BI06 termejä: KPL 8-14

biometrinen yksilöntunnistus

Yksilöntunnistus, joka perustuu ihmisen biologisiin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin tai silmien iiriksiin.

geneettinen yksilöntunnistus

Yksilöntunnistus, joka perustuu eroihin ihmisten DNA:ssa.

vertailunäyte

Esimerkiksi yksilöntunnistuksessa käytettävä näyte, johon tutkittavaa DNA:ta verrataan.

DNA-tunniste

Sellainen vaihteleva kohta yksilön DNA:ssa, jota voidaan hyödyntää yksilöntunnistuksessa.

toistojakso

DNA-jakso, joka toistuu yksilön perimässä jopa tuhansia tai miljoonia kertoja.

SNP-merkki

Yhden emäsparin ero DNA:ssa, hyödynnetään yksilöntunnistuksessa.

DNA-profiili

Yksilön ainutlaatuinen profiili, joka erottelee erimittaiset DNA-alueet toisistaan. DNA-profiili voidaan kuvata joko taulukkona tai kuvaajana.

jalostus

Toimenpiteet, joilla pyritään muuttamaan kasvien tai eläinten perinnöllisiä ominaisuuksia ihmisen toivomaan suuntaan.

valintajalostus

Jalostus, jossa ihmisen mielestä hyviä ominaisuuksia ilmentävät, keskenään samankaltaiset yksilöt valitaan lisääntymään.

puhdas linja

Peräkkäisten sukupolvien sarja, jossa yksilöt ovat haluttuihin ominaisuuksiin vaikuttavien geenien osalta homotsygootteja.

risteytysjalostus

Jalostus, jossa risteytettävillä yksilöillä on erilaisia ihmisen mielestä hyviä ominaisuuksia.

heteroosi

Heterotsygootin yksilön paremmuus verrattuna saman geenin suhteen homotsygootteihin yksilöihin.

genomivalinta

Sekä valinta- että risteytysjalostuksessa käytettävä menetelmä, jossa jalostukseen otettavien yksilöiden perimä tutkitaan ja valitaan DNA-sirujen avulla.

mutaatiojalostus

Kasvinjalostus, jossa hyödynnetään tarkoituksella tuotettuja geeni- ja kromosomistomutaatioita.

polyploidiajalostus

Mutaatiojalostuksen erikoistapaus, jossa ei synny uusia alleeleja vaan peruskromosomistojen määrä kasvaa.

protoplastifuusio

Kahden erilaisen protoplastin yhdistäminen.

kloonaus

DNA:n monistaminen bakteerisoluissa tai keinotekoisen kloonin tuottaminen eliöstä. Eläimen kloonaus voidaan tehdä esimerkiksi tumansiirtotekniikalla.

solukkoviljely

Solujen viljely steriileissä olosuhteissa keinotekoisella kasvatusalustalla, jossa on esimerkiksi ravinteita ja glukoosia solujen kasvua varten.

haploidiajalostus

Jalostusmenetelmä, jossa kasveista tuotetaan solukkoviljelyn avulla haploidisia taimia.

täsmäjalostus

Menetelmä, joka perustuu jonkin tietyn geenin muokkaamiseen

mallieliö

Eliö, jota käytetään yleisesti tutkimuksessa ja jonka avulla voidaan mallintaa muiden eliöiden toimintoja.

tumansiirtotekniikka

Menetelmä, jonka avulla tuotetaan eläinklooneja. Se perustuu siihen, että hedelmöittyneestä munasolusta poistetaan sen oma tuma, ja siihen siirretään kloonattavan eliön solun tuma.

agrobakteeri

Bakteeri, jota hyödynnetään kasveihin tehtävässä geeninsiirrossa. Agrobakteerilla on kyky siirtää plasmidi kasvisolun sisälle. Lisäksi plasmidissa on alue, joka liittyy osaksi kasvisolun genomia.

geenipyssy

Geeninsiirtotapa, jossa siirrettävä DNA ammutaan suoraan kohdesolun sisälle, yleisimmin kasvisoluun. Geenipyssy ladataan DNA-päällysteisillä kulta- tai volframihiukkasilla.

CRISPR-tekniikka

Geenimuokkausmenetelmä, jonka avulla muutetaan solun perimää lisäämällä, poistamalla tai muuttamalla DNA:ta juuri halutusta kohdasta. Tekniikassa tarvitaan cas-entsyymi, opas-RNA ja solun oma DNA:n korjausmekanismi.

bioteollisuus

Teollisuus, jossa tuotteita valmistetaan biotekniikan avulla.

biotalous

Ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen hyödyntämällä luonnosta saatavia uusiutuvia raaka-aineita.

synteettinen biologia

Uusi, monitieteinen tutkimusala, jossa suunnitellaan ja rakennetaan biologisten mallien perusteella laitteita tai sovelluksia, jotka eivät ole luonnollisia.

entsyymi

Solun tuottama proteiini, joka nopeuttaa ja mahdollistaa solun biokemiallisten reaktioiden tapahtumista. Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä.

alkoholikäyminen

Hapettomissa oloissa esimerkiksi hiivasoluissa tapahtuva käymisreaktio, jossa glykolyysin lopputuotteena syntyneestä pyruvaattista poistuu hiilidioksidia, jolloin syntyy asetaldehydiä. Se muuttuu vedyn ja elektronien avulla etanoliksi

maitohappokäyminen

Hapettomissa oloissa esimerkiksi eläinten lihassoluissa ja maitohappobakteereissa tapahtuva käymisreaktio, jossa glykolyysin lopputuotteena syntyneeseen pyruvaattiin yhdistyy vetyä ja elektroneja, jolloin syntyy maitohappoa.

probiootti

Mikrobi, jolla on tutkitusti positiivinen vaikutus terveyteen.

solumaatalous

Tekniikka, jossa suuria määriä ruokaa tuotetaan soluviljelmien avulla bioreaktoreissa.

muuntokuitu

Tekokuitu, jonka raaka-aineena käytetään luonnosta saatavia polymeereja, esimerkiksi selluloosaa.

bioremediaatio

Saastuneen alueen puhdistamista mikrobien, kasvien tai sienten avulla.

patogeeni

Tautia aiheuttava. Voi olla esimerkiksi mikrobi tai alleeli.

geenitesti

Testi, jolla tutkitaan perimän avulla henkilön ominaisuuksia, kuten terveydentilaa.

suomalainen tautiperintö

Taudit, jotka ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla maailmassa ja aiheutuvat yhden geenin virheestä.

koetin

Lyhyt yksijuosteinen DNA-molekyyli, joka kiinnittyy yksijuosteiseen DNA-molekyyliin emäsparisäännön mukaisesti. Koettimessa on kiinni leima, esimerkiksi fluoresoiva väriaine, jonka avulla havaitaan koettimen sitoutuminen.

DNA-siru

Lasi- tai muovilevy, johon on kiinnitetty jopa tuhansia erilaisia koettimia. Käytetään muun muassa perinnöllisten tautien diagnosointiin.

tautimalli

Eliö, jolla mallinnetaan jotakin ihmisen tautia. Esimerkiksi hiiri, jolle on aiheutettu tietty ihmiselle perinnöllisen taudin aiheuttava mutaatio.

kantajuustesti

Testi, jonka avulla tutkitaan, onko henkilö jonkin tiettyä tautia aiheuttavan alleelin kantaja.

alkiodiagnostiikka

Menetelmät, joilla tutkitaan kehittyvän jälkeläisen terveyttä ennen sikiövaihetta.

sikiödiagnostiikka

Menetelmät, joilla tutkitaan kehittyvän yksilön terveyttä sikiövaiheessa.

geenihoito

Hoitomenetelmä, joka vaikuttaa geeneihin tai niiden toimintaan potilaassa.

rokote

Valmiste, joka auttaa elimistöä tunnistamaan taudinaiheuttajan ja siten välttämään sen aiheuttaman infektion syntymisen.

rokotusohjelma

Suunnitelma, jonka tavoitteena on suojata kaikki ihmiset taudeilta, joihin sairastumisen voi välttää rokotteilla.

RNA-rokote

Rokote, jonka toiminta perustuu rokotteessa olevaan RNA-molekyyliin. Sen vaikutuksesta rokotetun henkilön solut tuottavat antigeenia, jonka avulla elimistöön kehittyy immuniteetti sitä taudinaiheuttajaa vastaan, johon rokote on tarkoitettu.

vektori

Geeninkuljettaja, jonka avulla vieras geneettinen materiaali siirretään kohdesoluun. Vektoreita ovat esimerkiksi bakteeri- ja hiivasolujen plasmidit sekä virukset.

monoklonaalinen vasta-aine

Samasta, yksittäisestä plasmasolusta muodostuneen solukloonin tuottamat, saman antigeenin tunnistavat vasta-aineet.

kantasolu

Monisoluisen eliön solu, joka kykenee jakautumaan ilman, että se erilaistuu johonkin tiettyyn tehtävään.

iSP-solu

Kantasolu, joka on tuotettu erilaistuneesta solusta aktivoimalla tiettyjä alkiossa toimivia geenejä.

antigeeni

Immuunivasteen käynnistävä molekyyli. Esimerkiksi jokin bakteerien soluseinän glykoproteiini, viruksen pintaproteiini tai elimistölle vieras punasolun proteiini.

bioetiikka

Käytännöllisen etiikan haara, joka tutkii biotieteisiin, lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

geenitekniikkalaki

Laki, jonka tavoitteena on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä ja kehittymistä eettisesti hyväksyttävällä tavalla.

tieteen etiikka

Soveltava etiikka, jossa pohditaan tieteen tekemiseen liittyviä moraalisia kysymyksiä yleisellä tasolla.