Näkö tunnetaan aisteista parhaiten

Binokulaarinen vihje

Etäisyyden havaitsemisen vihje, joka perustuu kahden silmän yhteistoimintaan.

Kuvavihje

Etäisyysvihje, jonka avulla voidaan arvioida kohteiden etäisyyksiä myös kaskiulotteisilta pinnoilta, kuten valokuvasta.

Mikä-rata

Ohimolohkojen alaosiin päättyvä, näkötietoa käsittelevä järjestelmä, johon kuuluvilla aivoalueilla käsitellään mm. tietoa kohteiden muodosta ja väristä.

Auttaa kohteiden tunnistamisessa.

Tunnistinsolu

Hermosolu, joka reagoi tiettyyn ärsykepiirteeseen kuten esim. pystysuoraan juovaan tietyssä kohtaa näkökenttää.

Hermoverkko

Hermosoluverkko.

Tiettyyn tehtävään erikoistuneet hermosolujoukot, joissa kunkin solu tuo oman pienen panoksensa tiedon käsittelyyn.

Hermoverkot yhdessä muodostavat hermoston.

Kuinka-rata

Päälaenlohkojen takaosiin päättyv, näkötietoa käsittelevä järjestelmä, johon kuuluvilla aivoalueilla käsitellään mm. tieteoa kohteiden etäisyydestä ja liikesuunnasta sekä ohjataan omia kehon liikkeitä näkötiedon pohjalta.

Agnosia

Aivovauriosta johtuva havaintotoimintojen häiriö, joka ilmenee vaikeutena käsitellä jonkin aistin kautta vastaanotettua tietoa, vaikka itse aistinelimet toimivat normaalisti.

Prosopagnosia

Aivovauriosta johtuva kasvojen tunnistamisen vaikeus.

Optinen ataksia

Kuinka-radan vaurio, jossa potilasta tunnistaa näkemänsä kohteet normaalisti, muttei kykene ohjaamaan kehon liikeitä näkötiedon perusteella.

Miten värit vaikuttavat kohteiden tunnistamiseen?

Värit helpottavat kohteiden tunnistamista.

Mitä värit toimivat sekä eläinten että ihmisten maailmassa?

Signaaleina eli tietoa välittävinä merkkeinä.

Näkevätkö ihmiset värit eri tavoin eri kulttuureissa?

Todennäköisesti samalla tavoin, mutta värejä kuvaavat sanat ovat kulttuurisidonnaisia.

Mikä puuttuu verkkokalvolle muodostuvasta kaksiulotteisesta kuvasta?

Syvyysulottuvuus.

Miten näköjärjestelmä muodostaa kolmiulotteisen näkymän?

Yhdistämällä vasemman ja oikean silmän kaksiulotteiset kuvat.

Miten silmien asento auttaa etäisyyden arvioinnissa?

Asennosta saatu tieto auttaa erityisesti alle metrin etäisyyksillä, jolloin asentomuutokset ovat suurimmat.

Miten liikkeen havaitseminen auttaa?

Se auttaa toimimaan ympäristössä.

Millä kahdella radalla näköhavaintoa käsitellään?

Mikä-rata ja kuinka-rata.

Mihin tunnistinsolut voivat reagoida?

Monimutkaisiin muotoihin kuten ihmiskasvoihin, käsiin ja erilaisiin esineisiin.

Mihin tunnistaminen perustuu?

Hermoverkkoihin.

Mitä voi seurata mikä-radan vauriosta?

Agnosia.

Mitä voi seurata kuinka-radan vauriosta?

Optinen ataksia.