Psykan teoriat/tutkimukset

Psykologian yo-kirjoituksiin teorioita ja tutkimuksia.

Ulric Neisser Havaintokehä

Käsittelee skeemojen merkitystä tiedonkäsittelyssä.

Vanhat skeemat ohjaavat ihmisen tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Uutta informaatiota verrataan vanhoihin skeemoihin ja sen jälkeen skeemat voivat joko vahvistua tai muuttua. Sama kehä jatkuu uudestaan.

Tottelevaisuuskoe Stanley Milgram (1960-luvulla)

Tarkoituksena oli testata miten auktoriteetti vaikuttaa ihmisen tottelevaisuuteen epäinhimillisessä tilanteessa. Sähköiskujen antaminen oli tehtävä, jos “oppija” vastasi väärin. Rangaistavan etäisyys sähköttäjään vaikutti tottelemiseen ja samoin. Eettiset ongelmat → huijaus, traumat ja kokeen keskeytys oli vaikeaa. Koe suoritettiin labrassa, miehillä ja samassa kulttuuriympäristössä, joten yleistettävyys ei välttämättä ole paras.

Psykoanalyysi Sigmund Freud

Varhainen teoria tiedostomattomien asioiden vaikutuksesta ihmiseen. Teoria sisältää esitietoisen osan, josta on mahdollisuus palauttaa muistoja tietoisuuteen. Tiedostamaton taas on osa, josta ei ole mahdollista palauttaa asioita tietoisuuteen. Siellä on tukahdetut muistot, tunteet, halut ja mielenterveysongelmien taustasyyt. Teoria on sittemmin hylätty, sillä se perustu vain Freudin potilaisiin. Teoriaa on jalostettu. 

Ei-tietoisesti käsiteltyjen sanojen vaikutus toimintaan Bargh ja muut (2001)

Tutkijat havaitsivat, että tutkimuksen alkuvaiheessa esitetyt yhteistyöhön viittaavat sanat lisäsivät pelaajien taipumusta yhteistyöhön ja yhteisen hyvän lisäämiseen yhtä paljon kuin selvät ohjeet, jotka korostivat yhteistyön merkitystä. Koehenkilöt, jotka olivat nähneet yhteistyöhön viittaavia sanoja, toimivat hyvin samalla tavoin kuin koehenkilöt, jotka saivat suoria ohjeita yhteistyöstä.

Ne koehenkilöt, jotka eivät olleet nähneet sanoja tai saaneet ohjeita yhteistyöhön, osoittivat vähiten yhteistyöhalukkuutta. Ympäristöstä havaitut asiat voivat vaikuttaa ihmiseen tiedostamatta. 

Temperamentti teoria Mary Rothbart

Rothbartin mukaan temperamentti voidaan jakaa kolmeen osaan: itsesäätely, taipumus kokea negatiivisia tunteita ja taipumus kokea myönteisiä tunteita. Taipumus kokea negatiivisia tunteita vaikuttaa siihen, kuinka herkästi yksilö kokee negatiivisia tunteita, kuinka voimakkaita ne ovat, kauan ne kestävät jne. Taipumus kokea myönteisiä tunteita vaikuttaa myönteisiin tunteisiin erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Temperamentti vaikuttaa ihmisen reagointiin ulkoisiin kuin myös sisäisiin ärsykkeisiin. Erot selittävät ihmisten sopeutumista erilaisiin ympäristöihin.

Perustunteet Paul Ekman

1970-luvulla Paul selvitti uudessa Guineassa, että eristyksissä eläneen heimon jäsenet kykenivät tunnistamaan perustunteita länsimaalaisen henkilön kasoilta. → universaalit perustunteet. 

Tapaus Genie

1970-luvulla Kaliforniassa viranomaiset löysivät 13-vuotiaan tytyön, jota oli pidetty eristyksissä koko elämän ajan. Tyttö ei osannut kunnolla kävellä, puhua tai ymmärtää sosiaalisia tilanteita. Tyttö oli elänyt ilman minkäänlaisia ärsykkeitä. Genien taidot lähtivät kehittymään, mutta kielellisesti hän ei koskaan oppinut puhumaan sujuvasti. → sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys kehityksessä.

Viivakoe Solomon Asch

Koehenkilöille esiteltiin eri mittaisia viivoja joista tuli valita pisin. Tilassa oli valekoehenkilöitä, joiden tuli vastata kysymykseen viiva, joka ei selkeästi ollut pisin. Tarkoituksena oli testata miten oikea koehenkilö reagoi siihen, kun kaikki muut vastaavat väärin. Konformisuus → mukautumista ryhmäpaineelle. Informatiivinen- ja normatiivinen vaikutus. 

Stanfordin vankilakoe

Tavallisia ihmisiä haluttiin laittaa vankien ja vartioiden rooleihin. Tarkoituksena oli testata ihmisten reaktioita valtaasemiin. Koe jouduttiin kuitenkin keskeyttää, kun roolit omaksuttiin liian hyvin ja vankeja mm. kiusattiin.

Klassinen ehdollistuminen (koirat) Ivan Pavlov

Ivan Pavlov tutki, miten koirat reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Pavlov oletti tiettyjen asioiden aiheuttavan väistämättä tietyn reaktion. Ruoka oli koirille ehdoton ärsyke, joka aiheutti ehdottoman reaktion eli syljen erittymisen. Kellon ääni oli neutraali ärsyke, joka ei auheuttanut reaktiota. Neutraalia ärsykettä kuitenkin alettiin soittamaan ennen ehdotonta ärsykettä ja hiljalleen siitä tuli ehdollinen ärsyke, joka aiheutti syljen erittymisen. Eli pelkästään kellon ääni aiheutti syljen erityymisen. Kellon ääni oli myös mahdollista palauttaa takaisin neutraaliksi ärsykkeeksi. 

Välineellinen ehdollistuminen B.F Skinner

Skinner tutki välineellistä ehdollistumista puluilla ja rotilla, mutta oletti samojen periaatteiden pätevän ihmisiin. Välineellisessä vahvistamista toimintaa voidaan vahvistaa, joko positiivisilla tai negatiivisilla vahvistajilla. Rangaistukset ohjaavat toimintaa luomalla negatiivisia seurauksia. Eläinten kohdalla Skinner huomasi, että vahvistaminen oli tehokkaampaa kuin rankaisu. Vahvistamisen tuli myös tapahtua pian toiminnan jälkeen, jotta se on tehokasta.

Sosiaalinen oppiminen Albert Bandura

Banduran kehittömö ajatus ajattellee, että keskeinen osa ihmisen toimintaa on oppiminen. Perusajatus on se, että suurin osa ihmisen käyttäytymisestä opitaan mallioppimalla. Mallioppiminen voi olla tahatonta tai tarkoituksellista.

Bobo-nukke Bandura, Ross ja Ross

Kokeen tarkoituksena oli tarkastella, miten lapset ottavat mallia aikuisten aggressiivisesta käyttäytymisestä. Lapset, jotka seurasivat livenä tai vieolta aikuisten väkivaltaista käytöstä bobo-nukkea kohtaan, matkivat sitä todennäköisemmin kuin ne jotka eivät nähneet aggressiivista käytöstä. Toimintaan vaikutti sijaisvahvistaminen eli millaisia seurauksia teoilla oli ja rangaistiinko aukuisia väkivaltaisuudesta vai palkittiinko.

Itsemääräämisteoria Deci ja Ryan

Teorian ajatus on se, että ihminen on luontaisesti aktiivinen toimija ja tällöin motivoituu siitä, että saa vaikuttaa omaan tekemiseensä. Ulkopuolinen vaikuttaja luo ulkoista motivaatiota. Teorian mukaan pppimismotivaation taustalla on kolme tekijää: autonomia, yhteenkuuluvuus ja kompetenssi. Autonomia tarkoittaa itsemääräämistä ja tällöin yksilö saa tehdä valintoja. Kompetenssi liittyy siihen miten yksilö kokee selviytyvänsä tehtävästä. Yhteenkuuluvuus kuvaa luontaista tarvetta kuulua ryhmään ja olla hyväksytty.

Still Face- koe

Vanhempi on vuorovaikutuksessa lapsen kanssa → hän kääntyy pois ja palaa lapseen päin ilmeettömänä. → lapsi yrittää saada vanhempaa reagoimaan ääntelemällä ja vääntelehtimällä vanhemman huomion. Lapsen kasvot antavat ymmärtää negatiivisia tuntemuksia. Lapsi lopulta luovuttaa ja antaa vanhemman olla. Vanhempi palaa takaisin lapsen pariin iloisena ja vauva reagoi voimakkaasti positiivisesti vanhemman huomioon. Vauvan temperamentti voi vaikuttaa siihen miten vauva reagoi, kun vanhempi palaa vuorovaikutukseen. Masentuneiden äitien vauvat taas eivät olleet moksiskaan vuorovaikutuskatkoksesta, mikä viittaa siihen, että sitä tapahtuu usein.

Vierastilannemenetelmä Mary Ainsworth

Tutkitaan lapsen kiintymyssuhdekäyttäytymistä.

Ajattelun kehityksen vaiheet Jean Piaget

Nykyään tiedetään, että piaget aliarvioi lasten taidot. Esimerkiksi objektipysyvyys kehittyy aikaisemmin kuin piaget oletti ja symbolifunktio myös. Piaget oli kuitenkin oikeassa lapsen ajattelun konkreettisuudesta. 

Sally Anne- koe lapsen

Mielen teoria.

Sosiokulttuurinen näkökulma Lev Vygotsky

Lapsen taidot kehittyvät siihen ympäristöön ja kulttuuriin, missä hän kasvaa. Lapsi oppii vanhemman kanssa vuorovaikutuksessa lähikehityksen vyöhykkeellä.

Vaahtokarkkitesti

Havainoinnin kohteena 3-6v laspet ja heidän itsesäätelynsä. Tutkija näytti lapsille vaahtokarkin ja suolaisen keksin ja kysyi heiltä, kumman he haluaisivat syödä. Sen jälkeen tutkija kertoi, että jos lapsi jaksaisi odottaa 15 minuuttia tutkijan paluuta huoneeseen, hän saisi valitsemansa herkun ja lisäksi vielä toisen samanlaisen herkun. Jos lapsi ei jaksanut odottaa, hän sai soittaa kelloa, jolloin tutkija palasi heti ja lapsi sai syödä sen herkun, jota ei ollut valinnut.Tutkimuksessa huomattiin, että lapset jaksoivat odottaa pidempään, jos heidän annettiin leikkiä odotellessa tai heitä ohjeistettiin ajattelemaan mukavia asioita. Lapset eivät jaksaneet odottaa pitkään, jos heillä ei ollut lelua, jos heitä ohjeistettiin ajattelemaan ikävä asioita tai jos heidän huomionsa ohjattiin herkkuihin. Mischelin tutkimuksessa vanhemmat lapset jaksoivat odottaa hieman pidempään kuin nuoremmat. Kun lapset eivät enää millään jaksaneet odottaa säätelykeinoista tuli konkreettisia, kuten lauleskelua tai rummutusta.