BIOS 1 (copy)

agenda 2030

YK:s kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 2015-2030. Käsittää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä

Aineenvaihdunta

Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot.

Alkuaine

Aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku, eli se muodostuu keskenään samanlaisista atomeista

Alkukalat

Alkeellisisa leuattomia kaloja, jotka elivät noin 450 miljoonaa vuotta sitten

Alkuräjähdys

Teoria, joka selittää maailmankaikkeuden synnyn

Alleeli

Geenimutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto

Alleelivarasto

Populaation alleelikoostumus tiettynä ajanjaksona

Aminohappo

Proteiinien rakenneosa. Aminohappoja on eliössä 20 erilaista.

Anaerobinen

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen

Apinaihmiset (eteläapinat)

Ihmisen evoluution varhainen kehitysvaihe: Liikkuivat pystyasennossa, mutta aivojen koko oli paljon pienempi kuin nykyihmisellä.

Arkeonit

Tumattomiin eliöihin kuuluvia, bakteereja muistuttavia eliöitä. Useat arkeonit elävät äärimmäisissä olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä tai rikkilähteissä.

Avainsopeutuma

Sopeutuma, joka mahdollistaa eliöryhmälle tai lajille uuden elinympäristön tai elintavan valtaamisen.

Bakteerit

Tumattomiin kuuluvia eliöitä, joiden solurakenne on yksinkertainen, esim. tumakotelo puuttuu kokonaan.

Biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

Biologia

Luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia sekä eliöiden muodostamia järjestelmiä

Biosfääri

Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

Dinosaurus

Hirmuliskot, sukupuuttoon kuollut matelijaryhmä

DNA, deoksiribonukleiinihappo

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se on pitkä kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista. Nukleotidissa on kolme osaa: sokeri-,fosfaatti- ja emäsosa.

DNA:n kahdentuminen

Molempien DNA-juosteiden kopioituminen uusiksi juosteiksi, tapahtuu ennen solun jakautumista.

DNA-viivakoodi

Lajien tai yksilöiden vertailussa käytetty tunnistusmenetelmä. Se perustuu tietyn tarkkaan määritellyn DNA-jakson emäsjärjestyksen selvittämiseen. Koodi visualisoidaan usein tietokoneohjelman avulla.

Domeeni

Eliöiden luokittelutaso, joka perustuu geeni- ja molekyylitutkimuksiin. Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja tumalliset.

Ekolokero

Ekologinen lokero, eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla se on sopeutunut elolliseen ja elottomaan ympäristöönsä ja hyödyntää niitä.

Ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella. Esimerkiksi tunturi, metsä ja järvi.

Elimistö

Useasta elimestä muodostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä. Esimerkiksi hengityselimistö.

Elin

Eläimillä erilaisista kudoksista muodostunut, tiettyyn tehtävään erikoistunut toimiva kokonaisuus. Esimerkiksi sydän.

Elinkaari

Eliön elämä syntymästä seuraavaan sukupolven alkuun asti

Eliö

Yhden tai useamman solun muodostama, itsenäisesti toimiva yksilö. Esimerkiksi sieni, kasvi tai bakteeri.

Eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja bakteerien muodostama toiminnallinen kokonaisuus.

Eloonjäämiskuvaaja

Kuvaaja, joka ilmaisee populaation eri ikäisten yksilöiden todennäköisen eliniän.

Eläin, eläimet

Eläimet ovat tumallisten eliöiden kunta. Ne ovat monisoluisia, toisenvaraisia eliöitä, joiden lisääntyminen on pääasiassa suvullista.

Eläinpölytys

Siitepölyn joutuminen emiin hyönteisten tai joidenkin selkärankaisten kuljettamana.

Elämän keskiaika

Geologinen aikakausi, joka vallitsi 250–65 miljoonaavuotta sitten.

Elämän uusi aika

Geologinen aikakausi, joka alkoi 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen

Elävä fossiili

Nykyisin eläviä eliöitä, jotka ovat eläneet varhaisemmilla geologisilla aikakausilla ja pysyneet nykypäivään asti melko muuttumattomina, esimerkiksi siili ja neidonhiuspuu.

Emi (emiö)

Kukan osa, jonka sisällä siemenaihe kehittyy siemeneksi. Emin osia ovat sikiäin, vartalo ja luotti.

Emäs, emäsosa

DNA:n sokeriosassa kiinni oleva osa. Emäksiä on neljä erilaista, adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. Emäkset kiinnittävät DNA-juosteet toisiinsa kiinni emäsparisäännön mukaan.

Emäspariperiaate

DNA:ssa vain adeniini ja tymiini (A-T) sekä guaniini ja sytosiini (G-C) voivat muodostaa emäsparin.

Endosymbioositeoria

Kehityssarja, jonka seurauksena tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset ovat alun perin varhaisen solun sisään joutuneita bakteereita, ja tuman perintöaines on peräisin arkeoneilta.

Entsyymi

Proteiini, joka nopeuttaa soluissa tapahtuvia reaktioita. Esimerkiksi laktaasi, joka saa aikaan laktoosin eli maitosokerin hajoamisen.

Epäorgaaninen yhdiste / aine

Yhdiste, joka ei ole eloperäinen eikä sisällä energiaa eliöille käyttökelpoisessa muodossa. Esimerkiksi vesi.

Evoluutio

Populaatioissa ja lajeissa tapahtuva kehitys, joka perustuu mutaatioihin, suvulliseen lisääntymiseen, luonnonvalintaan ja sattumaan. Se johtaa populaatioiden ja lajien perinnölliseen muuttumiseen ja parempaan sopeutumiseen ympäristöönsä.

Evät

Vesiselkärankaisten liikkumiseen liittyvät elimet

Fenotyyppi, ilmiasu

1. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä. \n 2. Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä, yksilössä havaittava ominaisuuksien kokonaisuus.

Fossiili

Muinoin elänyt eliö, joka on säilynyt nykypäiviin saakka esimerkiksi kivettymänä, valelmana tai painanteena.

Fossiilisarja

Samasta eliöstä löytyneet eri-ikäiset fossiilit, jotka todistavat eliön asteittaisesta kehittymisestä. Esimerkiksi hevosen fossiilisarja.

Fotosynteesi

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi.

Fylogeneettinen sukupuu

Puumainen kuvaustapa, jolla kuvataan lajien ja eliöryhmien sukulaissuhteita. Laaditaan fossiilitutkimukseen ja DNA-tutkimukseen perustuvan tiedon avulla.

Geeni, perintötekijä

Solun toimintaa ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi.

Geenimutaatio

Pysyvä muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.

Geenivirta

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esimerkiksi siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden ja siitepölyn mukana.

Geneettinen koodi

Ilmoittaa sen, mikä DNA:ssa oleva kolmen peräkkäisen emäksen muodostama emäskolmikko vastaa tiettyä proteiiniin tulevaa aminohappoa. Geneettinen koodi on sama kaikilla eliöillä, mikä on yksi todiste eliöiden yhteisestä alkuperästä.

Geneettinen muuntelu, perinnöllinen muuntelu

Saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus. Näkyy erilaisuutena yksilöiden rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.

Genotyyppi, perimä

1. tietyn geenin alleeliyhdistelmä, toinen alleeli on tullut toiselta ja toinen toiselta vanhemmalta. \n 2. yksilön vanhemmiltaan perimien geenien muodostama kokonaisuus

Geologinen maailmankausi

Maapallon geologinen ikä jaetaan maailmankausiin: elämän alkuaika (prekambrinen), elämän vanha aika (paleotsooinen), elämän keskiaika (mesotsooinen) ja elämän uusiaika (kenotsooinen).

Hajottaja

Eliö, joka käyttää energianlähteenään eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Hajottajat palauttavat epäorgaaniset aineet takaisin tuottajien käyttöön.

Hajottava valinta

Etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.

Hede

Siemenkasvien kukassa oleva rakenne, missä syntyy koiraspuolisia sukusoluja eli siitepölyhiukkasia. Heteen osia ovat palho ja ponsi.

Hedelmöitys

Siittiö- ja munasolun yhdistyminen

Homeostasia

Eliön sisäinen tasapainotila, jota pidetään yllä erilaisten säätelyjärjestelmien avulla. Nisäkkäiden säätelyjärjestelmiä ovat esimerkiksi hermostollinen ja hormonaalinen säätelyjärjestelmä.

Homo

Hominidae heimoon kuuluva ihmisen suku, johon on kuulunut useita eri lajeja, kuten pystyihminen (Homo erectus). Nykyisin ihmisen suvun ainoa edustaja on nykyihminen (H. sapiens).

Hypoteesi

Tieteellinen oletus jonkin ilmiön toimintamekanismista. Hypoteesi pyritään testaamaan tutkimuksen ja kokeiden avulla.

Höyhenpeite

Lintujen suojapeite, joka sisältää esimerkiksi peitinhöyhenet, sulat ja untuvat.

Ihmisapinat

Ihmistä lähinnä olevia nykyisin eläviä kädellisiä: simpanssit, kongonsimpanssi, gorillat ja oranki.

Ilmanpaine

Mittauspisteen yläpuolella oleva ilmamassan paino pinta-alayksikköä kohti. Yksikkönä käytetään yleensä hehtopascalia. Normaali ilmapaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hPa.

Ilmarako

Kasveilla lähinnä lehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, jota huulisolut reunustavat. Ilmarakojen kautta kasveista haihtuu vettä, ja niiden kautta kulkevat myös hiilidioksidi ja happi. Ilmarakoja on yleensä enemmän lehtien ala- kuin yläpinnalla.

Innovaatio

Uusi taloudellisesti merkittävä keksintö, palvelu tai tuote

Itiökasvi

Itiökasvien elinkiertoon kuuluu lisääntyminen itiöiden avulla. Itiökasveihin kuuluvat sammalet ja sanikkaiset.

Itiöt

Sienissä ja itiökasveissa syntyviä lisääntymissoluja

Itsepölytys

Kasvin kukan pölyttää samasta kukasta tai saman kasviyksilön toisesta kukasta peräisin oleva siitepöly.

Itsesiito

Munasolujen hedelmöitys saman yksilön tuottamilla siittiöillä

Jakautuminen

Suvuton lisääntymistapa, jossa yhdestä emoyksilöstä tulee kaksi keskenään samanlaista tytäryksilöä.

Johtofossiili

Tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen suhteellisessa iänmäärityksessä. Esimerkiksi ammoniitti.

Johtojänne

Putkilokasveilla johtosolukoista muodostuva vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putkimainen rakenne. Johtojänteet alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan lehtisuoniksi. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila- ja jälsiosa

Johtosolukka

Aineiden kuljetukseen erikoistunut kasvisolukko

Joukkosukupuutto, sukupuuttoaalto

Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti

Jäkälä

Eliö, joka koostuu sienirihmastosta ja mikroskooppisesta levästä tai syanobakteerista, jotka elävät toisiaan hyödyttävässä mutualistisessa suhteessa. Luetaan kuuluviksi sienten kuntaan.

Jälsisolukko

Havupuiden ja kaksisirkkaisten kasvien juuren ja varren kasvusolukko. Jällen solut saavat jakautuessaan aikaan puiden paksuuskasvun

Järjestyneisyys

Yksi elämän tunnusmerkeistä: elämä on järjestynyt eri organisaatiotasoiksi atomeista biosfääriin saakka.

Kaari

Kasvien korkein luokitteluyksikkö. Esim. siemenkasvien kaari.

Kaksikylkinen

Eliö voidaan pituussuunnassa jakaa kahteen lähes samanlaiseen puoliskoon.

Kaksineuvoinen (kaksisukuinen) eliö

Eläin, joka tuottaa sekä koiras- että naaraspuolisia sukusoluja tai kasvi, jossa samassa kukassa tai samassa kasvissa on sekä hede- että emikukkia. Esimerkiksi laakamadot ovat kaksineuvoisia.

Kalkkikuori

Monien nilviäisten ja korallieläinten kova ulkoinen tukiranka, joka muodostuu kalsiumkarbonaatista.

Kambrikauden lajiräjähdys

Noin 570–505 miljoonaa vuotta sitten ollut maailmankausi, jolloin selkärangattomien lajimäärä merissä kasvoi nopeasti.

Kansalaistutkimus

Maallikoiden tekemää vapaaehtoistyötä ammattitutkijoiden rinnalla. Esimerkiksi lintubongareiden keräämä tieto lintujen esiintymisestä ja muuttoreiteistä, mitä hyödynnetään Lintu-Atlaksessa.

Kapillaari-ilmiö

Nesteen pintajännityksestä johtuva nesteen nousuvoima, joka ilmenee ohuissa putkissa. Vaikuttaa osaltaan vedennousuun kasvin juuresta ylöspäin.

Kasvin alkio

Siemenkasvin alkio on hedelmöityksen jälkeen syntynyt siemenen sisällä oleva kasvin kehitysvaihe.

Kasvullienn lisääntyminen

Kasvin omista osistaan tapahtuvaa suvutonta lisääntymistä. Esimerkiksi mukulat, rönsyt ja sipulit.

Kelpoisuus

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin.

Kemiallinen evoluutio

Alkumaapallon tapahtuma, jossa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi vähitellen yhä monimutkaisempia orgaanisia yhdisteitä kuten nukleiini- ja aminohappoja.

Kestävä kehitys

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva toiminta, joka turvaa nyt elävien ihmisten tarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Sisältää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.

Keuhkot

Maaeläimillä parillinen hengityselin, jossa happi ja hiilidioksidi vaihtuvat veren ja ulkoilman välillä.

Kilpailu

Saman lajin eliöiden tai eri eliölajien välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja.

Kitiinikuori

Kitiinistä, kovasta orgaanisesta yhdisteestä muodostunut ulkoinen tukiranka.

Klooni

Samasta yksilöstä suvuttoman lisääntymisen avulla syntyneiden, perinnöllisesti samanlaisten jälkeläisten joukko.

Koevoluutio, rinnakkaisevoluutio

Kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio

Kohtu

Nisäkkäillä sikiön kehittymisympäristö. Kohdun seinämässä kiinni oleva istukka huolehtii aineiden kuljetuksesta naaraan ja sikiön välillä.

Koppisiemeniset

Siemenkasvien kaaren alaryhmä, joilla siemenaiheet ovat emin sisällä ja siementen kypsyessä niitä suojaa hedelmä.

Kosminen evoluutio

Teoria, joka kuvaa hiukkasten, atomien, tähtien ja galaksien syntyä.

Kromosomi

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen.

Kudos

Monisoluisilla eläimillä samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, esimerkiksi lihaskudos. Kasveilla kudosta vastaa solukko.