Psykologian YO

mieli 1-5

adaptaatio

sopeuma eli rakenne tai ominaisuus, joka edistää selviytymistä tai lisääntymistä

aineisto

tutkimuksessa kerätty tieto, joka hankitaan aineistonkeruumenetelmillä

aineistonkeruumenetelmä

Tapa, jolla kerätään tutkimukselle tarvittava tieto

aivojen nestekiertojärjestelmä (glymfaattinen järjestelmä)

aivojen puhdistusjärjestelmä, jossa aivo-selkäydinneste huuhto aivoista epäpuhtaudet pois. Toimii tehokkaimmin syvä unen aikana

aivokuori (korteksi)

isoaivojen poimuttunut kuorikerros, joka mahdollistaa monet kognitiiviset toiminnot. Koostuu pääosin neuronien soomista

Aivot

Keskushermoston 85-100 miljardista neuronista koostuva osa, joka säätelee ihmisen toimintaa

aivotutkimusmenetelmät

aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla mitatataan aivo toimintaa, esim. PET, fMRI tai EEG

ajattelu

monimutkaista kognitiivista toimintaa, jossa käsitellään havainto- ja muistitietoa mm. päättelemällä, tekemällä valintoja, ratkaisemalla ongelmia ja jäsentelemällä

ajattelun taidot (määritelmä)

tiedonkäsittelyn taitoja ja oppimistavoitteita, jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja oppimisen tuloksena vuorovaikutuksessa

ajattelun taidot (lista)

1) muistaa, 2) ymmärtää, 3) soveltaa, 4) analysoi, 5) arvioi, 6) luo

anonymiteetti

tutkimuksessa henkilötietojen suojaaminen, tiukemmillaan niin ettei tutkijat pysty yhdistämään aineistoa tiettyyn henkilöön

arkitieto

tieto, joka nojautuu omiin kokemuksiin, havaintoihin, uskomuksiin tai kuultuun. Ei tutkittuun tietoon perustuvaa

Solomon Ash

konformisuutta viivakokeilla tutkinut psykologi

autonomia

toiminnan omaehtoisuus

Albert Bandura

sosiaalisen oppimisen teorian kehittänyt ja mallioppimiseen liittyvät Bobo-nukkekokeet toteuttanut psykologi

biologinen näkökulma

näkökulma ihmisen toimintaan, jossa tarkastellaan esim. hermoston ja etenkin aivojen toimintaa, geenejä, hormonitoimintaa sekä evoluution vaikutusta

biologinen motiivi

fysiologisiin perustarpeisiin liittyvä motiivi esim. nälkä tai lisääntyminen

Edward Deci

Richard Ryanin kanssa itsemääräämisteorian kehittänyt psykologi

Defenssit

mielen automaattisia puolustusmekanismeja eli tapoja käsitellä uhkaavia, stressaavia ja vaikeita tilanteita

dopamiini

välittäjäaine, joka tuottaa mielihyvää etenkin palkkioiden odottamisen ja saavuttamisen yhteydessä

Carol Dweck

kehitys- ja sosiaalipsykologi, joka on tutkinut ajattelutapoja motivaation ja menestymisen yhteydessä

Ehdollinen reaktio

klassisessa ehdollistumisessa ehdollisen ärsykkeen aiheuttama reaktio

ehdollinen ärsyke

klassisessa ehdollistumisessa neutraali ärsyke, joka on yhdistetty ehdottomaan ärsykkeeseen ja tuottaa ehdollisen reaktion

ehdoton reaktio

klassisessa ehdollistumisessa automaattinen reaktio ehdottomaan reaktioon

ei-kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jonka avulla selvitetään yhteyksiä tai kuvaillaan ilmiötä. Voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista.

ei-tietoinen

(implisiittinen) mielen sisältö tai prosessi, jota henkilö ei tiedosta

Paul Ekman

psykologi, joka on tutkinut kasvonilmeiden ja perustunteiden yhteyttä ja osoittanut niiden olevan universaaleja

eksplisiittinen toiminta

tietoinen toiminta: kokemukset ja toiminta, joista henkilö on tietoinen

eläinetiikka

eläintutkimuksissa tarkastellaan tarvitaanko eläimiä, miten niitä kohdellaan ja muita niihin liittyviä seikkoja

elämänhallinta

kokemus, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä

empatia

kyky asettua toisen ihmisen asemaan ajatusten ja tunteiden tasolla

empiirinen

(=kokemusperäinen) havaintoihin ja kokemuksiin perustuva

empiirinen tiede

tutkimusmenetelmillä hankittuun tietoon perustuvaa tiedettä

ennakointi

arvio omasta selviytymisestä uudessa tai haastavassa tilanteessa

ennakoivat säätelykeinot

tunteiden säätelyn tapa, jossa niihin vaikutetaan ennen tunteen syntymistä

Sigmund Freud

hoitomuotona ja teoriana toimivan psykoanalyysin kehittäjä

fyysinen oppimisympäristö

konkreettinen tila, jossa oppiminen tapahtuu

Genien tapaus

Tapaustukimus: 13-vuotiaana löydetty ilman sosiaalista vuorovaikutusta elänyt tyttö. Hänen tutkiminen osoitti herkkyyskausien tärkeyden esim. kielen kehityksen kannalta

Haastattelu

aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkittavat vastaavat kysymyksiin tai puhuvat vapaasti

habituaatio

tiedostamaton oppimisen muoto, jossa henkilö tottuu toistuvaan samanlaisena esiintyvään ärsykkeeseen, esim. lentomelu

hajautettu harjoittelu

oppimisstrategia, jossa opiskelua hajautetaan pidemmällä aikavälille. Mahdollistaa kertaamisen ja mieleenpalauuttelun

havainnointi (observointi)

aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkimuskohteen ulkoista käyttäytymistä tarkkaillaan järjestelmällisesti

havainto

aistinelinten välittämä aivoissa tiedostettu aistimus

havaintokehä (Ulrich Neisser)

teoreettinen malli, joka kuvaa skeemojen ja havaintojen vaikutusta: skeema→havainnointi→ympäristö→skeema

havaintokehä

havaitseminen

tiedonkäsittelytoiminta, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla

herkkyyskausi

aikaikkuna, jossa jonkin kyvyn oppiminen on hermoston kannalta otollista. etenkin lapsuudessa esim. kielen oppimisen kannalta tärkeää

hermoverkko

hermosolujen välisten yhteyksien kokonaisuus, joka on erikoistunut tiettyyn toimintaan

hippokampus

limbisenn järjestelmä osa, joka on asiamuistiin liittyvien muistojen tallentamiselle aivokuorelle ja niiden palauttamiselle työmuistiin olennainen

hippokampus

hormoni

pääosin verenkierron kautta elimiin vaikuttava välittäjäaine

hypoteesi

olettamus tai ehdotus tutkimuksen tuloksesta

implisiittinen toiminta

eli ei-tietoista mielen toimintaa, josta henkilölle ei muodostu kokemusta

individualistiset kulttuurit

kultturit, joissa ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yksilöinä ja “minä”:n kautta, etenkin länsimaat

informatiivinen vaikutus

konformisuusuuden tiedollinen vaikutus: yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkaansapitäviksi ja mukautuu niihin

itsemäärämisteoria (Ryan & Deci)

teoria yksilön sisäisestä motivaatiosta ja hyvinvoinnista, jotka vaativat kolmea psykologista perustarvetta: 1) autonomia, 2) kompetenssi, 3) yhteenkuuluvuus

itsesäätely

Rothbartin temperamenttiteorian piirre, joka ilmaisee henkilön kykyä säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistä. Kykyä voi kehittää ja opetella, vahvistuu vanhetessa

itseään toteuttava ennuste

uskomus vaikuttaa yksilön tai ryhmän toimintaan siten, että se lopulta muuttuu todellisuudeksi

johtopäätökset

tutkimuksen tulosten merkityksen arviointia tutkimusraportin loppu osassa

kaksoiskoodaus

oppimisstrategia, jossa yhdistetään sanoja ja kuvia, esim. sarjakuvan tekeminen

kasvun ajattelutapa (C. Dweck)

ihmisen käsitys siitä, että hän voi itse kehittää psykologisia ominaisuuksia kuten älykkyyttään

kehittely (elaborointi)

oppimisstrategia, jossa selitetään ja kuvaillaan opiskeltavia asioita mahdollisimman tarkasti ja yhditellään tietoa

keskushermosto

hermoston osa, johon kuuluvat aivot ja selkäydin. Säätelee kaikkea ihmisen toimintaa

klassillinen ehdollistuminen (Ivan Pavolov)

tahatonta oppimista, jossa opitaan yhdistämään ärsykkeen aiheuttama reaktio toiseen, alun perin neutraaliin ärsykkeeseen

kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jolla pyritään osoittamaan syy-seuraussuhde, kvantitatiivista

kollektiiviset kulttuurit

ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yhteisö- ja ryhmäjäsenyyden kautta

kompetenssi

ihmisen kokema kyvykkyys ja pystyvyys

konformisuus

mukautumista ryhmäpaineelle: toiminnan muuttaminen toisten todellisesta tai kuvitteellisesta vaikutusta, joko informatiivista tai normatiivista

konkreettisten esimerkkien luominen

oppimisstrategia, jossa teoriatiedosta luodaan lähestyttäviä esimerkkejä, helpottaa muistamista ja hahmottamista

korrelaatio

kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys

kortisoli

stressihormoni, joka valmistaa toimintaan mutta kuluttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja

kulttuuri

yhteisössä opittua ja jaettua ihmisen moninaista ajattelua ja toimintaa. sisältää uskomukset, arvot, normit, elinympäristön. Kulttuuriin liittyvät toiminnat yleensä automaattisia ja ei-tietoisia

kulttuurin dynaamisuus

kulttuurin muokkautuvuus ja joustavuus, kulttuuri ei ole pysyvää vaan jatkuvasti muuttuvaa

kulttuurin jatkuvuus

uusien kulttuurin muotojen rakentuminen vanhojen päälle → kulttuuria säilyy

kulttuurinen moninaisuus

erilaisten identiteettien, kielten ja katsomuksien elämistä rinnakkain vuorovaikutuksessa.

kulttuurinen näkökulma

miten ihmiset omaksuvat ja muokkaavat kulttuuria, miten kulttuuri muokkaa yksilöitä, yhteisöjä sekä miten eri kulttuurit näkyvät ihmisen toiminnassa

kumuloitava

eli kasautuva, uuden tiedon tai taidon oppiminen vaatii aiempaa tietoa tai taitoa

kvalitatiivinen tutkimus

tutkimusta, jonka tieto ei ole numeraalista vaan sanallista

kvantitatiivinen tutkimus

tutkimusta, jonka tieto on numeraalista

kysely

aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu valmiiseen kysymys- tai väittämäsarjaan, johon vastataan

limbinen järjestelmä

aivojen keskiosassa sijaitsevia aivoalueita, jotka vaikuttavat tunteisiin, haluihin, motivaatioon ja muistiin, esim. talamus

limittäminen

oppimisstrategia, jossa opiskellaan asioita lomittain pidemmän ajan aikana

lähestymismotivaatio

suuntautuminen kohti tehtävää tai haastavaa tilannetta

mallioppiminen

oppimista, jota tapahtuu muiden toimintaa seuraamalla

mantelitumake (amygdala)

limbisen järjestelmän osa, joka on tärkeä tunnreaktioiden syntymisellä sekä tunnepitoisden muistojen muodostumiselle

mantelitumake eli amygdala

limbinen järjestelmä

metakognitio

tietoisuus oman mielentoiminnasta sekä kyky arvioida ja tarkastella sen toimintaa

mieliala

taipumus kokea tietyntyyppisiä tunteita pitkäkestoisesti

Stanley Milgram

psykologi, joka tutki tottelevaisuutta sähköiskukokeillaan

monimenetelmällinen tutkimus

tutkimus, jossa yhdistyy kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta ja sisältää useita aineistonkeruumenetelmiä

monisuorittaminen (multitasking)

tarkkaavaisuuden jakaminen tai vaihtelu usean toiminnan tai tehtävän kanssa samaan aikaan

motiivi

toiminnan syy: asia, joka käynnistää ja ohjaa ihmisen toimintaa

motiivikonflikti

erilaisten motiivien välinen ristiriita, jossa joudutaan tekemään valinta

motivaatio

tila, joka virittää ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja muodostuu motiiveista

muisti

tiedonkäsittelytoiminto, jossa mieleenpainamisen avulla tallennetetaan tietoa

hermostollinen muistijälki

hermosolujoukko, joka aktivoituu, kun havaitaan tietty jo tuttu ärsyke. Auttavat tunnistamaan ympäristöstä löytyviä asioita nopeasti ja ei-tietoisesti

plastisuus

hermoston muovautuvuus ja muokkaantuvuus perustuen synapseihin

muuttumaton ajattelutapa (C. Dweck)

henkilön käsitys, että psykologiset ominaisuudet kuten älykkyys ovat synnynnäisiä, joita ei voi kehittää