ruotsi kielioppi

vad

mikä, mitkä, mitä

vem

kuka, ketkä

var

missä

hur

kuinka, miten

när

milloin

varför

miksi

varifrån

mistä

hurdan/hurdant

millainen

hurdana

millaisia

vilken/vilket

mitä, mikä

vilka

mitkä

vad heter du

mikä sinun nimesi on

vem är du

kuka sinä olet

var bor do

missä sinä asut

hur mår du

miten sinä voit

när börjar skolan

milloin koulu alkaa

varför är du här

miksi sinä olet täällä

varofrån kommer du

mistä sinä tulet / mistä sinä olet kotoisin

hurdan är din skola

millainen sinun koulusi on

hurdant är ditt marsvin

millainen sinun marsusi on

hurdana är dina skor

millaiset sinun kenkäsi ovat

vilken skola går du i

mitä koulua sinä käyt

vilket marsvin heter Doris

mikä marsu on nimeltään Doris

vilka skor tycker du om

mistä kengistä sinä pidät

jag

minä

du

sinä

han

hän (pojasta)

hon

hän (tytöstä)

hen

hän (sukupuolineutraali)

den/det

se

vi

me

ni

te

de

he, ne (dom puhekielessä)

objektimuotoa käytetään

kun pronomini on tekemisen kohteena sekä preposition jälkeen

mig (mej puhekielessä)

minut / minua / minulle

dig (dej puhekielessä)

sinut / sinua / sinulle

honom

hänet / häntä / hänelle (pojasta)

henne

hänet / häntä / hänelle (tytöstä)

hen (henom)

hänet / häntä / hänelle (sukupuolineutraali)

oss

meidät / meitä / meille

er

teidät / teitä / teille

dem (dom puhekielessä)

heidät / heitä / heille

minun en suku

min

minun ett suku

mitt

minun monikko

mina

sinun en suku

din

sinun ett suku

ditt

sinun monikko

dina

hänen (pojasta)

hans

hänen (tytöstä)

hennes

hänen (sukupuolineutraali)

hens

meidän en suku

vår

meidän ett suku

vårt

meidän monikko

våra

teidän en suku

er

teidän ett suku

ert

teidän monikko

era

heidän

deras

omistuspronomineilla vain yksi muoto ruotsissa

hans, hennes, hens, deras

omistussanan jälkeen

adjektiivi päättyy kirjaimeen a ja substantiivi on epämääräisessä muodossa

adjektiivin pieni neljä muotoa

liten, litet, lilla, små

jos omistettava asia on yksikössä

lilla käytetään omistussanan jälkeen

muotoa små

käytetään aina monikossa (pieni)

verbiryhmä yksi

verbin päätteet

perusmuoto: lyssna

preesens: lyssnar

imperferkti: lyssnade

4.muoto(supiini): lyssnat

verbiryhmä 2

verbin päätteet

perusmuoto: ringa, tänka

preesens: ringer, tänker

imperfekti: ringde, tänkte

4.muoto(supiini):ringt, tänkt

verbiryhmä 3

verbin päätteet

perusmuoto:bo

preesens:bor

imperfekti:bodde

4.muoto(supiini):bott

verbiryhmä 4

verbin päätteet

perusmuoto:få, vara

preesens:får, är

imperfekti:fick, var

4.muoto(supiini):fått, varit