja itsearvostuksen vähenemistä.

Kulttuurin ulottuvuudet Geert Hofstede

Kulttuurin ulottuvuus	Ulottuvuutta kuvaava kysymys
Yksilöllisyys−yhteisöllisyys	Kokevatko yhteisön jäsenet olevansa itsenäisiä yksilöitä vai määrittelevätkö he itsensä enemmän osana yhteisöä?
Valtaetäisyys	Korostetaanko yhteisössä ihmisten välisiä hierarkioita vai pyritäänkö ihmisten välisiä arvoasemien eroja pienentämään?
Saavutukset ja menestyminen	Ohjaavatko yhteisöä kilpailu, saavutukset ja menestys vai toisista välittäminen ja heikommassa asemassa olevien tukeminen?
Epävarmuuden välttäminen	Ovatko epäselvät ja tuntemattomat tilanteet yhteisössä uhkia vai hyväksytäänkö epävarmuus ja epäselvyys?
Aikaorientaatio	Voivatko asiat yhteisössä muuttua ja voidaanko vanhoista perinteistä luopua?
Mielihyväkeskeisyys	Onko hyväksyttyä osoittaa halukkuutta toteuttaa mielihalujaan ja toiveitaan koskien elämästä nauttimista ja hauskanpitoa?

Richard Lazarus ja Susan Folkman stressi

Tutkimusten mukaan stressissä voidaan erottaa kaksi erillisistä prosessia: 1) ensisijainen arviointi ja 2) toissijainen arviointi.

Ensisijainen arviointi tarkoittaa sitä, että henkilö havaitsee uhan tai haasteen, ja tulkitsee sen joko merkityksettömäksi, myönteiseksi tai stressaavaksi. Toissijainen arviointi sisältää sen, että mieleen tuodaan mahdollinen reaktio tai reaktiot kyseiseen uhkaan tai haasteeseen. Toissijaista arviointia seuraavat selviytymiskeinot eli se, mitä yksilö oikeasti tekee. Stressin säätelyyn liittyvät selviytymiskeinot voivat olla esimerkiksi tunne- tai ongelmakeskeisiä.