Psykan teoriat/tutkimukset

Psykologian yo-kirjoituksiin teorioita ja tutkimuksia.

Ulric Neisser Havaintokehä

Käsittelee skeemojen merkitystä tiedonkäsittelyssä.

Vanhat skeemat ohjaavat ihmisen tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Uutta informaatiota verrataan vanhoihin skeemoihin ja sen jälkeen skeemat voivat joko vahvistua tai muuttua. Sama kehä jatkuu uudestaan.

Tottelevaisuuskoe Stanley Milgram (1960-luvulla)

Tarkoituksena oli testata miten auktoriteetti vaikuttaa ihmisen tottelevaisuuteen epäinhimillisessä tilanteessa. Sähköiskujen antaminen oli tehtävä, jos “oppija” vastasi väärin. Rangaistavan etäisyys sähköttäjään vaikutti tottelemiseen ja samoin. Eettiset ongelmat → huijaus, traumat ja kokeen keskeytys oli vaikeaa. Koe suoritettiin labrassa, miehillä ja samassa kulttuuriympäristössä, joten yleistettävyys ei välttämättä ole paras.

Psykoanalyysi Sigmund Freud

Varhainen teoria tiedostomattomien asioiden vaikutuksesta ihmiseen. Teoria sisältää esitietoisen osan, josta on mahdollisuus palauttaa muistoja tietoisuuteen. Tiedostamaton taas on osa, josta ei ole mahdollista palauttaa asioita tietoisuuteen. Siellä on tukahdetut muistot, tunteet, halut ja mielenterveysongelmien taustasyyt. Teoria on sittemmin hylätty, sillä se perustu vain Freudin potilaisiin. Teoriaa on jalostettu. 

Ei-tietoisesti käsiteltyjen sanojen vaikutus toimintaan Bargh ja muut (2001)

Tutkijat havaitsivat, että tutkimuksen alkuvaiheessa esitetyt yhteistyöhön viittaavat sanat lisäsivät pelaajien taipumusta yhteistyöhön ja yhteisen hyvän lisäämiseen yhtä paljon kuin selvät ohjeet, jotka korostivat yhteistyön merkitystä. Koehenkilöt, jotka olivat nähneet yhteistyöhön viittaavia sanoja, toimivat hyvin samalla tavoin kuin koehenkilöt, jotka saivat suoria ohjeita yhteistyöstä.

Ne koehenkilöt, jotka eivät olleet nähneet sanoja tai saaneet ohjeita yhteistyöhön, osoittivat vähiten yhteistyöhalukkuutta. Ympäristöstä havaitut asiat voivat vaikuttaa ihmiseen tiedostamatta. 

Temperamentti teoria Mary Rothbart

Rothbartin mukaan temperamentti voidaan jakaa kolmeen osaan: itsesäätely, taipumus kokea negatiivisia tunteita ja taipumus kokea myönteisiä tunteita. Taipumus kokea negatiivisia tunteita vaikuttaa siihen, kuinka herkästi yksilö kokee negatiivisia tunteita, kuinka voimakkaita ne ovat, kauan ne kestävät jne. Taipumus kokea myönteisiä tunteita vaikuttaa myönteisiin tunteisiin erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Temperamentti vaikuttaa ihmisen reagointiin ulkoisiin kuin myös sisäisiin ärsykkeisiin. Erot selittävät ihmisten sopeutumista erilaisiin ympäristöihin.

Perustunteet Paul Ekman

1970-luvulla Paul selvitti uudessa Guineassa, että eristyksissä eläneen heimon jäsenet kykenivät tunnistamaan perustunteita länsimaalaisen henkilön kasoilta. → universaalit perustunteet. 

Tapaus Genie

1970-luvulla Kaliforniassa viranomaiset löysivät 13-vuotiaan tytyön, jota oli pidetty eristyksissä koko elämän ajan. Tyttö ei osannut kunnolla kävellä, puhua tai ymmärtää sosiaalisia tilanteita. Tyttö oli elänyt ilman minkäänlaisia ärsykkeitä. Genien taidot lähtivät kehittymään, mutta kielellisesti hän ei koskaan oppinut puhumaan sujuvasti. → sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys kehityksessä.

Viivakoe Solomon Asch

Koehenkilöille esiteltiin eri mittaisia viivoja joista tuli valita pisin. Tilassa oli valekoehenkilöitä, joiden tuli vastata kysymykseen viiva, joka ei selkeästi ollut pisin. Tarkoituksena oli testata miten oikea koehenkilö reagoi siihen, kun kaikki muut vastaavat väärin. Konformisuus → mukautumista ryhmäpaineelle. Informatiivinen- ja normatiivinen vaikutus. 

Stanfordin vankilakoe

Tavallisia ihmisiä haluttiin laittaa vankien ja vartioiden rooleihin. Tarkoituksena oli testata ihmisten reaktioita valtaasemiin. Koe jouduttiin kuitenkin keskeyttää, kun roolit omaksuttiin liian hyvin ja vankeja mm. kiusattiin.

Klassinen ehdollistuminen (koirat) Ivan Pavlov

Ivan Pavlov tutki, miten koirat reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Pavlov oletti tiettyjen asioiden aiheuttavan väistämättä tietyn reaktion. Ruoka oli koirille ehdoton ärsyke, joka aiheutti ehdottoman reaktion eli syljen erittymisen. Kellon ääni oli neutraali ärsyke, joka ei auheuttanut reaktiota. Neutraalia ärsykettä kuitenkin alettiin soittamaan ennen ehdotonta ärsykettä ja hiljalleen siitä tuli ehdollinen ärsyke, joka aiheutti syljen erittymisen. Eli pelkästään kellon ääni aiheutti syljen erityymisen. Kellon ääni oli myös mahdollista palauttaa takaisin neutraaliksi ärsykkeeksi. 

Välineellinen ehdollistuminen B.F Skinner

Skinner tutki välineellistä ehdollistumista puluilla ja rotilla, mutta oletti samojen periaatteiden pätevän ihmisiin. Välineellisessä vahvistamista toimintaa voidaan vahvistaa, joko positiivisilla tai negatiivisilla vahvistajilla. Rangaistukset ohjaavat toimintaa luomalla negatiivisia seurauksia. Eläinten kohdalla Skinner huomasi, että vahvistaminen oli tehokkaampaa kuin rankaisu. Vahvistamisen tuli myös tapahtua pian toiminnan jälkeen, jotta se on tehokasta.