BIOS 4

Käsitteet

Elektronimikroskooppi, electron microscope

Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijaan elektronisuihkua, jonka avulla näytettä pommitetaan. Elektronimikroskoopilla saavutetaan huomattavan suuri erotuskyky.

Hiilihydraatit, carbohydrates

Hiilestä, hapesta ja vedystä rakentuneita orgaanisia molekyylejä. Monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit.

In vivo -tutkimus, in vivo

Solututkimuksen teko esimerkiksi elvässä kudoksessa tai organismissa.

Lipidit, lipids

Rasva-aineita, jotka liukenevat hyvin orgaanisiin liuottimiin, mutta eivät veteen. Solujen lipidejä ovat mm. steroidit, triglyseridit ja fosfolipidit.

Nulkeiinihappo, nucleic acid

Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo. Ne ovat muodostuneet nulkeotideista.

Proteiini, protein

Solujen elintoiminnoille välttämätön typpeä sisältävä molekyyli, joka on rakentunut aminohapoista.

Solubiologia, cell biolody

Solujen rakenteeseen ja toimintaan keskittyvä biologian tieteenala.

Tumallinen solu, eucaryotic cell

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Tumallisia soluja ovat esim. vihreiden kasvien, sienten ja eläinten solut.

Tumaton solu, prokaryotic cell

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä kuten mitokondrioita ja viherhiukkasia. Tumattomia soluja ovat arkeonien ja bakteerien solut.

Valomikroskooppi, light microscope

Mikroskooppi, jossa näkyvän valon aallonpituudella oleva valo ohjataan tarkasteltavan näytteen läpi linssien avulla.

Adenosiinifosfaatit, adenosine phosphates

Runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) ja yhdestä, kahdesta tai kolmesta fosfaattiosasta muodostuneita yhdisteitä, joita ovat AMP, ADP ja ATP.

Fotosynteesi, photosynthesis

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi.

Hiilihydraattisynteesi, carbonhydrate synthesis

Fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidioksidista ja vedystä syntyy glukoosia.

Lehtivihreä, klorofylli, chlorophyll

Rengasmainen molekyyli, jonka runkona on pyrrolirengas ja keskusatomina magnesium.

Levät, algae

Yhteyttämiskykyisiä eliöitä, jotka kuuluvat vihreisiin kasveihin, esim. viherlevät.

Monosakkaridi, monosaccharide

Monosakkarideissa on vain yksi sokeriyksikkö, jossa voi olla 3-6 hiiliatomia, esim. glukoosi ja fruktoosi.

Tärkkelys, starch

Polysakkaridi, joka on kasvien tärkein varastohiilihydraatti. Sitä on runsaasti esim. perunassa ja viljakasvien jyvissä.

Valoreaktiot, light phases

Fotosynteesin valoa vaativat reaktiot, jotka tapahtuvat ensimmäisenä. Auringon valoenergiaa sitoutuu ATP-molekyyleihin, ja vesi hajoaa vetyioneiksi ja hapeksi.

Viherhiukkanen, kloroplasti, chloroplast

Kasvisoluissa ja levissä tavattava soluelin jota ympäröi kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisäpuolella yhteyttämiskalvostoa, jossa fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat sekä nesteen täyttämä välitila, jossa tapahtuu hiilihydraattisynteesi.

Aerobinen, aerobic

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluissa hapen läsnäollessa.

Anaerobinen, anaerobic

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen.

ATP-syntaasi, ATP-synthase

Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP).

Elektroninsiirtoketju, electron transfer chain

Hapetus-pelkistysreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin.

Etanoli, ethanol

Väritön ja helposti syttyvä neste, joka kuuluu alkoholeihin. Eliöissä, esim. hiivasoluissa, etanolia syntyy käymisreaktioissa.

Glykolyysi, glycolysis

Soluhengityksen ensimmäinen vaihe, jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin.

Maitohappokäyminen, lactic acid fermentation

Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy maitohappoa sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.

Mitokondrio, mitochondrion

Kahdesta kalvosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioissa on omaa DNA:ta.

Sitruunahappokierto, citric acid cycle

Soluhengitykseen kuuluva reaktiosarja, joka tapahtuu mitokondrioissa tai bakteereilla soluliman kalvostoissa.

Soluhengitys, oxidative phosphorylation, cell respiration

Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön.

Avustettu diffuusio, facilitated diffusion

Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu.

Eksosytoosi, exocytosis

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta.

Endosytoosi, endocytosis

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään niin, että solukalvo ,ympäröi kuljetettavat aineet, jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä.

Fagosytoosi, phagosytosis

Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen, eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. Alkueläinten ravinnonottotapa.

Fosfolipidit, phospholipids

Solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Fosfolipidit muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon.

Ionipumppu, ion pump, ion transporter

Proteiineista koostuva, ATP-energiaa kuluttava rakenne, joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi.

Kanavaproteiini

Solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi.

Kantajaproteiini, carrier protein

Solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi.

Kuljettajaproteiini, carrier protein

Solukalvon proteiineja, jotka kuljettavat suurikokoisia molekyylejä solukalvon läpi soluun.

Osmoosi, osmosis

Liuottimen eli soluissa veden siirtymistä diffuusiossa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään.

Passiivinen kulkeutuminen, passive transport

Aineiden siirtyminen solukalvon läpi suuremman pitoisuuden puolelta pienemmän pitoisuuden puolelle ilman energiaa.

Aminohapot, amino acids

Proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista.

Anabolinen reaktio, anabolic reaction

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita.

Denaturoituminen, denaturation

Orgaanisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen, Esim. proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan, pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta.

Entsyymi, enzyme

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse.

Inhibiittori, inhibitor

Aine, joka estää entsyymin toiminnan.

Kofaktori, cofactor

Joidenkin entsyymien toiminnalle välttämätön yhdiste, esim. vitamiini.

Katabolinen reaktio, katabolic reaction

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat.

Primaarirakenne, primary structure

Proteiinin aminohappojärjestys.

Substraatti, substrate

Aine, johon entsyymi vaikuttaa.

Tertiaarirakenne, tertiary structure

Proteiinin kolmiulotteinen rakenne, joka määrää proteiinin toiminnan.

Eksoni, exon

Geenin koodaavan alueen jakso, jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun.

Epigeneettinen säätely, epigeneesi, epigenesis

Geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä.

Geeni, perintötekijä, gene

DNA:n jakso, joka sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA- molekyylin valmistamiseksi.

Introni, intron

Geenissä eksonien välissä oleva jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota.

Kromosomi, chromosome

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitsevasta DNA:sta ja histoniproteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat.

Nukleotidi, nucleotid

Nukleiinihappojen rakenneosa, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta.

Silmukointi, splicing

Tumassa tapahtuva intronijaksojen poistaminen esiaste-RNA:sta ja eksonien yhteen liittäminen lopulliseksi lähetti-RNA:ksi.

Säätelyalue, regulatory segment

Geenin luennan aloittamiseen ja luennan säätelyyn osallistuva alue, joka sijaitsee ennen geenin koodaavaa aluetta.

Transkriptio, RNA-synteesi, geenin luenta, transcription

DNA:n kopioiminen esiaste-RNA:ksi. Kopioimisen suorittaa RNA-polymeraasientsyymi.

Translaatio, translation

Tapahtumasarja, jossa ribosomi rakentaa aminohappoketjun lähetti-RNA:n sisältämän koodin mukaisesti. Aminohapot järjestetään siirtäjä-RNA -molekyylien avulla oikeaan järjestykseen.

Eksosomi, exosome

Rakkula, joka sisältää erilaisia molekyylejä, kuten viestinaineina toimivia kasvutekijöitä. Eksosomit muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän.

Kitiini, chitin

Polysakkaridi, jota on sienten soluseinissä.

Kudos, tissue

Monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, esim. lihaskudos.

Selluloosa, cellulose

Polysakkaridi, jota on kasvisolun soluseinässä.

Sienirihmasto, mycelium

Toisissaan peräkkäin kiinni olevien sienisolujen muodostama kokonaisuus.

Solukko, tissue

Monisoluisten kasvien samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus.

Soluväliaine, extracellular matrix

Monisoluisilla eläimillä solujen välissä olevaa ainetta, joka suojaa soluja, yhdistää ne toisiinsa ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä.

Vakuoli, solunesterakkula, vacuole

Kalvon ympäröimä ja nesteen täyttämä rakkula, joita on runsaasti kasvisoluissa.

DNA-polymeraasi, DNA-polymerase

DNA-kaksijuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan (3’ → 5’). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumisen yhteydessä DNA:n kahdentumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa.

DNA:n kahdentuminen, DNA replication

DNA kopioituu useiden entsyymien avulla siten, että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti.

Geenimutaatio, gene mutation

Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.

Jakautumisvaihe, cell division phase

Solun elämänkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen.

Mitoosi, mitosis

Tuman jakautuminen. Mitoosin tuloksena syntyy kaksi keskenään ja emotuman kanssa perimältään samanlaista tumaa. Mitoosin jälkeen tapahtuu tavallisesti soluliman jakautuminen. Solujen kromosomiluku pysyy mitoosin tuloksena ennallaan.

Replikaatio, replication

DNA:n kahdentuminen

Sisarkromatidi, sister chromatid

Saman kromosomin kahdentumisen seurauksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA-juosteet.

Soluliman jakautuminen, cytoplasm division

Tumanjakautumisen jälkeen tapahtuva soluliman ja soluelinten jako kahteen syntyvään soluun.

Tytärkromosomi, daughter chromosome

Kromosomin toinen kromatidi, joka on eronnut toisesta tytärkromosomista solunjakautumisen aikana mitoosin jälkivaiheessa.

Telomeeri, telomere

Kromosomin pää, joka koostuu lyhyistä DNA:n toistojaksoista. Telomeerit lyhenevät jokaisessa mitoosissa ja kun telomeeri on kulunut kokonaan pois, kromosomi alkaa vaurioitua eikä solun jakautuminen enää onnistu.

Välivaihe, interfaasi, interphase

Solun elämänkierrossa jakautumisten välinen aika, jolloin aineenvaihdunta on vilkasta, perintöaines kahdentuu, soluelimet jakautuvat ja solu valmistautuu seuraavaan jakautumiseen.

Autosomi, autosome

Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi

Geneettinen rekombinaatio, genetic recombination

Alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä sellaisiksi yhdistelmiksi, joita vanhemmilla ei esiinny. On seurausta mendelistisestä rekombinaatiosta ja tekijäinvaihdunnasta.

Meioosi, meiosis

Solun jakautumistapahtuma, jonka lopputuloksena syntyy sukusoluja. Siihen kuuluu kaksi tuman jakautumista: vähennysjako ja tasausjako. Meioosissa kromosomiluku puolittuu diploidisesta haploidiseksi.

Mendelistinen rekombinaatio, mendelian recombination

Vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti eri sukusoluihin meioosissa. Tämä seurauksena eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä.

Mutaatio, mutation

Geeneissä, kromosomeissa tai kromosomistoissa tapahtuva perintöaineksen pysyvä muutos.

Peruskromosomisto, haploid

Yksinkertainen kromosomisto.

Sukusolu, gamete

Tumallisten eliöiden lisääntymissoluja, jotka syntyvät meioosin tuloksena.

Tasausjako, meioosi 2, 2nd meiotic division

Meioosin toinen vaihe, jonka aikana vähennysjaossa syntyneet kaksi haploidista solua jakautuvat uudelleen ja tuloksena syntyy neljä haploidista solua.

Vastinkromosomit, homologous chromosomes

Molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat kromosomiparin.

Vähennysjako, meioosi 1, reduction division

Meioosin ensimmäinen vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi kromosomistoltaan yksinkertaista eli haploidia solua.

Genotyyppi, genotype

1. Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus
2. Vastinkromosomissa sijaitsevan geenilokuksien alleeliyhdistelmä, esimerkiksi Aa

Fenotyyppi, phenotype

1. Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön ilmentämien ominaisuuksien kokonaisuus
2. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä

Lokus, locus

Geenin tarkka paikka kromosomissa

Alleeli, allele

Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Esim. A ja a.

Homotsygoottinen, homozygotic

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia, esim. AA tai aa.

Heterotsygoottinen, heterozygotic

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia esim. Aa.

Multippelit alleelit, multiple alleles

Saman geenin useat eri muodot, joita populaatiossa esiintyy esimerkiksi Ia, Ib ja i.

Letaali alleeli, lethal allele

Alleeli, joka esiintyessään kahtena kappaleena aiheuttaa jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viimeistään ennen lisääntymisikää.

Välimuotoinen periytyminen, incomplete dominance

Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeli ei dominoi toista.

Yhteisvallitseva periytyminen, codominance

Vastinalleeleita, jotka vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti ja näin ne kumpikin tuottavat oman, erillisen piirteen yksilöön. Esim. IA ja IB tuottavat AB veriryhmän.

Sukupuolikromosomi, sex chromosome

Eläimen sukupuoleen vaikuttava kromosomi.