Mieli 1 Toimiva ja oppiva ihminen

adaptaatio

adaptaatio

sopeuma; eliön piirre, rakenne tai ominaisuus, joka edistää sen hengissä pysymistä tai lisääntymistä

aineisto

tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto, joka hankitaan aineistonkeruumenetelmillä

aivojen nestekiertojärjestelmä

glymfaattinen järjestelmä; aivojen oma puhdistusjärjestelmä, joka toimii tehokkaimmin syvän unen aikana; järjestelmän avulla aivo-selkäydinneste virtaa aivokudoksen läpi ja huuhtoo sieltä epäpuhtaudet ja kuona-aineet

aivokuori

noin muutaman millimetrin paksuinen isojenaivojen poimuttunut kuorikerros, joka mahdollistaa monet tiedonkäsittelyn toiminnot; koostuu pääosin hermosolujen solukeskuksista; aivokuoresta käytetään myös nimitystä korteksi

aivot

pääkallon sisällä sijaitseva keskushermoston osa, jossa on kaksi aivopuoliskoa; aivoissa on noin 85–100 miljardia hermosolua

aivotutkimusmenetelmät

aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla aivotoimintaa mitataan suoraan kallon pinnalta vaurioittamatta ihmiskudosta

ajattelu

tiedonkäsittelytoimintaa, jossa käsitellään havainto- ja muistitietoa esimerkiksi päättelemällä, tekemällä valintoja, ratkaisemalla ongelmia, luokittelemalla ja muodostamalla

ajattelun taidot

tiedonkäsittelyn taitoja ja osaamistavoitteita, jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja oppimisen tuloksena sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; ajattelun taitotasot ovat 1) muistaminen, 2) ymmärtäminen, 3) soveltaminen, 4) analysoiminen, 5) arvioiminen ja 6) luominen

arkitieto

tietoa, joka nojautuu omiin kokemuksiin, havaintoihin, uskomuksiin, auktoriteetin sanaan ja kuulopuheisiin; tieto ei perustu tutkittuun, tieteelliseen tietoon

autonomia

toiminnan omaehtoisuus; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista

biologinen

liittyy psykologiassa ihmisen toiminnan biologiseen puoleen, esim. aivojen rakenne ja toiminta, perimä, hormonitoiminta, fyysinen ja motorinen kehitys sekä evoluution vaikutus ihmisen toimintaan

biologinen motiivi

fysiologisiin perustarpeisiin liittyviä motiiveja, kuten ravinnon saamiseen ja suvun jatkamiseen liittyvät tarpeet

defenssit

eli puolustusmekanismit mielen automaattisia tapoja käsitellä uhkaavia, stressaavia ja vaikeita tilanteita

dopamiini

välittäjäaine jota erittyy erityisesti palkkioiden odottamisen ja saavuttamisen yhteydessä tuottaen mielihyvän kokemuksen

ehdollinen reaktio

ehdollisen ärsykkeen aiheuttama ehdollistettu reaktio

ehdollinen ärsyke

neutraali ärsyke, joka on yhdistetty ehdottomaan ärsykkeeseen ja tuottaa ehdollisen reaktion

ehdoton reaktio

automaattinen reaktio ehdottomaan ärsykkeeseen

ehdoton ärsyke

asia, joka tuottaa ehdottoman reaktion

ei-kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jonka avulla voidaan selvittää eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai kuvailla tutkittavaa ilmiötä seikkaperäisesti; voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusta

ei-tietoinen

(implisiittinen) mielen sisältö tai prosessi, josta yksilö ei ole tietoinen

eksplisiittinen toiminta

tietoinen toiminta kaikki kokemukset ja toiminta, josta yksilö on tietoinen tiettynä hetkenä

elämänhallinta

kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä

empatia

kyky asettua toisen ihmisen asemaan toisaalta ajatusten ja toisaalta myös tunteiden tasolla

empiirinen

kokemusperäinen; havaintoihin ja kokemuksiin perustuva; empiirinen tiede perustuu tutkimusmenetelmien avulla hankittuihin havaintoihin

ennakointi

arvio omasta selviytymisestä uudessa tai haastavassa tilanteessa, esim. oppimistilanne

ennakoivat säätelykeinot

tunteiden säätelyn tapa, jossa tunteisiin vaikutetaan ennen tunteen syntymistä

esitietoinen

Freudin psykoanalyysissa sisältää mielen tiedostamattomia asioita, jotka voi kuitenkin saada tietoisuuden piiriin, kun niihin kiinnittää huomiota

evoluutiopsykologia

tieteenala, jossa tutkitaan evoluution ja luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen

fyysinen oppimisympäristö

konkreettinen tila, jossa opitaan, esim. koulurakennus

haastattelu

aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkittavat vastaavat tutkijan esittämiin tarkkarajaisiin kysymyksiin tai puhuvat vapaasti tutkijan esittämistä teemoista

habituaatio

tahatonta oppimista, jossa totutaan toistuvasti samanlaisina esiintyviin ympäristön ärsykkeisiin

hajautettu harjoittelu

tehokas oppimisstrategia, jossa opiskelua hajautetaan pidemmälle aikavälille; oppiminen tehostuu erityisesti, kun kertaamisvälejä pidentää

havainnointi

eli observointi aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu järjestelmälliseen tutkimuskohteen tarkkailuun ulkoisen käyttäytymisen perusteella

havainto

aistinelinten välittämä tiedostettu aistimus

havaintokehä

Ulrich Neisserin kehittämä teoreettinen malli, joka kuvaa, miten skeemat ohjaavat havaitsemista ja havaitseminen muokkaa muistissa olevia skeemoja

havaitseminen

tiedonkäsittelytoiminto, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla

herkkyyskausi

kehitysvaihe, jolloin jonkin kyvyn oppiminen on hermoston kehityksen kannalta otollista; erityisesti lapsuudessa aivot muovautuvat herkästi kokemusten ja harjoittelun myötä

hermoverkko

tietty hermosolujen välisten yhteyksien kokonaisuus

hippokampus

aivoalue limbisessä järjestelmässä, tärkeä erityisesti tietoisten muistojen mieleen painamiselle

hormoni

pääosin verenkierron kautta hermostossa vaikuttava välittäjäaine

implisiittinen toiminta

eli ei-tietoinen toiminta mielen toimintaa, josta ei muodostu kokemusta eli se on tietoisuuden ulkopuolella

individualistiset kulttuurit

yksilökeskeiset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yksilöinä ja käsitteellä ”minä” sellaisissa maissa, jotka tutkimuksissa saavat korkeita arvoja individualismissa; ks. myös kollektiiviset kulttuurit

informatiivinen vaikutus

konformisuuden tiedollinen vaikutus; yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkaansa pitäviksi tiedoiksi ja mukautuu niihin omassa ajattelussaan tai toiminnassaan

itsemääräämisteoria

itseohjautuvuusteoria; Ryanin ja Decin kehittämä teoria yksilön motivaatiosta ja hyvinvoinnista; teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus), joiden täyttyminen on välttämätöntä sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin kannalta

itsesäätely

temperamentin piirre, joka liittyy yksilön kykyyn säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään; myös taito, jota ihminen voi opetella ja kehittää

itseään toteuttava ennuste

kun uskomus vaikuttaa yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen siten, että se lopulta muuttuu todellisuudeksi

johtopäätökset

tutkimusraportin lopussa oleva osio, jossa tutkimuksen tulosten merkitystä arvioidaan ja niiden merkityksestä keskustellaan

kaksoiskoodaus

oppimisstrategia, jossa yhdistetään sanoja ja kuvia

kasvun ajattelutapa

Carol Dweckin kehittämä käsite; perustuu käsitykseen siitä, että ihminen voi itse kehittää älykkyyttään ja lahjakkuuttaan; psykologiset ominaisuudet eivät ole muuttumattomia

kehittely

eli elaborointi; oppimisstrategia, jossa selitetään ja kuvaillaan opiskeltavia asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä yhdistellään tietoa

kehityspsykologia

psykologian tutkimusalue, jossa tutkitaan ihmisen kehitystä eri elämänvaiheissa; erityisenä kiinnostuksen kohteena on psyykkisen kehityksen eteneminen ja siinä tapahtuvat muutokset sekä biologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä tapahtuvien muutosten suhde psyykkisiin muutoksiin

keskushermosto

hermoston säätelykeskus, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa; säätelee vireystilaa, unirytmiä, motorista toimintaa ja tiedonkäsittelyä, esim. havaitsemista ja ajattelua

klassinen ehdollistuminen

tahatonta oppimista, jossa opitaan yhdistämään ärsykkeen aiheuttama reaktio toiseen, alun perin neutraaliin ärsykkeeseen

kliininen psykologia

mielenterveyshäiriöiden arviointi- ja hoitokeinojen kehittäminen

kognitiivinen neurotiede

tutkii tiedonkäsittelyn, havaintotoiminnan ja tunteidenkäsittelyn aivoperustaa

kognitiivinen psykologia

ihmisen tiedonkäsittelyä eli kognitiivista toimintaa tarkasteleva ja tutkiva psykologian osa-alue

kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jonka pyrkimyksenä on osoittaa syy-seuraussuhde; selittää, miksi jokin asia tapahtuu ja mitkä tekijät aiheuttavat sen; kvantitatiivista tutkimusta

kollektiiviset kulttuurit

yhteisölliset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yhteisön ja ryhmäjäsenyyden kautta maissa, jotka saavat tutkimuksissa hyvin matalia arvoja individualismissa; suurin osa maailman väestöstä elää yhteisöllisissä kulttuureissa; ks. myös individualistiset kulttuurit

kompetenssi

ihmisen kokema kyvykkyys ja pystyvyys; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista

konformisuus

mukautumista ryhmäpaineelle; ihminen muuttaa toimintaansa toisten ihmisten todellisesta tai kuvitteellisesta vaikutuksesta; konformisuuteen vaikuttaa etenkin kaksi erilaista sosiaalisen vaikuttamisen tapaa: informatiivinen ja normatiivinen vaikutus

konkreettisten esimerkkien luominen

oppimisstrategia, jossa teoriatiedosta pyritään luomaan konkreettisia esimerkkejä; helpottaa asioiden muistamista

korrelaatio

kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys

korrelatiivinen tutkimus

tutkimusote, jonka avulla tarkastellaan kahden muuttujan välistä suhdetta tilastoihin perustuvilla aineistoilla ja tilastomatematiikkaa hyödyntäen; tavoitteena on selvittää ovatko muuttujat yhteydessä toisiinsa, ei anna tietoa muuttujien välisestä syy-seuraussuhteesta; ei-kokeellista tutkimusta

kortisoli

stressihormoni, joka valmistaa kehoa toimintaan, mutta samalla kuluttaa kehon ja mielen voimavaroja

kulttuuri

yhteisössä opittua ja yhteisön jakamaa ihmisen moninaista ajattelua ja toimintaa; sisältää uskomukset, arvot käyttäytymistavat, elämänmuodot ja rakennetun ympäristön; dynaamista eli muuttuvaa, useimmiten kulttuuriin kuuluvat tavat toimia ovat automaattisia ja ei-tietoisia

kulttuurin dynaamisuus

kulttuurin muokkautuvuus ja joustavuus; kulttuuri ei ole pysyvä vaan jatkuvassa muutostilassa

kulttuurin jatkuvuus

uusien kulttuurin muotojen rakentuminen vanhojen päälle, jolloin kulttuuria säilyy ja siirtyy uusille sukupolville

kulttuurinen moninaisuus

kulttuurien ja yksilöiden monimuotoisuus; erilaisten identiteettien, kielten ja katsomuksien elämistä rinnakkain ja vuorovaikutuksessa; kulttuurinen moninaisuus liittyy siihen, että jokaisella yksilöllä on erilaiset ominaisuudet ja taustat

kulttuuripsykologia

monitieteinen tieteenala, jossa tutkitaan ihmisen psyykkistä toimintaa suhteessa kulttuuriin; kulttuuripsykologian pääperiaate on, että mieli ja kulttuuri ovat erottamattomia; ihmiset muovaavat ja luovat kulttuurinsa ja kulttuuri muovaa myös ihmistä, esim. ajattelua, kieltä ja havaitsemista

kumuloituva

kasautuva; uuden tiedon tai taidon oppiminen edellyttää sitä, että aiemmat tiedot tai taidot on opittu

kvalitatiivinen tutkimus

tutkimusta, joka tuottaa tietoa muussa kuin numeromuodossa, esimerkiksi sanallisessa muodossa, kuten kirjallisina teksteinä tai äänitettynä puheena

kvantitatiivinen tutkimus

tutkimusta, joka tuottaa tietoa numeroiden muodossa, esimerkiksi tarkkoja lukuja tai tilastoja

kysely

aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu valmiiseen kysymys- tai väittämäsarjaan; käytetään esimerkiksi asenteiden tai terveydentilan tutkimisessa

käsite

jonkin ilmiön kielellinen kuvaus, jonka avulla rajataan ja selitetään ilmiötä; mahdollistaa tutkittavan ilmiön tarkan ja jäsentyneen kuvaamisen ja selittämisen

käyttäytymisgenetiikka

tieteenala, jossa tutkitaan geneettisten erojen vaikutusta ihmisiin; käyttäytymisgenetiikassa selvitetään sitä, miten geneettiset tekijät ja ympäristötekijät sekä niiden vuorovaikutus selittävät käyttäytymisessä ja ominaisuuksissa havaittavia yksilöllisiä eroja

limbinen järjestelmä

nimitys useille aivoalueille, jotka sijaitsevat aivojen keskiosissa; tärkeä tunteiden, halujen, motivaation ja muistin kannalta; keskeisiä rakenteita esim. talamus ja hippokampus

limittäminen

eli limittäinen opiskelu; oppimisstrategia, jossa asioita opiskellaan lomittain pidemmän ajanjakson kuluessa; opittuja tietoja ja ongelmanratkaisutapoja sovelletaan uusiin aiheisiin; vastakohta peräkkäiselle opiskelulle, jossa ensin päntätään jokin aihealue kokonaisuudessaan ennen kuin siirrytään seuraavaan osioon

luonnonvalinta

evoluutioprosessi, jossa hyödylliset ominaisuudet siirtyvät perimän kautta eteenpäin ja haitalliset ominaisuudet muuttuvat harvinaisemmiksi, koska niitä kantavat yksilöt eivät selviydy eivätkä voi välittää ominaisuuksiaan eteenpäin

lähestymismotivaatio

suuntautuminen kohti tehtävää tai haastavaa tilannetta, usko onnistumiseen

mallioppiminen

oppimista, jota tapahtuu muiden toimintaa seuraamalla

mantelitumake

aivojen limbisen järjestelmän osa, joka on tärkeä esimerkiksi tunnereaktioiden syntymiselle ja tunnepohjaisten muistojen tallentumiselle

metakognitio

tietoisuus oman mielen toiminnasta sekä sen tarkastelu ja arviointi

mieli

kattaa yksilön tunteet, mielialat, ajatukset, havainnot ja kaiken sen, minkä ihminen kokee sisäisenä, itseensä kuuluvana; joissakin yhteyksissä mielestä käytetään myös käsitettä psyyke

mieliala

taipumus kokea tietyntyyppisiä tunteita pitkäkestoisesti

monimenetelmällinen tutkimus

tutkimusta, joka yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta ja sisältää useita aineistonkeruumenetelmiä

monisuorittaminen

eli multitasking; tarkkaavaisuuden keskittäminen tai siirtäminen usean kohteen välillä samanaikaisesti

motiivi

toiminnan syy, joka käynnistää ja ohjaa ihmisen toimintaa johonkin suuntaan; motiivit voidaan jaotella biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin motiiveihin

motiivikonflikti

motivaation taustalla olevien erilaisten motiivien välinen ristiriitatilanne, jossa ihminen joutuu valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä; joskus valinta on tehtävä kielteisten, joskus myönteisten asioiden välillä

motivaatio

tila, joka virittää ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä; muodostuu motiiveista

muisti

tiedonkäsittelyn toiminto, jossa mieleenpainamisen avulla tallennetaan tietoa

muistijälki

muistoon liittyvä hermosolujen aktivaatio, joka vahvistuu hermostoon muiston tallentuessa ja aktivoituu, kun muisto otetaan jälleen käyttöön

muovautuvuus

eli plastisuus; hermoston ominaisuus jonka avulla aivot muovaavat toimintaansa toiminnan ja ympäristön perusteella; oppimisen biologinen perusta

muuttumaton ajattelutapa

Carol Dweckin kehittämä käsite; käsitys siitä, että lahjakkuus ja älykkyys ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, joita ei voi kehittää, ja joita toisilla on enemmän kuin toisilla

myöntyvyys

taipumista toisen pyyntöihin; myöntyvyys seuraa siitä, kun ihmiseen vaikutetaan onnistuneesti esimerkiksi suostuttelemalla

negatiivinen vahvistaja

ympäristössä esiintyvä ikävä asia, jota pyritään välttämään, välineellinen ehdollistuminen

neuropsykologia

psykologian tutkimusalue, jossa tutkitaan aivojen ja ihmisen toiminnan välisiä suhteita

neutraali ärsyke

asia, joka ei itsessään herätä erityistä reaktiota

normatiivinen vaikutus

konformisuuden normeihin perustuva vaikutus; muiden odotusten ja ryhmässä omaksuttujen normien vaikutus ajatteluun ja käyttäytymiseen; normien mukaisella toiminnalla vältetään paheksunta ja jopa rangaistus

normi

kirjoittamaton tai kirjallinen sääntö, ohje, toimintamalli; normien kautta yhteisö saa jäsenensä toimimaan tai ajattelemaan tietyllä yhdenmukaisella tavalla

ongelmakeskeiset selviytymiskeinot

keinoja pyrkiä tietoisesti muuttamaan tilannetta, joka aiheuttaa kielteisiä tunteita ja stressiä