Maantieto 1 kurssi

Luonnonmaantiede

Tutkimuksen kohteena on elollinen ja eloton luonto.

Ihmismaantiede

Tutkimuksen kohteena on ihmisen toiminta.

Yleismaantiede

Tutkimuksen kohteena on erilaiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutos ja sen vaikutukset.

Aluemaantiede

Tutkimuksen kohteena on saada kokonaiskäsitys alueen luonnosta ja ihmisen toiminnasta.

Luonnonmaantieteen osat ja selitykset

Biogeografia

• Eliöiden alueellinen jakautuminen.

Klimatologia

• Alueiden ja paikkojen ilmasto.

Hydrogeografia

• Vesi maantieteen näkökulmasta.

Geomorfologia

• Maanpinnan muodot.

Riskien luokittelut (ja luokittelutavat) ja selitykset

Luetellaan syntytavan perusteella:

Luonnonriskit

• Liittyy luonnon toimintaan. Esim. maanjäristys, meteoriitit.

Ihmiskunnan riskit

• Liittyy ihmisen toimintaan. Esim. väestönkasvu, sota.

Ympäristöriski

• Ihminen häiritsee luonnon toimintaa. Esim. ilmastonmuutos, merien saastuminen.

Luetellaan laajuuden tai sijainnin perusteella:

Globaali riski

• Maailmanlaajuinen; ilmastonmuutos.

Paikallinen riski

• Suppea; lumivyöry.

Globalisaatio: selitys, osat, plussat ja miinukset

Globalisaatio: maailmanlaajuinen vuorovaikutus eri alueiden ja niiden ihmisten kesken.

Osat:

• Kulttuuri

• Talous

• Ympäristö

• Politiikka

• Yhteiskunta

+: Mahdollisuus matkustaa, ostaa ulkomailta, verkkokauppa, yhteydenpito.

-: Tautien leviäminen, huume- ja asekauppa, tietoturvaongelmat.

Kestävän kehityksen osa-alueet

Ekologinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys

Kulttuurinen kestävyys

Geomedia

Maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen (kartat, paikkatieto, kuvat, kirjalliset lähteet) monipuolinen käyttö.

Kartat jaetaan ja mitä niihin kuuluu

Fyysiset kartat

• Kuvaa maanpinnalla havaittavia asioita; maastokartat (pieni alue), maanosakartat.

Teemakartat

• Havainnollistaa asian tai ilmiön esiintymistä alueella; sääkartta, väestöntiheyskartta.

Paikkatieto

Sijaintitieto

Ominaisuustieto

Paikkatieto

• Paikkoihin liittyvä tieto.

Sijaintitieto

• Kartan tiedot on aina sidottuna paikkaan koordinaatiston, osoitteen tai alueen nimen avulla.

Ominaisuustieto

• Millaisia kartan kohteet on (karttamerkit).

Litosfääri + mitä siihen kuuluu

Montako on maapallolla

Kiinteästä kivestä koostuva maapallon pintaosa.

• Liikkuu 2-15cm vuodessa; voi törmätä, sivuta tai erkaneta.

Kuuluu: kuori ja vaipan uloin osa. Suuriin kuuluu mannerta ja merenpohjaa.

Maan pintaosa koostuu seitsemästä suuresta ja kuudesta pienemmästä litosfäärilaatasta.

Astenosfääri

Litosfäärilaatat kelluu sen päällä.

Maanjäristyksien termistöä:

Siirros

Hyposentrumi

Episentrumi

Magnitudiasteikko

Siirros

• Kohta, jossa toisistaan kiinni olevat litosfäärilaatat/niiden osat liikkuu toisiinsa nähden; on myös sisäosissa kallioperän murtumien seurauksena.

Hyposentrumi

• Maanjäristyskeskus: sijaitsee usein alle 100km syvyydessä. Mitä lähempänä sijaitsee maanpintaa, sitä voimakkaampi järistys on.

Episentrumi

• Maanpinta hyposentrumin päällä. Kohta, johon maanjäristysaallot ehtii ensimmäisenä; on voimakkain.

Magnitudiasteikko

• Kuvaa vapautuneen energian määrää. Voimakkaimmat järistykset ovat laattojen törmäys- ja sivuamiskohdissa.

Maanjäristyksen syntyminen ja tuhot

Kitka pitää laattojen reunat kiinni toisissaan aiheuttaen jännitystä. Jännitys kasvaa, kunnes lopulta murtuu, joten laatta pääsee liikkumaan = maanjäristys.

Liike tapahtuu vain osassa saumaa, joten paine pienenee, mutta kasvaa muualla aiheuttaen jälkijäristyksiä.

Laatta voi liikkua sekunnin murto-osassa jopa metrejä.

Tuhoja: maanvyöryt, tulvat (padon sortuessa).

Tsunami;

Syntyminen

Miten eroaa normi aallosta?

Tuhot; missä?

Mikä aiheuttaa myös?

Hyökyaalto, joka aiheutuu merenpohjan järistyksestä.

Syntyy alityöntövyöhykkeellä; toisen laatan alle työntyvä laatta taittaa samalla päällimmäisenkin reunaa alas. Reuna ponnahtaa lopulta ylös nostaen vesimassaa ja aiheuttaen kaikkiin suuntiin kulkevan aallon.

Eroaa normi aallosta siten, että aalto ulottuu vesimassan pohjasta pintaan asti.

Ei aiheuta tuhoja avomerellä, sillä se kasvaa vasta rannikolla; matala merenpohja jarruttaa aallon etuosaa, jolloin loppuosa pakkautuu sen päälle.

Aiheuttaa mm: maanjäristys, tulivuorenpurkaus, isojen maamassojen romahtaminen mereen ja meteoriitti.

Magma

Maan sisällä oleva sula kiviaines, joka lähellä maanpintaa saa aikaan tulivuoria, kuumia vesi- ja mutalähteitä ja kaasupurkauksia.

Tulivuori:

Syntyminen

Laava

Missä eniten

Syntyy magman purkautuessa maan pinnalle tai merenpohjaan.

Laava: purkautuva kiviaines.

Eniten litosfäärilaattojen rajakohdissa; alityöntövyöhykkeet, erkanemisvyöhykkeet. Kuumat pisteet laattojen alla.

Tulivuorityypit ja ominaisuudet

Kilpitulivuori

• Erkanemisvyöhykkeillä (laatat liikkuu poispäin toisistaan) ja kuumilla pisteillä (laava purkautuu laatan läpi. Laatan liikkuessa vanha tulivuori sammuu ja syntyy uusi).

• Laava on kuumaa ja herkkäliikkeistä.

• Itä-Afrikka, Tansanian Kilimanjaro, meri. Merenpohjassa laava muodostaa uutta pohjaa, voi muodostaa tulivuorisaaren, kuten Islanti.

• Suurin ongelma: laavavirrat aiheuttaa tulipaloja. Laava on melko hidasta.

Kerrostulivuori

• Alityöntövyöhykkeillä; korkeita ja jyrkkärinteisiä.

• Laava on sitkeää, purkaukset todella rajuja; laava purkautuu paineella (jopa räjähdysmäisesti). Purkaustuotteet voi sinkoutua yli 10km korkeuteen ja pudota laajalle alueelle. Laavaroiskeet jähmettyy ilmassa ja putoaa vulkaanisena tuhkana ja - pommeina maahan.

• Laavassa on kaasuja (CO₂, H₂O, SO₂). Kaasut ja tuhka tukehduttaa ja kulkeutuu isolle alueelle. Purkautuva vesihöyry tiivistyy ja aiheuttaa rankkasateen.

• Huipulla on usein lunta, joka sulaa ja valuu alas tuoden tuhkaa ja rapautunutta laavaa = lahari (vulkaaninen aine + vesi = liete, joka peittää alleen laajoja alueita).

• Vaarallisin purkaustuote: pyroklastinen pilvi (vulkaaninen tuhka + sulat laavapisarat + myrkkykaasut). Lämpötila on satoja asteita, nopeus jopa 150km/h.

Vulkanismin hyötyjä

Tuhkasta muodostuu ravinteikasta maaperää; viljely tulivuorien lähellä kannattaa.

Geoterminen energia (maapallon sisäinen lämpöenergia) lämmittää vettä; voidaan lämmittää asuntoja ja käyttää sähköntuotannossa.

Ennen vettä kylpylöissä; sisältää suoloja. Kuumissa lähteissä on terveysvaikutuksia.

Tuuli; syntyminen

Syntyy ilmanpaine-eroista. Liikkuu korkeapaineesta matalapaineeseen.

Myrsky, hirmumyrsky

Myrsky: voimakas tuuli. Globaali raja on 25m/s, Suomessa 21m/s.

Hirmumyrsky: yli 32m/s.

Pyörremyrsky, syntyminen

Sen lajit ja niiden ominaisuudet

Pyörremyrsky: tuhoisimpia myrskyjä

• Syntyy, kun matalapaineen alueella ilma kohoaa voimakkaasti ylöspäin ja alkaa pyöriä matalapaineen keskuksen ympärillä.

Lajit:

Tornado

• Tuulipyörre, jonka halkaisija on 50-200m, voi olla jopa 1km.

• Syntyy ukkosen yhteydessä, kun erilaiset ilmamassat kohtaavat; syntyy pystysuora suppilomainen pilvi, kun pyörteen vesihöyry tiivistyy pisaroiksi ilman paineen laskiessa.

• Yksittäinen kestää noin 10min, vaara kestää useita useita tunteja, sillä tornadot esiintyy parvina.

• USA:ssa tornadokuja.

• Voimakkuutta kuvaa Fujitan asteikko; F0-F5

Trombi

• Tornadon nimitys Euroopassa.

• Pienellä alueella, raju, lyhytaikainen pyörteinen tuuli, myös Suomessa.

Trooppinen pyörremyrsky

• Laaja-alaisin ja tuhoisin. Halkaisija sanoja kilometrejä, liikkuu tuulen mukana.

• Nimi vaihtelee esiintymisalueen mukaan: Hurrikaani (Itä-Tyynimeri, Atlantti), Taifuuni (Länsi-Tyynimeri), Trooppinen sykloni (Intian valtameri, päiväntasaajan eteläpuoli).

• Syntyy, kun meren päälle muodostuu laaja-alainen matalapaine (merenpinnan lämpötila tulee olla yli 26 astetta). Lämmin kostea ilma nousee ylös, Maan pyörimisliikkeen vuoksi ilmavirtauksesta syntyy suuri pyörre.

• Syksyisin paljon, kun kesän jälkeen lämpötila on sopiva.

• Jos saapuu mantereelle tai kylmemmälle merialueelle, heikkenee nopeasti: ei saa vesihöyryn tiivistymisestä energiaa.

• Tuhot: tuuli, rankkasateet, merenpinnan nousu. Aallot aiheuttaa tulvia. Vesi on suolaista (pilaa viljelyalueita ja juomavettä). Mutavyöryjä.

Tulva

Sen syntyminen ja kehittyminen

Missä rajuin, milloin kaupungissa?

Monsuuni

Ehkäisy

Syntyy mm. runsaasta sateesta, nopeasta lumen sulamisesta.

Voi kehittyä päivissä tai minuuteissa (syöksytulva; vaarallinen veden voiman vuoksi).

Rajuja alueella, jossa on selvä kuiva- ja sadekausi; vesi ei imeydy maahan, vaan menee pintavaluntana jokiin, joiden pinta nousee. Kaupungissa jos viemäri ei vedä.

Monsuuni: vuodenaikojen mukaan suuntaansa vaihtava tuuli (etenkin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa). Mereltä päin tullessaan tuo mukanaan voimakkaat sateet.

Ehkäisy: maankäyttö niin, että korkean tulvariskin alueita on vähän, rantojen pengerrykset, talot pylväiden päällä, vesistöjen säännöstely tekoaltaiden avulla. Vain rikkailla alueilla.

Syöksyvirtaus

Lyhytaikainen, samaan suuntaan puhaltava myrskytuuli.

Esiintyy myös Suomessa esim ukkosella.

Kasvihuonekaasut

Vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.

Ilmastonmuutoksen seurauksia

Jäätiköt sulaa

• Ikirouta sulaa —> sen alueen soihin sitoutunut metaani vapautuu ilmaan —> kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään.

Vedenpinta nousee

Muutokset sateisuudessa

• Sateet lisääntyy tropiikissa ja lähellä napaseutuja; viljasadot kasvaa, tulvariski lisääntyy.

• Kuivuus lisääntyy esim Välimerellä ja Pohjois-Amerikan lounaisosissa; vedenpuute, pienempi sato, nälänhätä, ympäristöpakolaisuus.

Lajien esiintymisalueet muuttuvat

Sukupuuton riski kasvaa

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät; kuolleisuus, taloudelliset vahingot

• Myrskyt, tulvat, kuivuusjaksot, helteet, maastopalot

Terveysuhat

• Nälänhätä, sydäntaudit, infektiotaudit, ripuli. Tauteja levittävät eläimet leviää uusille alueille.

Hiilinielu

Hiiltä sitova ekosysteemi.

Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoja

Energia

• Uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian edistäminen, Energian säästäminen.

• Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

• Metaanivuotojen estäminen ja metaanin talteenotto.

• Hajautetut energiaratkaisut.

Maa- ja metsätalous

• Hiilinielujen lisääminen.

• Metsänhoitotoimet, metsäkadon vähentäminen, metsitys.

• Maaperän hiilipäästöjen ja maanmuokkauksen vähentäminen.

• Kestävämpien kasvilajikkeiden jalostus, vedenkäytön tehostaminen, lannoitteiden käytön tehostaminen.

• Kasviperäinen ruokavalio.

Rakentaminen

• Matala- ja nollaenergiatalot.

• Lämmitysmuodoksi vähempipäästöinen, huonelämpötilan alentaminen.

• Tehokkaammat kodinkoneet, korjausrakentaminen, viherkatot.

Liikenne

• Vähäpäästöiset energialähteet.

• Kehittyneemmät ajoneuvot, julkinen liikenne, kimppakyydit, kevyt liikenne.

• Tiivis kaupunkirakenne, etätyö.

Teollisuus

• Energiatehokkuuden lisäys, vähäpäästöiset energiamuodot.

• Jätteiden energiakäyttö ja kierrätys. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

• Tuotekehitys, uudet innovaatiot. Materiaalien käytön tehostaminen.

Luonnonvarat

Raaka-aine

Luonnonvarat: Kaikki luonnossa oleva, jota ihminen voi hyödyntää.

• Aineelliset (uusiutuva, uusiutumaton), aineettomat.

Raaka-aine: Luonnonvara, josta valmistetaan tuotteita.

Kaivannainen

Raaka-aine, joka louhitaan kallioperästä.

Ekologinen jalanjälki

Kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen & syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Ekologinen kädenjälki

Ihmisen positiivinen vaikutus luontoon.

Vesijalanjälki

Valtion tai ihmisen kaiken kulutuksen vaatima vesimäärä.

Piilovesi

Tuotteen vesimäärä (raaka-aineen kasvatus, tuotanto, jalostus)

Biotalous

Käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Tuotteen elinkaari

Kaikki tuotteen valmistuksen vaiheet.

Kiertotalous

Kierrätys on tehokasta, materiaalien hukkaaminen ja jätteiden syntyminen mahdollisimman vähäistä.

Yhdyskuntajäte

Kotitalouksien ja erilaisten palvelujen tuottamat jätteet.

Ei koske teollisuuden jätteitä!

Ennen vietiin kaatopaikalle, nykyään jopa 95% otetaan uudelleen käyttöön.

BKT eli bruttokansantuote

• Ongelmat

Minkä arvoisesti alueella on ollut tuotantoa vuoden aikana.

• Esitetään: BKT/as, eli tuotannon arvo jaettuna asukasmäärällä.

Ongelmat:

• Ei sisällä harmaata taloutta eikä kotona tehtyä työtä.

• Esitysmuoto huono; varallisuus ei jakaudu tasaisesti.

• Ei kerro tuloeroista, eikä näytä maassa laittomasti olevia ihmisiä.

HDI eli Inhimillisen kehityksen indeksi

• Muuttujat

Monipuolisempi kuin BKT; sisältyy 4 elämisen laatua kuvaavaa muuttujaa:

• Elinajanodote

• Lukutaitoisuus

• Koulutuksen määrä

• Väestön ostovoima (BKT suhteutettuna valtion hintatasoon)

Suurimmat globaalit riskit, ratkaisut

Riskit:

• Väestönkasvu

• Nälänhätä

• Pakolaisuus

• Konfliktit

• Taudit

• Ihmisoikeuksien rikkominen

• Köyhyys

Ratkaisut:

• Köyhyys pois

• Naisen aseman parantaminen

• Koulutus

• Yhteistyö

Määrällinen nälkä

Laadullinen nälkä

Määrällinen nälkä:

• Ravinnossa on liian vähän energiaa elimistön toimintaan.

Laadullinen nälkä:

• Ravinnossa on tarpeeksi energiaa, mutta liian vähän ravintoarvoja, kuten proteiineja. Esim yksipuolinen ruokavalio (riisi, maissi).

Ruokakriisi

Ruuan hinta nousee niin, että köyhillä ei ole enää varaa siihen.

Pakolainen

Ympäristöpakolainen

Pakolainen:

• Henkilö, joka joutuu jättämään kotimaansa tai kotinsa, koska on perusteltu syy tulla vainotuksi (esimerkiksi etnisen taustan, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi). Erityisesti sotien aikaan.

Ympäristöpakolainen:

• Pakenee maasta/kotoa ympäristösyistä, kuten nälänhädän, maanjäristysten, tulvien tai kuivuuden vuoksi.

• Ilmastonmuutoksen vuoksi määrä tulee kasvamaan huomattavasti.

Pakolaisleiri

Paikka, jossa pakolaisille turvataan asuminen, koulutus ja terveydenhuolto.

Ihmiset saattaa joutua asumaan kymmeniä vuosia.

Globaalikasvatus

Tiedotus, kasvatus ja opetus, jossa käsitellään ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja kehityskysymyksiin liittyviä aiheita.

Lisää ymmärrystä ja kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien puolesta.

Mm. Kansalaisjärjestöt tekee.