2 alue pääsykoe

1. Kuka on suomalaisen oikeusvaltiokäsitteen isä?

2. Mitä hän korosti, ja miten hän näkee oikeusvaltio käsitteen,

3. Mihin hänestä oikeusvaltio käsite kietoutui mihin oikeusvaltiolla hänen mukaansa pyrittiin?

1. K.J. Ståhlberg

2. Korosti hallinnon lainalaisuutta. Ståhlbergin mukaan oikeusvaltiossa julkinen valta suojaa yksityisten oikeuksia ja etuja hallinnon mielivaltaisuuksia tai erehdyksiä vastaan.

3. Oikeusvaltio-käsitteeseen kietoutui olennaisesti demokratia, sillä oikeusvaltiolla pyrittiin demokraattiseen ja lakiin perustuvaan yhteiskunnalliseen kehitykseen.

1. Millainen Suomen oikeusvaltiotulkinta oli itsenäisyyden alussa

2. Mitä Suomen 1919 hallitusmuodossa vahvistettiin

3. Mitä säännöksissä painotettiin vahvasti

1. Varsin muodollinen

2. Tasavaltainen, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan erottelulle perustuva valtiomuoto, valtion kansanvaltaisuus, sekä eräät kansalaisoikeudet.

3. Hallinnon lainalaisuutta ja tuomioistuinten riippumatonta asemaa

Mitkä edistivät oikeusvaltiokehitystä

• kaksilinjainen oikeuslaitos, jonka ylimpinä tuomioistuimina olivat korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, sekä eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri ja ylimpien valtioelinten vastuukysymyksiä säännelleet ministerivastuulaki sekä laki valtakunnanoikeudesta.

minkä osana suomalainen oikeusvaltio-käsite sai varsin muodollisen sisällön/miten oikeusvaltioperusteiden vahvistamista alettiin korostamaan yhteiskunnallisena päämääränä

• mitä kuka tulkitsi ja milloin ja mistä

Kekkonen tulkitsi, että 1930 taitteen Lapuan liikkeen toimintamallien ja laittomuuksien tutkintaan liittyneen viranomaispassiivisuuden vuoksi oikeusvaltion perusteiden vahvistamista alettiin korostamaan yhteiskunnallisena päämääränä, minkä osana suomalainen oikeusvaltio-käsite sai varsin muodollisen sisällön.

mikä ilmensi ankaran legalismin murrosta Suomessa

•  Yksilön rajoittamisen mahdollistavan tasavallan suojelulain säätämisen ympärillä käytiin puolestaan laajaa keskustelua kansanvallan puolustamisen ja perusoikeuksien rajoittamisen perusteista

Milloin valtiota voidaan luonnehtia oikeusvaltioksi Merikosken mukaan? milloin se onkin hallintovaltio?

• Jos etusija valtiota organisoitaessa annetaan oikeusvarmuudelle, on kyseessä oikeusvaltio

• Jos etusija on hallinnon tehokkuusvaatimuksella on kyseessä hallintovaltio

• Mikä Tuorin mukaan nousi oikeusvaltion rinnalle toisen maailmansodan jälkeen?

• minkä seuraaja sen katsottiin olevan

• mitä mieltä Tuori on tästä ja miksi

• Toisen ms jälkeen oikeusvaltion rinnalle nousi hyvinvointivaltion käsite

• sitä pidettiin oikeusvaltion seuraajana modernin valtion ja oikeuden kehityksessä

• Tuorin mielestä ei näe näitä vastapooleina, sillä käsitteillä on eri kohdealue. Hyvinvointivaltio on aineellinen eikä muodollinen, koska se liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon asemaan ja koulutukseen. Oikeusvaltio taas liittyy menetelmiin ja muotoihin, joissa mm. hyvinvointivaltion tehtäviä koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan.

Jyrängin analyysi suomalaisen oikeusvaltio-käsitteen historiallisista kerrostumisista (1-4 muodollisia, 5 aineellinen)

1. mihin julkisen vallan tulee perustua

2. millä valtio organisoidaan

3. miten/millä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista saadaan määrätä

4. lakia sovellettaessa yksittäistapauksessa, mistä oikeussuoja ja mitä jokaiselle taataan

5. mikä suojaa yksilön asemaa

1. Julkisen vallan tulee perustua lakiin

2. Valtio organisoidaan perustuslailla, johon koko oikeusjärjestys palautetaan

3. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista saadaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen kaikki voivat yhdenvertaisesti vaikuttaa, toisin sanoen eduskuntalailla. 

4. Lakia soveltavat yksittäistapaukseen oikeussuojan antamisen tarkoituksessa riippumattomat, tuomioistuimiksi organisoidut viranomaiset. Jokaiselle taataan omassa arjessa pääsy tuomioistuimeen

5. Yksilön asemaa suojaavat kaikkia julkisia toimintoja sitovat perusoikeudet.

Hallbergin oikeusvaltio -käsitteen 3 kehitysvaihetta

1. klassinen muodollinen ja lainalaisuusperiaatetta korostava tulkinta

2. demokraattinen oikeusvaltio tulkinta

3. oikeusvaltio käsite sosiaalisissa suhteissa

Hallbergin dynaamisen oikeusvaltio käsitteen 4 osatekijää

1. Lainalaisuusperiaate (principle of legality)

2. Vallanjako-oppi (the balanced separation of powers)

3. Perus- ja ihmisoikeudet (the fundamental and human rights)

4. Oikeusvaltio toiminnallisena kokonaisuutena (rule of law as functional entity, functionality)

Lakimiesliiton määritelmä oikeusvaltiolle ja toimivalle oikeusvaltiolle

1 kuka käyttää lainsäädäntövaltaa

2 mihin valtioelimet ja virkamiehet ovat sidottuja

3 mitä kunnioitetaan ja niiden mitä

4 minkä noudattaminen hallinnossa ja tuomioistuimessa

5 minkä mukaan toiminnot järjestetään

6 millainen hallinto on

7 millaisen kokonaisuuden oikeusjärjestys muodostaa

8 minkä tulee toteutua ja mitä ei sallita

9 mikä lain edessä toteutuu

10 mikä on toimivaa ja kattavaa

11 mihin taataan pääsy ja ilman mitä

1. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti

2. Valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja perustuslakiin

3. Kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden soveltamisperiaatteita

4. Lainalaisuusperiaatteen noudattaminen hallinnossa ja tuomioistuimissa

5. Toiminnot järjestetään valtiovallan kolmijako-opin mukaisella tavalla

6. Hallinto on avoin ja läpinäkyvä

7. Oikeusjärjestys muodostaa koherentin kokonaisuuden 

8. Oikeusvarmuus toteutuu eikä mielivaltaa sallita. 

9. Yhdenvertaisuus lain edessä toteutuu

10. Tuomioistuinkontrolli on toimivaa ja kattava

11. Taataan pääsy riippumattomiin ja puolueettomiin tuomioistuimiin ilman tarpeetonta viivytystä.

miten Nieminen määrittelee modernin oikeusvaltio-käsitteen, ja mihin hän viittaa aineellisella puolella, ja miten hänestä tähän oikeudenmukaisuuteen pyritään

• siihen kuuluu sekä muodollinen että aineellinen puoli (kuten lakimiesL. jne)

• aineellisella puolella hän viittaa vaatimukseen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta

• oikeudenmukaisuuteen pyritään vallan kolmijaon avulla.

mihin kolmijalalla viitataan

SEU 2 mukaiseen kontekstiin oikeusvaltiollisuuden tulkinnalle, eli oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien yhteyteen.

Miten Hirvonen kritisoi EU:ta oikeusvaltiotoimijana?

• Hänestä EU voi oikeuttaa itsensä legaalisena transnationaalisena yhteisönä, mutta siltä puuttuu vakaa legitimaatioperusta

• Hirvosen mukaan EU:n vaikeudet vastustaa autoritaarisia valtioita juontuvat unionin demokratiavajeesta: kansanvallan, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien arvopohjasta huolimatta EU:lla ei ole “poliittista kansaa”

SEU 2 artikla, ja lissabonin sopimus tai 2 aritklan toinen osa emt, 7 + 7 (alotus on 1 tokas osas)

• unionin arvoihin kuuluvat

  1. ihmisarvon kunnioittaminen,

  2. vapaus,

  3. kansanvalta,

  4. tasa-arvo,

  5. oikeusvaltio ja

  6. ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

  7. vähemmistöihin kuuluvien oikeudet

• JOTKA JÄSENVALTIOT JAKAVAT

  • yhteiskunnassa, jolle on ominaista

    1. moniarvoisuus

    2. syrjimättömyys

    3. suvaitsevaisuus

    4. oikeudenmukaisuus

    5. yhteisvastuu

    6. naisten ja miesten tasa-arvo.

1950 Euroopan hiili- ja teräsyhtiön (EHTY) näkemys oikeusvaltioperiaattesta

• oikeusvaltioperiaatteella on merkitystä arvioitaessa esim. Julkisen vallan tehtävän siirtoa yksityiselle toimijalle.

mitä 1960-70 luvuilla painotettiin oikeusvaltiokriteerissä (4)

• tehokasta oikeussuojaa

• tuomioistuinten riippumattomuutta

• vallan kolmijako-oppia

• kansanvallan ja perusoikeuksien merkitystä

1993 - kööpenhaminan kriteerit (5)

• Jäsenyyttä voivat hakea kaikki eurooppalaiset maat, jotka noudattavat

• vapauden,

• demokratian,

• ihmisoikeuksien,

• perusvapauksien kunnioittamisen

• ja oikeusvaltion periaatteita

SEU 49

Vain SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja kunnioittava ja edistävä Euroopan valtio voi hakea Euroopan unionin jäsenyyttä.

SEU 7 artikla ja 2014 toimintakehys

• vahvistettu sanktiomenettely, jonka tarkoituksena on valvoa unionin arvojen loukkaamattomuutta

• komission tietoon tuli oikeusvaltio-ongelmia —> toimintakehys, joka mahdollistaa dialogin enne SEU 7 artiklan mukaista menettelyä

Komission tukinta oikeusvaltiosta (2014 toimintakehys) (soft-law.)

• mikä oikeusvaltio on

• mistä se on johdettavissa

• mihin oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen liittyy, miksikä tätä ajatusta kutsutaan

• mitä komissio liittää myös tulkintaansa oikeusvaltioperiaatteesta (7)

• EU-oikeudessa oikeusvaltio on perustuslaillinen periaate, joka on johdettavissa EU:n ihmisoikeustuomioistuimen ja EU tuomioistuimen oikeuskäytännöistä. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen liittyy vahvasti demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen: demokratiaa ei voi olla eikä ihmisoikeuksia kunnioittaa, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta, ja päinvastoin: tripod, kolmijalka.

• Komissio liittää myös

  • laillisuusperiaatteen

  • oikeusvarmuuden

  • toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kiellon

  • kunnioituksen

  • vallanjako-opin

  • sekä yhdenvertaisuuden lain edessä

• Komissio myös viittaa Venetsian toimikunnan piirissä oikeusvaltioon liittyviksi tunnistettuihin osatekijöihin.

Ehdollisuusasetuksen mukainen käsitys oikeusvaltioperiaatteesta

(erityissäännös, jolla pyritään turvaamaan EU-varojen asianmukainen käyttö tilanteissa, joissa oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta on epäilyjä jäsenvaltiossa)

• miten julkinen valta toimii ja mitä kunnioittaen ja minkä mukaisesti

• kenen valvonnassa julkinen valta on

• mitä oikeusvaltioperiaate erityisesti edellyttää

• julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksien kunnioittamista koskevien arvojen mukaisesti,

• julkinen valta on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.

• Oikeusvaltioperiaate edellyttää erityisesti, että noudatetaan laillisuuden periaatetta

• ,( joka merkitsee läpinäkyvää, vastuuvelvollista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia, sekä oikeusvarmuuden, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kiellon, riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten takaaman tehokkaan oikeussuojan, mukaan lukien oikeussuojan saatavuus, sekä vallanjaon periaatteita”)

ehdollisuusasetuksen 2 artikla a) alakohta

• Oikeusvaltiota on tarkasteltava “yhteydessä SEU 2 artiklassa vahvistettuihin muihin unionin arvoihin ja periaatteisiin”.

Mistä osatekijöistä Venetsian toimikunta on katsonut oikeusvaltio-käsitteeseen sisältyvän

1. Laillisuusperiaate (lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyys, vastuullisuus, demokraattisuus ja moniarvoisuus)

2. Oikeusvarmuus

3. Toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto

4. Pääsy riippumattomiin ja puolueettomiin tuomioistuimiin

5. Tehokas tuomioistuinvalvonta, johon kuuluu perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja

6. Yhdenvertaisuuslain edessä

SEU 6 artikla ja SEU 6 artikla 3 kohta

• SEU 6: yksilön oikeuksien turvaaminen

• SEU 6 artikla 3 kohta: perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

• Kirjallisuudessa perusoikeuksien ja oikeusvaltion suhdetta on eroteltu muodollisen ja aineellisen oikeusvaltio-käsitteen välillä.

  • miten Raz kritisoi tätä

• jos oikeusvaltiolle annetaan aineellisoikeudellinen sisältö niin, että se nähdään “oikeudenmukaisuusvaltiona” käsite menettää käytettävyytensä ja muuttuu arvosidonnaiseksi yhteiskuntafilosofiaksi.

SEUT 19

yhdenvertaisuuslainsäädäntö

Liberaali perustuslaillinen demokratia

1. mihin hallinto perustuu ja miten se on järjestetty

2. jolla taataan mitä 2

3. keiden toimia vastaan

• yhteiskuntajärjestelmä, jossa kansanvaltaan perustuva hallinto järjestetty pysyvin perustuslaillisin normein, joilla taataan erityisesti (vähemmistöön kuuluvan) yksilön tietyt perustuvaa laatua olevat oikeudet ja perusvapaudet paitsi hallinnon, myös enemistölainsäätäjän toimia vastaan.

epäliberaali demokratia

1. mitä korostaa ja minkä kustannuksella

2. mitkä nähdään uhkana ja mikä eliminoidaan ja minkä vastaisina

3. mitä malli ei takaa vaan sen sijaan minkä se takaa

• korostaa usein “kansan tahdon” ensisijaisuutta ihmis- ja perusoikeuksien sekä oikeusvaltion kustannuksella

• Vähemmistöjen ja yksilöiden ihmis- ja perusoikeudet sekä “kansan” suoran valvonnan ulkopuolella toimivat riippumattomat tuomioistuimet ja muut elimet nähdään silloin uhkana kansanvallan toteutumiselle. Poliittinen oppositio eliminoidaan “kansan tahdon” vastaisina “kansan vihollisina”.

• Malli ei takaa enemmistön tahdon toteutumista vaan “kansan tahto” samaistetaan valtaan pyrkivän tai sitä pitävän ryhmän tahtoon.

Mitkä korostaa SEU 2 artiklassa mainittujen periaatteiden normatiivisuutta

• SEU 7: 2 artiklan arvojen rikkomisesta voi seurata sanktioita

• SEU 49: unionin jäsenyyttä voi hakea vain valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä.

MItä Euroopan demokratiatoimintasuunitelmassa todetaan demokratian edellytyksistä (3+4)

• demokratia edellyttää

• takeita,

• keskinäistä valvontajärjestelmää

• ja instituutioita

• , jotka täyttävät tehtävänsä ja ylläpitävät moniarvoisen demokraattisen keskustelun sääntöjä.

Miten Komissio helpottaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken (4) (vaalit)

• ”vaalikausiin, vaalitarkkailuun, riippumattomaan vaalivalvontaan ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin liittyvissä kysymyksissä”.

Miksikä Euroopan ihmisoikeussopimus toteaa olevan paras tae perusvapauksien säilymiselle (3)

• toimiva poliittinen demokratia”,

• toisaalta ihmisoikeuksien laaja ymmärtäminen ja kunnioittaminen,

• ja että perustajajäsenillä on yhteinen perintö muun muassa oikeusvaltion osalta. 

EIS ensimmäisen pöytäkirjan 3 artikla

• (Oikeutta osallistua vapaisiin vaaleihin ei sisällytetty euroopan ihmisoikeussopimukseen vaan sen ensimmäiseen pöytäkirjaan. )EIT:n oikeuskäytännössä kyseinen 3 artikla on kuitenkin nähty ilmaisevan myös subjektiivisen oikeuden eikä vain korkeiden sopimuspuolten velvollisuutta vapaiden ja salaisten vaalien järjestämiseen kohtuullisin väliajoin.

mitä Yksilön poliittisten oikeuksien toteutuminen edellyttää

julkisen vallan velvollisuutta sallia oikeuksien käyttö, valvontajärjestelmiä ja oikeussuojakeinoja

 Oikeusvaltion merkitys demokratian kannalta korostuu viime kädessä arvioitaessa mitä?

• voidaanko vaalijärjestelmän puutteisiin tai suoriin väärinkäytöstilanteisiin tarvittaessa saada kansanvaltaa ja sen perussääntöjä tukevaa oikeussuojaa.

Hirst-tapaus (yleinen ja automaattinen)

•  EIT on katsonut, että vankien yleinen ja automaattinen poissulkeminen vaaleista ei ole artikla 3 mukaista. 

millainen harkintavalta vaalijärjestelmien luomisessa on, ja mitä kansanedustuslaitoksen enemmistö ei välttämättä vastaa

hyvin laaja harkintavalta, varsinkin enemmistövaaliperiaatteeseen perustuvissa järjestelmissä (esim. britit), kansanedustuslaitoksen enemmistö ei välttämättä vastaa annettujen äänten enemmistöä.

Junqueras

•  EU-tuomioistuin on korostanut, että Euroopan parlamentin jäseniksi valituilla tulee olla oikeus matkustaa esteittä vaalien jälkeiseen ensimmäiseen istuntoon, jotta he pystyisivät noudattamaan uusia edustajia koskevia muotomääräyksiä.