Ekologian käsitteitä

eliöyhteisö

Tietyllä alueella elävien kaikkien eliöiden muodostama kokonaisuus.

kilpailu

Saman tai eri lajia olevien eliöiden suhde, jossa ne hyödyntävät samoja rajallisia resursseja.

ekolokero

Ekologinen lokero; kuvaa eliölajin paikkaa eliöyhteisössä.

ravintospesialisti

Eläin, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa

ravintogeneralisti

Eläin, joka käyttää monenlaista ravintoa.

toisenvarainen

heterotrofinen: eliö, joka saa energiansa toisilta eliöiltä.

laidunnus

Kasvinsyöjän ja kasvin välinen suhde, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen.

peto

Saalistaja, joka hankkii ravintonsa muita eliöitä tappamalla.

loinen

Eliö, joka ottaa ravintonsa isäntäeliöstä tätä tappamatta.

tuottaja

Kasvi, levä, arkeoni tai bakteeri, joka yhteyttämällä tuottaa elottomista aineista elollista biomassaa.

luonnonvalinta

Yksilöt, jotka ovat parhaiten sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin, saavat enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä kuin huonosti sopeutuneet yksilöt.

mutualismi

Kahden eliön välinen fysiologinen suhde, joka on molemmille hyödyllinen.

ehdollinen mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa kaksi mutualistisesti elävää lajia tulevat toimeen myös ilman toisiaan.

ehdoton mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa mutualistisesti elävistä lajeista ainakaan toinen ei kykene elämään ilman toista.

symbioosi

Kahden tai useamman eliölajin kiinteä, usein pitkäaikainen vuorovaikutussuhde.

pöytävierassuhde

Kahden lajin välinen suhde, josta toinen hyötyy, mutta joka on toiselle merkityksetön.

koevoluutio

Rinnakkaisevoluutio; Kahden lajin toisistaan riippuva kehitys.

ekologia

Biologia osa- alue, joka tutkii eliöiden vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän ympäristön kanssa.

populaatio

Samaan aikaan samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka pystyvät saamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

ekosysteemi

Eliöiden sekä elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jokseenkin samankaltaisella alueella, esim. järvi, metsä.

biomi

Ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, vastaa maapallon kasvillisuusvyöhykettä

biosfääri

ekosfääri; kaikkien maapallon ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus

ympäristöekologia

Ekologian osa-alue, joka tutkii ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta sekä ihmisen vaikutusta ympäristöön

ympäristötekijä

Ympäristöresurssi; elinympäristön ominaisuus, jota eliöt hyödyntävät, esim. lämpötila, veden määrä ja ravinto. Voidaan jakaa abioottisiin ja bioottisiin tekijöihin.

abioottinen

Elottomaan luontoon kuuluva ympäristötekijä, kuten veden määrä ja lämpötila.

bioottinen

elolliseen luontoon kuuluva ympäristötekijä, kuten saatavilla oleva ravinto ja pedot.

ravintoketju

Ekologinen suhde tuottajien, kuluttajien ja hajottajien välillä. Kuvaa aineen kiertoa ja energian virtausta.

ravintoverkko

Ekosysteemin kaikkien ravintoketjujen yhdessä muodostama kokonaisuus

entsyymi

proteiini, joka katalysoi eli nopeuttaa solussa tapahtuvia reaktioita

fotosynteesi

Yhteyttäminen: Auringon valon energian avulla vedestä ja hiilidioksidista muodostuu kasvin viherhiukkasessa glukoosia ja happea. Koostuu valo- ja pimeäreaktioista.

ilmitalvehtija

Kokonaisena talvehtiva kasvi, esimerkiksi puut ja pensaat

matalatalvehtija

Silmujen, jotka ovat maan rajaa korkeammalla, kautta talvehtiva kasvi.

puolipiilijä

Silmujen, jotka ovat maan rajassa, kautta talvehtiva kasvi.

piilotalvehtija

Maan sisällä olevien osien kautta talvehtiva kasvi, esim. tulppaanit

siemen

Siemenkasvien lisääntymiselin. Koostuu alkiosta, vararavinnosta sekä niitä suojaavasta siemenkuoresta.

kylmänhorros

Talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti ja ruumiinlämpö voi laskea pakkasen puolelle. Tyypillistä vaihtolämpöisillä, kuten hyönteisillä, matelijoilla ja sammakoilla.

talvihorros

Talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat ja ruumiinlämpö laskee. Tyypillistä joillakin tasalämpöisillä, kuten siilillä ja lepakoilla

talviuni

Talvehtimistapa, jossa normaali ruumiinlämpö säilyy tai laskee vain vähän. Tyypillistä joillakin tasalämpöisillä, kuten karhulla.

sietokyky

Kyky sietää ympäristötekijöiden vaihtelua.

optimi

Eliön kannalta suotuisin toimintaympäristö lisääntymistä varten.

minimitekijä

Ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön menestymistä

laaja-alainen

Laji, joka sietää suurta ympäristötekijöiden vaihtelua, kuten rotta.

kapea-alainen

Laji, jonka sietokyky tiettyihin ympäristötekijöihin on vähäinen, sopii hyvin bioindikaattoriksi, kuten monet jäkälälajit.

ilmentäjälaji

bioindikaattori; sietoisuudeltaan kapea-alainen laji, jonka runsaudesta voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta, kuten happamuudesta, ilmansaasteista ja rehevöitymisestä.

metapopulaatio

Paikallisten populaatioiden muodostama kokonaisuus. Paikallispopulaatioiden välillä tapahtuu geenien vaihtoa.

syntyvyys

Populaation jälkeläistuotto aikuista kohti aikayksikössä.

kuolevuus

Populaatiossa tietyllä aikavälillä kuolevien osuus aikavälin alussa elossa olleista yksilöistä.

tulomuutto

immigraatio; yksilöiden saapuminen toisista populaatioista

lähtömuutto

emigraatio; yksilöiden lähteminen pois populaatiosta

Lincolnin indeksi

Pyynti-uudelleenpyynti-menetelmä, jota käytetään populaation koon arvioimiseen.

ikärakenne

Populaation yksilöiden iän mukainen jakauma.

eksponentiaalinen käyrä

Populaation rajaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J- kirjaimen muotoinen.

logistinen käyrä

Populaation kasvua kuvaava käyrä, jossa on otettu huomioon ympäristön vastus.

ympäristön kantokyky

Ympäristötekijöiden säätelemä suurin populaatiokoko, jonka ympäristö kykenee ylläpitämään.

kannanvaihtelu

Populaation tiheyden ja koon vaihtelu

reviiri

Eläimen tai lauman elinpiiri, jota se puolustaa muita samaan lajiin kuuluvia yksilöitä vastaan.

kohosuo

keidassuo; Suo, jonka paksuturpeinen ja karu keskiosa on korkeammalla, kuin sen reunat.

aapasuo

Suo, jonka keskiosassa on puutonta nevaa ja reunoilla rämettä ja korpea

palsasuo

Suo, jossa on ikiroutaisia palsoja eli turvekumpuja

kuluttaja

Eliö, joka saa energiansa muista eliöistä. Tuottajia lukuun ottamatta kaikki eliöt ovat kuluttajia.

hajottaja

Eliö, joka saa energiansa eläinten jätöksistä tai kuolleista eliöistä. Ne palauttavat epäorgaaniset aineet takaisin kiertoon.

detritus

Eloperäinen jäte, joka on syntynyt kuolleiden eliöiden hajoamisesta.

trofiataso

Ravintoketjun taso, joka määräytyy ravinnnonsaannin perusteella.

avainlaji

Laji, jonka katoaminen vaikuttaa haitallisesti koko ekosysteemiin, esim. kekomuurahainen Suomen metsäekosysteemeissä

ekologinen pyramidi

Kaavio, jolla havainnollistetaan trofiatasojen biomassaa, energiaa tai lajimäärää. Pyramidissa alimpana ovat kuluttajat ja ylimpänä huippupedot

energian ohivirtaus

Energiamäärä, jonka kukin trofiataso käyttää omiin elintoimintoihinsa.

perustuotanto

Primaarituotanto; tuottajien sitoman energian tai tuottaman biomassan määrä

nettoperustuotanto

Kaikkien tuottajien yhteenlaskettu tuotanto, josta on vähennetty tuottajien omiin elintoimintoihinsa kuluttama osuus.

bruttoperustuotanto

Kaikkien tuottajien yhteenlaskettu tuotanto, josta ei ole vähennetty tuottajien omiin elintoimintoihin kuluvaa osuutta.

jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan trofiatason käytettävissä.

sukkessio

Alueen lajikoostumuksen vähittäinen muuttuminen

primäärisukkessio

Sukkessio, joka tapahtuu alueella, jossa ei ole ennen ollut lainkaan kasvillisuutta, esim. maankohoamisen seurauksena

sekundäärisukkessio

Sukkessio, joka tapahtuu alueella, jonka jokin häiriö, esim. myrsky on tuhonnut aiemman kasvillisuuden

alkupiste

Tila, jossa sukkessio ei ole vielä alkanut.

heinikkovaihe

Sukkession toinen vaihe, jossa ensimmäiset pioneerilajit ilmestyvät alueelle

pioneerilaji

Laji, joka saapuu ensimmäisten joukossa tuhoutuneelle tai vastamuodostuneelle alueelle.

pensaikkovaihe

Alle 10 vuotta sukkession alkamisesta, jolloin alueella kasvaa lehtipuita ja pensaita.

sekametsävaihe

Sukkession vaihe, jolloin metsässä kasvaa useita eri puulajeja

havumetsävaihe

Sukkession viimeinen vaihe, jolloin metsässä kasvaa havupuita

kliimaksivaihe

Aarniometsävaihe; Eliöstön sukkession päätepiste

ympäristömyrkky

Kemiallinen aine, joka vaurioittaa soluja ja vahingoittaa ekosysteemejä

raskasmetalli

Ryhmä metalleja, jotka ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina, mm. lyijy, elohopea ja kadmium.

orgaaninen ympäristömyrkky

Ihmisen valmistamia hitaasti hajoavia rasvaliukoisia orgaanisia aineita, jotka kertyvät eliöihin.

kadmium

Kemiallinen merkki Cd; taipuisa ja pehmeä metalli, väriltään valkoinen. Käytetään mm. nikkelikadmiumakuissa

DDT

Hyönteismyrkky, joka havaittiin olevan myös vaarallinen orgaaninen ympäristömyrkky. Käytetään edelleen rajoitetusti malaria-alueilla.

dioksiini

Hiilivetyjä, joiden klooratut muodot ovat ympäristölle vaarallisia supermyrkkyjä.

supermyrkky

Hyvin myrkyllinen kemikaali, joka tappaa jo pieninä pitoisuuksina. Voi olla luonnosta peräisin tai ihmisen tuottamia.

PCB-yhdisteet

Polyklooratut bifenyylit; suuri ryhmä ihmisten valmistamia yhdisteitä, jotka ovat orgaanisia ympäristömyrkkyjä.

mikromuovi

Halkaisijaltaan alle 2,5 µm kokoisia muovihiukkaset, jotka rikastuvat ravintoketjuissa kuten ympäristömyrkyt. Voivat olla pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja.

myrkky

Aine, jolle altistuminen haittaa eliön elintoimintoja. Myrkyllisyys riippuu annoksen pitoisuudesta ja eliön kyvystä sietää kyseistä myrkkyä.

rikastuminen

Vierasaineiden kertyminen ravintoketjussa. Mitä korkeammalla trofiatasolla eliö on, sitä enemmän kemiallista ainetta se saa ravinnon mukana kudoksiinsa.

kaupunkiekologia

Ekologian osa-alue, joka tutkii kaupunkiekosysteemien erityispiirteitä.

hiilen lyhytaikainen varasto

Ilmaan, veteen tai eliöhin sitoutunut hiili

hiilen pitkäaikainen varasto

Geologisiin kerrostumiin varastoitunut hiili

hiilinielu

Hiilen varasto, jonka koko kasvaa. Pääasiallisia luonnollisia hiilinieluja ovat meret, kasvit sekä muut fotosynteesiä käyttävät eliöt.

kasvihuonekaasu

Ilmakehässä oleva kaasu, joka sitoo maapallosta heijastuvaa lämpösäteilyä itseensä ja siten nostaa maapallon lämpötilaa, esim. hiilidioksidi ja vesihöyry

kasvihuoneilmiö

Elämälle välttämätön ilmiö, jossa ilmakehässä olevat kaasut sitovat itseensä osan maapallolta lähtevästä lämpösäteilystä.

kasvukausi

Ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta.

ilmastonmuutos

Merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Nykyisin muutos viittaa ilmaston lämpenemiseen, joka johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä.

rehevöityminen

Kasvien biomassan kasvu ravinteiden runsastumisen vuoksi