UE1 Uskontojen peruskäsitteitä

teismi

jumalausko

monoteismi

usko siihen, että koko todellisuudessa on vain yksi persoonallinen, tuonpuoleinen Jumala, joka on tämänpuoleisen kanssa tekemisissä

polyteismi

usko moneen persoonalliseen jumalaan

panteismi

usko persoonattoman jumaluuden ilmenemiseen kaikissa luonnon elementeissä

monolatria

monista jumalista palvotaan vain yhtä

animismi

henki- ja sielu-usko, kaikkialla luonnossa, niin elollisissa kuin elottomissakin asioissa, asuu henkiä tai sieluja

deismi

näkemys, jonka mukaan Jumala vaikutti maailman syntymiseen, mutta ei ole puuttunut sen kulkuun sen jälkeen

ateismi

kieltää, ei usko jumalien tai Jumalan olemassaoloon

agnostismi

käsitys, jossa ihminen ei ota kantaa jumalakysymykseen eikä todellisuuden perusrakenteeseen, koska ei usko voivansa tietää tuonpuoleisista asioista

skeptismi

käsitys, jossa epäillään kaikkea järjelle käsittämätöntä, koska sen mukaan ihminen ei voi aistiensa rajallisuudesta johtuen tietää kaikkea

monismi

käsitys, jossa todellisuus on yhtä ainoaa olemusta, yhden alkuvoiman tai maailmansielun ilmentymää

dualismi

käsitys, jossa todellisuutta hallitsee kaksi vastakkaista tai rinnakkaista voimaa tai jumalaa

pluralismi

käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu useista perusaineksista

lineaarinen aikakäsitys

ihmiskunnan aika on alkanut Jumalan luomistyön tuloksena ja päättyy viimeiseen tuomioon, mutta jatkuu ikuisuudessa; juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

syklinen aikakäsitys

ihmiskunnan ja maailman aika on alun jälkeen jatkuvassa syntymisen ja kuolemisen kiertokulussa, toistuu jatkuvasti muuttuen; hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa

samsara

jälleensyntyminen kuoleman jälkeen uuteen ruumiiseen elämässä kertyneen karman eli tekojen summan (hyvät ja pahat teot) mukaisesti, hindulaisuudessa sielunvaellus, buddhalaisuudessa tietoisuuden siirtyminen

sielunvaellus

kuoleman jälkeen sielu syntyy uuteen ruumiiseen karman lain mukaan, eli sen mukaan minkälaisia tekoja hän on edellisessä elämässään tehnyt; hindulaisuudessa

karman laki

maailmankaikkeuden järjestys, joka määrää yksilön kuoleman jälkeen seuraavan elämän sen mukaan, millaisia tekoja hän on elämän aikana tehnyt, hyvät teot johtavat parempaan asemaan, huonot teot huonompaan; hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa

moksha

jälleensyntymisestä pelastuminen, sielunvaelluksen päättyminen, kun oivalluksen kautta yksilön sielu sulautuu maailmansieluun; hindulaisuudessa elämän päämäärä eli pelastus

valaistuminen

kokemus, oivallus tai olotila, jossa ihminen oivaltaa, ettei ole mitään pysyvää, edellytyksenä jälleensyntymisestä vapautumiseen; buddhalaisuudessa

nirvana

jälleensyntymisestä pelastuminen, vapautuminen, täydellisen levon, rauhan ja hiljaisuuden olotila; buddhalaisuudessa päämäärä

Jumalan valtakunta

ikuinen olotila, jossa Jumalan rakkaus on läsnä, Lähi-idän uskontojen elämän päämäärä eli pelastus, voidaan kutsua taivaaksi tai paratiisiksi, voi tarkoittaa yhteyttä Jumalaan jo eläessä

paratiisi

kuolemanjälkeinen, ajaton, ikuinen paikka tai olotila, jossa ihmisellä on kaikki hyvin ja läheinen suhde Jumalaan, Jumalan valtakunta, käsite erityisesti islamissa

taivas

kuolemanjälkeinen, ajaton, ikuinen paikka tai olotila, jossa ihmisellä on kaikki hyvin ja läheinen suhde Jumalaan, Jumalan valtakunta, käsite erityisesti kristinuskossa

kadotus

kuolemanjälkeinen, ajaton, ikuinen paikka tai olotila, jossa ei ole rakkautta eikä Jumalaa, vain kärsimystä tai yksinäisyyttä tai jatkuvaa ahdinkoa; käsite erityisesti kristinuskossa ja islamissa

Jumalan armo

Jumalan anteeksiantava rakkaus ihmistä kohtaan ilman ihmisen omaa ansiota

sovitustyö

Jeesus kuoli ristillä ihmisten syntien puolesta, jotta ihmiset saavat Jumalalta anteeksi ja voivat elää hänen rakastaminaan

viisi peruspilaria

islamissa muslimin velvollisuudet: päivittäinen uskontunnustus ja viisi rukousta, paasto Ramadan-kuukautena, almut ja pyhiinvaellus Mekkaan kerran elämässä

teodikea

kärsimyksen ongelma, miksi kaikkivaltias ja rakastava Jumala sallii kärsimyksen eikä poista sitä