HI03

Milloin Suomesta tuli osa Ruotsia ja miten pitkäksi aikaa?

1100-1200-luvuilla, 600 vuodeksi

Miten Ruotsin alaisuus muutti Suomea?

• aluksi läntiset osat katoliseksi ja itä ortodoksiseksi

• kirjoitetut lait

• maallinen, vakiintunut Ruotsin hallinto

Miten 1500-luvun reformaatio muutti Suomea?

Luterilaisuudesta tuli pääuskonto

Ruotsin hallinto 1600-luvulla

Sääty-yhteiskunta; säätyvaltiopäivät

Miten Venäjän ja Ruotsin alaisuus muistuttivat toisiaan?

• Itsevaltius (kuningas/keisari)

merkantilismi

valtion kontrolloima talousmalli, jossa tavoitteena ylijäämäinen kauppatase (vienti>tuonti) sekä jalometallien haaliminen

(Ruotsin talous suurvaltakaudellaan)

isoviha ja pikkuviha

Venäjän kaksi erillistä miehitystä Suomen alueilla 1700-luvulla

Ruotsi menetti Suomen alueita venäjälle

Suomen sota 1808-1809

Käännekohta Suomen historiassa; Venäjä hyökkäsi Suomeen ja liitti sen osaksi keisarikuntaansa

Miksi Suomen sota syttyi?

Muut Euroopan tapahtumat: Ranska asetti I-B:n kauppasaartoon, Venäjä liittyi myös ja yritti painostaa Ruotsin, joka ei suostunut → sota

Porvoon maa-/valtiopäivät 3/1809

Ven. keisari A1 kutsui säädyt koolla ja myönsi Suomelle autonomian

Mitä Suomen itsehallintoon kuului?

• päätösvalta lähes kaikista sisäisistä asioista

• Keisarillinen Suomen senaatti (hallitus), jonka pj oli Suomen Kenraalikuvernööri (venäläinen, edusti keisaria)

• oikeusosasto (senaatissa), omat lait

• senaatin alaiset keskusvirastot (esim. postilaitos)

• Suomen Pankki, valuutaksi rupla

• Vapautus armeijanpidosta

  • ruotuväki (4 tilaa = ruotu)

• Ruotsi virallisena kielenä

• lut. uskonto säilyi

• Pietarissa Suomen asiain komitea

• verotulot Suomen käyttöön

• Venäjän keisarilla yhä korkein päätösvalta

Helsingistä pääkaupunki milloin ja miksi?

1812, koska Turun läheisyys ruotsiin

Miksi Suomi sai autonomian?

• A1 halusi rauhoitella suomalaisia

• A1 halusi uudistaa Venäjää, vapaamielisyys

• Euroopan yleistilanne (Napoleon)

• A1:n neuvonantajat Sprengtporten ja Speranski

• Suomen perustuslaki takasi hallitsijalle valtaa

• Suomalaiset kykenivät keskustelemaan sivistyneiden kielellä eli ranskaksi

Miten yli 90% suomalaisista eli 1800-luvun puolivälissä?

Luontaistalous, maaseutu, matala elintaso

Luontaistalous

talousmuoto, jossa raha ei ole vaihdon väline, vaan ensisijaisesti käydään vaihtokauppaa

Nälkävuodet

1860-luku: peräkkäiset katovuodet, elintaso laski, taudit lisääntyivät, pitkä talvi 1867, karjaa kuoli, huonot kuljetusyhteydet → apu ulkomailta vaikeaa

Noin 10 % väestöstä kuoli 1866-68

Väkiluku oli 1800-luvulla kasvanut nopeasti, eikä ruokaa riittänyt kaikille.

Nälkävuosien jälkeen

Viljely vaihtui karjatalouteen (→ paremmat tuotot → investointi)

Maatalouden tuottavuus kasvoi, koneellistuminen

Parantuneet kulkuyhteydet

Puun kysyntä kasvoi, elintaso nousi

Väestönkasvu nopeaa, vuosisadan loppuun mennessä 2,7mj asukasta

Kaupungistuminen, teollistuminen

Lisääntynyt varallisuus johti…

elintasoerojen syvenemiseen: vuositulohaarukka 500-15 000 mk

Väestönkasvu johti…

• työntekijöiden aseman heikkenemiseen: paljon työvoimaa tarjolla, ei voinut vaatia parempia oloja. Karjataloussiirtymä → työvoiman tarve väheni. Torppareiden irtisanomiset yleistyivät, vuokraehdot tiukentuivat

• elintasoerojen kasvuun

Torppari

vuokraviljelijä

Siirtolaisuus

N. 10 % väestöstä lähti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomesta.

Helpotti maaseudun vaikeuksia

Suurin osa nuoria miehiä, tilattomia tai tilallisten poikia

USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Venäjä

1800-luvun alkupuolen yhteiskunta

• N1 vallassa 1855 saakka

• konservatismi, taantumus

• uudistukset päättyivät pian valtiopvien jälkeen

• sensuuri

• edes muut Euroopan kapinat eivät saaneet suomalaisia protestoimaan

A2 valtakausi 1855-81

• uudistuksia

• ensimmäiset valtiopäivät Porvoon jälkeen 1863 (54 v) ja vastedes säännöllisesti 3v välein

  • poliittinen aktiivisuus, pohja puolueille, vaikka yhä säätyjako

• autonomiaa vahvistettiin, oma sotaväki

• kunnallisuudistus

• teollistuminen ja talouskasvu

• taloudellinen liberalismi levisi Suomeen (syrjäytti merkantilismin)

  • elinkeinovapaus 1879

• muuttovapaus

Kunnallisuudistus 1865

• Suomeen n. 500 kuntaa

• Ylin päätösvalta

  • pienet kunnat: kuntakokous

  • yli 2000 hlön kunnat: vaaleilla valittu valtuusto

• Kunnallisvaaleissa ja kuntakokouksilla eniten valtaa eniten veroja maksavilla

• Ei äänioikeutta naimattomilla naisilla tai ei-veronmaksajilla

• Kirkko ja kunta erilleen

• Kunnille tehtäviä: terveydenhuolto ym.

  • Kaupungeille velvoite järjestämään opetusta, maaseudulla vapaaehtoista

Teollistumisen seuraukset Suomeen

• puu- ja sahatavaran kysyntä nousi

  • paperiteollisuus

• muu vienti: metalli, tekstiili, sokeri, tupakka, panimot

• liikenne: rautatieverkko, maanteitä, kivikatuja, sisävesiliikenne (Saimaan kanava), jäänmurtaja

• uusia keksintöjä: lennätin ja puhelin

• kaasuvaloista sähköön

• kynttilöistä öljylamppuihin

• vesi- ja viemäriverkostot

• elintason kasvu etenkin kaupungissa

• kulutus lisääntyi

Miksi Suomella oli hyvät edellytykset teollisuudelle?

• metsätalous

  • raaka-aine

  • työvoima

• kaikkeen

  • vesi: kuljetus ja energia

Teollistumisen esteitä Suomessa

• rahan arvon vaihtelut

• köyhyys

• autonomian alussa kaksi valuuttaa (taaleri ja rupla rinnakkain 30 vuotta)

Taloudellinen liberalismi

Oppi, jonka mukaan vapaa kilpailu johtaa talouskasvuun: korostaa kaupankäynnin ja yrittämisen vapautta

Yhteiskunnallinen elämä 1800-luvun lopulla

Kansalaisyhteiskunta: järjestöt ja yhdistykset (ei vielä puolueita), sivistyneistö, sääty-yhteiskunta murtuu ja tilalle luokkayhteiskunta

SORTOKAUDET

Sortokausien syyt

• Venäläinen imperialismi

• Venäjän ulk.pol tavoitteet ja suhde suurvaltoihin (esp. Saksa)

• Venäjän epäluuloisuus Ruotsia kohtaan (skandinavismi, mahd. liitto Saksaan)

• Venäjän nationalismi (slavofiilit, panslavistit)

  • Valtiota haluttiin yhtenäistää, mikä oli ristiriidassa Suomen autonomian kanssa

• Suomen asema Pietarin puolustuksen kannalta tärkeä

• Suomen lehdistössä esitetty näkemys puolueettomuudesta eurooppalaisen sodan syttyessä

• epäilys Suomen separatistisesta toiminnasta

imperialismi

Imperialismi on poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa yksi valtio tai kansa pyrkii laajentamaan valtaansa ja vaikutusvaltaansa toisten maiden tai kansojen kustannuksella. Tämä tapahtuu usein siirtomaavalloituksen, taloudellisen hyödyntämisen ja poliittisen kontrollin avulla.

skandinavismi

Skandinavismi on liike, joka korostaa Pohjoismaiden taloudellista, poliittista ja kulttuurista yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.

slavofiili

1800-luvun Venäjällä slavofiilit vastustivat länsimaista modernisaatiota ja korostivat slaavilaisten arvojen ja instituutioiden merkitystä. Slavofiilien näkemykset vaihtelivat, mutta heidän tavoitteenaan oli yleensä säilyttää slaavilainen identiteetti ja vastustaa ulkopuolista vaikutusta.

panslavismi

Poliittinen liike, joka pyrkii yhdistämään slaavilaiset kansat yhteisen identiteetin ja tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä poliittisella, kulttuurisella ja taloudellisella tasolla. Syntyi 1800-luvulla ja vaikutti erityisesti Itä-Euroopassa.

separatismi

Pyrkii erottamaan tietyn alueen tai ryhmän omaksi itsenäiseksi valtioksi tai hallintoalueeksi. Voi perustua esim. etnisiin, kulttuurisiin, poliittisiin tai taloudellisiin eroihin. Voi ilmetä esim. autonomian tai itsenäisyyden vaatimuksina, alueellisina konflikteina tai jopa aseellisina kapinoina.

Sortokausien ensimmäiset merkit

• Vn lehdistö Sn erikoisasemaa vastaan

• “Suomen valloitus“ -teos 1889, joka kiisti erikoisaseman

• Postimanifesti 1890 (Sn postilaitos osaksi Vn laitosta)

• Suunnitelmat Sn ja Vn raha- ja tullilaitosten yhdistämiseksi (ei toteutunut)

Ensimmäinen sortokausi 1899-1905

• 1898 Suomen kenraalikuvernööriksi N.I. Bobrikov

• Venäläistämisohjelma (oli toteutettu jo esim. Virossa)

• Asetuksia, esim:

  • Helmikuun manifesti 1899

  • Kieliasetus 1900 (venäjän kielen asema vahvistui)

  • Asevelvollisuuslaki 1901 (Sn oma armeija lakkautettiin)

  • Diktatuuriasetus 1903 (kenraalikuvernöörin valtaa lisättiin → sensuuria, virkamiesten erottamisia)

• Bobrikob ammuttiin 1904

• Sortokausi päättyy:

  • V hävisi sodan Japanille 1905 → sisäinen kuohunta → yleislakko → Suomessa suurlakko

  • Marraskuun manifesti 1905

    • Tsaari perui venäläistämistoimet (hkuun manifestin) toistaiseksi

    • Lupaus eduskuntauudistuksesta

Helmikuun manifesti 1899

N2:n antama julistus helmikuussa 1899.

• yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö: keisari päätti, mitkä lait olivat merkittäviä koko valtakunnalle, ja saattoi näin päättää myös Suomen asioista autonomiasta huolimatta

Suomalaisten suhtautuminen sortoon

myöntyväinen

aktiivinen

passiivinen (perustuslaillinen)

Myöntyväisyyssuunta

myönnytään nyt, turvataan Sn kansallinen olemassaolo

yli 50 %

Yrjö-Koskinen ka Danielson-Kalmari

Perustuslailliset; passiivinen vastarinta

tärkeintä laillisuus → sortotoimia vastustetaan

vastarintajärjestö kagaali organisoimassa

Mechelin, Ståhlberg, Svinhufvud

yli 30 %

Aktiivinen vastarinta

hyväksytään väkivaltaisetkin vastustuskeinot

kv-yhteyksiä Vn vastustajiin

Konrad “Konni“ Zilliacus

Punainen julistus

1905 Treella työväenliikkeen julkaisema julistus, joka vaati “yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kansalliskokouksen kutsumista koolle”. Kokous säätäisi uuden perustuslain.

Porvarit vastustivat, mutta lopulta suostuivat → eduskunta 1906

Eduskuntauudistus 1906

Punainen julistus → yksimielisyys säätyvaltiopäivien lakkauttamisesta

Säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ikäraja 24, myös naisille oikeus äänestää ja asettua ehdolle. Suhteellinen vaali (D’Hondt)

Keisarilla kuitenkin yhä suurin päätösvalta: pystyi esim. jättää lait vahvistamatta ja hajottaa edkunnan ja teki näin useasti.

Suomen eduskunta

• 200hlö

• yksikamarinen

• suhteellinen ja salainen vaali

• määräenemmistö 2/3 lain hyväksymiseen

D’Hondtin menetelmä / suhteellinen vaali

Vaalitapa, jossa jaetaan paikat puolueiden kesken suhteessa niiden äänimääriin.

Ensimmäiset poliittiset puolueet

• SDP 1903

• Vanhasuomalainen 1905

• Nuorsuomalainen 1906

• Ruotsalainen kansanpuolue 1906

• Maalaisliitto 1906

• Kristillinen työväenpuolue

SDP

• 1903

• Kansainvälisyys, yhteiskunnalliset tavoitteet

Vanhasuomalainen puolue

• 1905

• Suomenkielen ja suomenkielisten aseman parantaminen

• myöntyväisyys Vnjää kohtaan

• nyk. kokoomus

Nuorsuomalainen puolue

• 1906

• Autonomian säilyttäminen laillisuudesta kiinni pitämällä (perustuslaillisuus)

• vapaamielinen yht.kun. ohjelma

Ruotsalainen kansanpuolue

• 1906

• Ruotsinkielisen väestön edut

• perustuslaillisuus

Maalaisliitto

• 1906

• maaseutuväen edut

• Kyösti Kallio, Santeri Alkio

• suomen kieli

• perustuslaillisuus

Kristillinen työväenpuolue

ns. SDP+uskonto

Toinen sortokausi 1908-1917

Tausta

• Venäjällä yhä panslavistinen asenne

• Marraskuun manifesti vain taktinen teko

• Venäjän vahvistunut asema

• Venäjän parlamentin alahuoneelta (duuma) ei tukea suomalaisille

Venäläistäminen alkaa taas

• Suomalaisilla ei enää suoraa yhteyttä keisariin 1908

• Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntöjärjestys 1910

• Yhdenvertaisuuslaki 1912

• Laaja Vläistämisohjelma 1914, jonka toteutuksen ww1:n alkaminen esti

Loppu

• Venäjän väliaikainen hallitus myöntää uudelleen autonomian maaliskuussa 1917

• helmikuun vallankumous (maaliskuussa) → väliaikainen hallitus → venäläistäminen peruttiin

yleisvaltakunnallinen lainsäädäntöjärjestys 1910

duuma säätää kaikki Suomea koskevat lait

Yhdenvertaisuuslaki 1912

Venäläisille Suomessa täydet kansalaisoikeudet

Helmikuun vallankumous 1917

maaliskuussa

Syyt: Vn jälkeenjääneisyys yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti + vaikeudet ms1:ssä

Seuraukset: N2 syrjäytettiin → väliaikainen hallitus, johtoon Aleksander Kerenski → venäläistämistoimet peruttiin (maaliskuun manifesti)

Maaliskuun manifesti 1917

Annettiin helmikuun vallankumouksen jälkeen, lopetti toisen sortokauden

Suomi venäläistämistoimien loppumisen jälkeen

• ristiriitaisia tunteita

• puolueissa erimielisyyksiä: kuka perii tsaarilta vallan?

  • SDP, Maalaisliitto: eduskunta (olivat enemmistö)

    • Omatoimisuuslinja

  • porvarit: Vn väliaikainen hallitus

    • Yhteistoimintalinja

• lopulta valtalaki

Valtalaki

Sosiaalidemokraattien heinäkuussa 1917 säätämä laki: korkein päätäntävalta eduskunnalle (ei koskenut ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita), ei toteutunut!

Venäjän Kerenski käytti tsaarin valtaa ja hajotti eduskunnan valtalain takia → uudet eduskuntavaalit, SDP menetti enemmistön porvareille → työväki rauhatonta

Lokakuun vallankumous 1917 ja vaikutukset Suomeen

• marraskuussa

• sosialististen bolsevikkien vallankaappaus

Seuraukset:

• Porvarit ja työläiset vaihtoivat mielipiteet päikseen:

  • Porvarit halusivat eroon nyt sosialistisesta Vstä → eduskunta julistautui taas korkeimman vallan käyttäjäksi, sis. ulkopolitiikka

  • Työväellä marraskuun yleislakko

• Kaikilla tähtäimenä itsenäisyys, toteutuksessa erimielisyyttä

Marraskuun yleislakko 1917

Lokakuun vallankumous → työväen yleislakko

• Työväki painosti porvarillista senaattia helpottamaan työväen elämää laeilla

  • Senaatti pelkäsi rauhattomuuksia ja suostui osaan → hetken rauha

Suomen itsenäistyminen

• Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917

• V tunnusti ensimmäisenä, 31.12.1917

Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) vaikutukset Suomeen

• sotatilan julistus

• sotilashallinto

• kansan vapauksia rajoitettiin

• Suomessa haluttiin eroon Vstä → Saksa (sodassa Vn kanssa) koulutti n. 2 000 suomalaista jääkäriä=sotilasta

• heikentynyt ruokatilanne: viljapula, musta pörssi

Suomen haasteet itsenäistymisen aikaan

• köyhien huonot olot

• tilattomien määrä kasvussa

• torpparien vuokrasopimukset epävarmoja

• tehdastyöläiset tyytymättömiä: palkka, pitkät työpvt, työttömyys

• politiikka ei johtanut mihinkään, koska eduskunta hajotettiin lähes vuosittain

• toinen maailmansota

  • ruokapula, ruuan hinnan nousu, työttömyys

• lakkoja ja muuta levottomuutta

• valtalaki jäi toteutumatta

• järjestysvaltatyhjiö ja suojeluskunnat

  • työväen punakaartit, Me vaadimme -ohjelma

  • suojeluskunnat nimitettiin hallituksen joukoiksi 25.1.1918

järjestysvaltatyhjiö

keväällä 1917 keisarin kukistumisesta alkanut tilanne, jossa yhteiskunnallista valtaa ja tehtäviä ei jaeta selkeästi

• Slla ei omaa armeijaa tai poliisia → porvarit ja työväki muodostivat omia joukkojaan (suojeluskuntia) järjestyksen pitämiseksi

Me vaadimme -ohjelma

SDP:n 1917 julkaisema ohjelma, jossa vaadittiin työväelle parempia oloja

SISÄLLISSOTA

Sisällissodan syyt ja ensimmäiset askeleet

• pitkäaikaiset vastakkainasettelut työväki-porvaristo → kärjistyi 25.1.1918

• Kaksi hallintoa

  • punakaartilaiset miehittivät hallintorakennukset (ei vastarintaa) ja perustivat kansanvaltuuskunnan

  • osa syrjäytetystä porvarihallituksesta pakeni Vaasaan ja toimi Vaasan senaattina

kansanvaltuuskunta

punakaartin johdon perustama ja Kullervo Mannerin johtama vallankumoushallitus sisällissodan aikana

Sisällissota 1918

• Punaisten vallankumouksen kanssa samaan aikaan valkoiset aloittivat vapaussodan Pohjanmaalla (nimi: vapautuminen Vstä) ja riisuivat vläiset aseista

• Viipurissa nimi vapaussota (junajuttu)

• Punaisille “luokkasota“

• Punaiset valtasivat Etelä-Suomea ja Treen eteläpuolen teollisuuskunnat

• Valkoisilla Pohjanmaa ja Karjala

• Tärkeimmät taistelut Treella

  • Käännekohta: valkoiset valtasivat Treen huhtikuussa 1918

Valkoiset vs. punaiset järjestäytymiseltään

Punaiset

• n. 100 000 hlöä

• ei juurikaan koulutettua väkeä

Valkoiset

• reilu 100 000 hlöä

• yleinen asevelvollisuus valkoisilla alueilla

• koulutusta

• jääkärit

molemmille apua ulkomailta

Sisällissodan lopputulos

• 36 000 kuoli, joista 10k varsinaisissa taisteluissa, loput esim. terrorin ja sodan jälkiselvittelyjen vuoksi

  • terrorin uhreista punaisia 7400, valkoisia 1400

• Valkoiset voittivat → 1919-1939 “valkoinen suomi“

terrori

sotataistelujen ulkopuoliset pelkoa herättävät väkivaltateot: teloitukset, ampumiset, murhat

valkoinen terrori: pikateloitus taistelun jälkeen

Hallitusmuotokysymys

• Euroopassa yleisin muoto monarkia=kuningaskunta

• WW1:n jälkeen monarkiavastaisuus

• 1917 keväällä Smessa kannatus kansanvallalle, itsenäisyysjulistuksessa määriteltiin tasavallaksi

• Sisällissota → porvareista konservatiivisia monarkisteja, ajattelivat että demokratia voi johtaa sotiin

• Sisällissodan jälkeen tynkäeduskunta: moni kuollut/paennut/vankileirillä

• Tynkäeduskunnan enemmistö kannatti monarkiaa (Paasikivi pj) → kiire valita kuningas, koska vaalit tulossa → mutkien kautta kuninkaaksi Saksan keisarin lanko prinssi Friedrich Karl

• Saksa hävisi maailmansodan 1918 ja Saksassa puhkesi vallankumous → Suomi luopui saksalaismielisestä ulkopolitiikasta ja lähestyi muita suurvaltoja

• I-B ja USA kertoivat, että Sn itsenäisyys tunnustetaan vasta eduskuntavaalien järjestämisen jälkeen

Tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin uudessa eduskunnassa heinäkuussa 1919. Monarkistit halusivat pressalle valtaa → pressasta armeijan ylipäällikkö + oikeus hajottaa ed.kunta + veto-oikeus laeissa

• presidentin valtaa vähennettiin vasta v. 2000

Monarkian kannatus

• politiikan yläpuolella, luja järjestys

• perinteet (ruotsi ja venäjä)

• ulkopolitiikka (samiksia)

Tasavallan kannatus

• kansa ei tykkää

• demokratia ei kehity

• ulkopoliittisesti jopa haittaa, maailma muuttuu

Sisällissodan jälkeen: valkoinen suomi

• yhä jako punaisiin ja valkoisiin

• valkoiset voittivat, joten suomi 1919-1939 “valkoinen suomi“

• vain valkoiset tärkeisiin virkoihin

• kommunismin vastaisuus

• etsivä keskuspoliisi EK valvoi hallituksenvastaisia toimia ja esti niitä

• lehdistöä valvottiin

• arvot: nationalismi, maanpuolustus, neuvostoliitto-vihamielisyys, urheilu (sotavalmius)

• AKS 1922

• valkoisten suojeluskuntalaitos jatkoi toimintaa, muuttui vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöksi, sai virallisen aseman ja valtion tukea

• Lotta Svärd

• kouluissa porvarilliset arvot

• kieliriita nousi jälleen porvareiden keskuudessa

  • kielilaki 1922: kaksi kotimaista

AKS

Akateeminen Karjala-Seura 1922: edisti kansallismielisyyttä

Työväenliike sisällissodan jälkeen

jako ammatilliseen ja poliittiseen (ammattiliitot ja puolueet)

kommunismi

ammattiliittojen keskusjärjestö SAJ: lakkoja

Eheytyspolitiikka

Punaisten ja valkoisten välisen kuilun poistaminen, tasa-arvo

• 8h työpv

• punavankien armahduksia

• tilan saamisen helpottaminen

• köyhäinhoitolaki 1922

• kieltolaki (floppas) 1919-1932

• kansaneläkelaki 1937

• oppivelvollisuus 1921

• progressiivisempi verotus

1920-30-luvun naisen asema

• maaltamuutto

• töihin

• vapaa-aika, elokuvat, kahvilat yms.

• vaatteet muuttuvat

• 1930 avioliittolaki: puolisoista tasavertaiset lain edessä

  • avio-oikeus

Talous itsenäistymisen jälkeen

• talous, elintaso, tuotanto ja vienti kasvoivat

• USA:n lama 30-luvun vaihteessa → vaikutuksia suomeen

  • työttömyys lisääntyi, hintojen ja kysynnän lasku

  • lama suomessa lyhyempi kuin muualla, pahin 1931

Lapuanliike

• 1929-1932

• oikeistolainen ääriliike, ei virallinen puolue

• tavoitteena kieltää kommunismi suomessa

• vainosivat kommunisteja ja epäiltyjä sellaisia

• kommunististen lehtien häiritseminen

• muilutukset itärajalle (n 250)

• talonpoikaismarssi Helsinkiin 1930 → kommunismi kiellettiin Suomessa

• suosio loppui presidentti Ståhlbergin muilutukseen lokakuussa 1930

• loppui Mäntsälän kapinaan 1932

• toimintaa jatkoi Isänmaallinen Kansanliike IKL

Mäntsälän kapina

• 1932

• n. 400 lapualaista piiritti työväentaloa, jossa sosiaalidemokraatti piti puhetta (hän oli arvostellut lapuanliikettä)

• mielenosoitus muuttui kapinaksi, liike vaati hallituksen eroa

• pressa Svinhufvud piti radiopuheen ja lupasi armahtaa liikkeen tavalliset jäsenet, jos he palaavat heti kotiin. Johtomiehet tuomittiin vankeuteen.

• Liike lakkautettiin

Isänmaallinen Kansanliike

• IKL, puolue

• euroopan fasistipuolueiden ihannointi

• jatkoi lapuanliikkeen toimintaa

• IKL:n ja muiden ääriliikkeiden toimintaa rajoitettiin laeilla

Ääriliikkeiden seuraamukset politiikassa

työväki ja maltillinen porvaristo tekivät yhteistyötä: presidentiksi Kallio, hallituspuolueiksi SDP ja Maalaisliitto ekaa kertaa sisällissodan jälkeen

Demokratia säilyi

Kansainliitto

Versaillesin rauhansopimus 1919 → perustettiin järjestö turvaamaan rauhaa. Myöhemmin YK

Itsenäisen Suomen ulkopolitiikka

• hakemista: ei perinteitä, V oli autonomian aikana vastannut ulkpolista ja hallitus vaihtui usein

• kaksi suuntaa: puolueettomuus ja turvan hakeminen Neuvostoliittoa vastaan

• Vn sisällissota punaisten voittoon 1920 → tuli luoda uusi suhde S ja Neuvosto-Venäjän välille

• Tarton rauha 1920: rajakiistat sovittiin, S sai Petsamon

• Reunavaltiot (venäjästä juuri irtaantuneet) suunnittelivat yhteistyötä 20-lvn alussa, ei toteutunut

• liittyminen Kansainliittoon 1920

  • Ahvenanmaan kiista ratkaistiin heti liityttyä: päätettiin, että alue kuuluu Slle. Alueelle itsehallinto ja demilitarisaatio

• 2. maailmansota 1939-1945

  • Saksalla ja NL:llä biiffii, hitler fleksas ja myöntyväisyyspolitiikka lopetettiin

    NL ja Saksa: hyökkäämättömyyssopimus (molotov-ribbentrop) → Suomi NL:n etupiiriin

  • Sota alkoi 1.9.39, etupiirijakoa alettiin toteuttaa, NL vaati tukikohtia Baltian mailta ja sai ne. Vaati Suomelta alueita ja tarjosi itä-karjalaa suomelle

  • Marraskuun puolivälissä neuvotteluyhteys katkesi. Sopimusta ei tehty, tilanne rauhoittui

Talvisota

• NL lavasti Sn sodan aloittajaksi (Mainilan laukaukset) → hyökkäämättömyyssopimus irtisanottiin

• Alkoi 30.11.1939

• Hallitus erosi, uusi hallitus Rytin

• NL suostui neuvottelemaan vain “Terijoen hallituksen“ kanssa

  • Terijoen hallitus koostui NL:oon paenneista suomalaisista kommunisteista (punaisten johtajia sis.sod. ajalta)

  • Oli nukkehallitus

    • pyysi NLlta apua taisteluun valkoisia vastaan → tekosyy hyökätä suomeen

    • Suomeen haluttiin NLssa sisällissotaa

• Taistelut alkoivat joulukuun alussa karjalan kannaksella ja muuttui pian asemasodaksi (rintama ei liiku)

• Suomen etuja

  • hyvät johtajat

  • tottumus olosuhteisiin

  • voitot nostivat mielialaa

  • mottitaktiikka → paikallinen ylivoima

• NL hyökkäsi lisävoimilla, S ei enää kestänyt

• NL ei onnistunut valloituksessa, antoi mahdollisuuden rauhanneuvotteluihin

  • Ryti hyväksyttiin hallituksen neuvottelijaksi

  • Ehdot ankarat suomelle, hyväksyttiin kuitenkin → Moskovan rauha 13.3.1940

  • aluemenetyksiä, hanko vuokrattiin

• kuolleita suomessa yli 26k, haavoittuneita 43k

• neuvostoliittolaisia kuoli n. 126k, kokonaistappio n. 270k hlöä

• Suurvalta-apua tarjottiin, ei otettu

Nukkehallitus

hallitus, joka perustetaan (hyökkääjän toimesta) sodan tai miehityksen aikana, jotta sota näyttäisi oikeutetulta

mottitaktiikka

saartaminen → joukon hajottaminen pienempiin osiin = motteihin → tuho motti kerrallaan

Talvisodan jälkeen

• vitutti

• pelko uudesta hyökkäyksestä

• menetetyiltä alueilta yli 400 000 siirtolaista → vaikeuksia löytää koteja

• ww2 meneillään

• kauppakumppaneita ei ollut: Saksa ja NL valloittaneet euroopan

• Kesällä 1940 kauppasopimus Suomi ja Saksa (saksa oli hyökkäämässä NLttoon), pian myös kauttakulkusopimus (sotakabinetti)

  • Saksa hyökkäsi seuraavana vuonna Suomen kautta