Bios 2-3, käsitteet

abioottinen

Elottomaan luontoon kuuluva.

abioottinen typensidonta

Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön.

abioottinen ympäristötekijä

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, pH jne.

avainbiotooppi

Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monipuolinen lajisto, esim. lehto.

avainlaji

Laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin sillä se on keskeisessä asemassa ekosysteemissä. esim. rakkohauru Itämeressä.

biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, eli ekosysteemien monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja lajien sisäinen monimuotoisuus tai perinnöllinen muuntelu.

biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

biologinen typensidonta

Bakteerien suorittamaa typensidontaa. esim. syanobakteerit sitovat typpeä suoraan ilmasta.

biomassa

Alueen, populaation tai eliön elävän aineksen määrä tietyllä hetkellä, ilmaistaan tuorepainona, kuivapainona tai energiasisältönä.

biomi

Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, esim. tundra, aavikko, aro jne.

bioottinen

Elolliseen luontoon kuuluva.

bioottinen ympäristötekijä

Elollinen ympäristötekijä, kuten pedot, saaliit ja loiset.

biosfääri

Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

biotooppi

Eliöstöltään samankaltainen alue, jossa ympäristötekijät ovat tietynlaiset. Esimerkiksi pululle sopiva biotooppi on kaupunkiympäristö.

bruttoperustuotanto

Tuottajien kokonaistuotanto, niiden tietyssä ajassa sitoma energiamäärä. Niiden omaan elintoimintoihin kuluvaa energiamäärää ei ole vähennetty tästä.

denitrifikaatio

Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten denitrifikaatiobakteereiden aineenvaihdunnassa, jolloin typpikaasua vapautuu ilmaan.

DNA-viivakoodi

Lajille ominainen DNA-jakso, jota käytetään lajintunnistuksessa. Tämän avulla voidaan selvittää vaikka karvanäytteestä tai ulosteesta mistä lajista on kyse.

DNA:n emäsjärjestys

DNA:ssa vuorottelee neljä emästä, joita merkitään kirjaimilla A, T, C ja G. Niiden järjestyksessä on elämän koodi, eli ohjeet kaikkien eliöiden proteiinien valmistamiseen. Emäsjärjestys on lajille tyypillinen, mutta myös yksilöiden välillä on eroja (siksi esimerkiksi kaikki ihmiset ovat erilaisia).

ehdoton mutualismi

Lajien välinen suhde, jossa lajit eivät voi elää ilman toisiaan esim. nisäkäs ja sen ruoansulatuskanavassa elävät bakteerit. Molemmat hyötyvät toisistaan ja tarvitsevat toisensa selviytyäkseen.

ekologia

Eliöiden runsauteen ja levinnäisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja eliön ja niiden ympäristön välisiä suhteita tutkiva biologian osa-alue.

ekologinen käytävä

Alue, jota pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle. Esimerkiksi kaupungissa viheralueeksi jätetty kaitale voi yhdistää kaksi puistoa.

ekologinen tehokkuus

Hyötysuhde, jolla energiapyramidin jokin porras sitoo ottamaansa energiaa omaan biomassaansa. Tämä osuus on seuraavan portaan käytössä, kun eliö itse tulee syödyksi.

ekolokero

Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Kertoo tavasta, jolla eliö on sopeutunut omaan elinympäristöönsä.

ekosysteemi

Tietyn paikan eliöiden ja elottoman luonnon muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi järvi, metsä tai pelto.

eksponentiaalinen kasvu

Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, joka voi toteutua lyhyen aikaa optimioloissa. Kasvukäyrä on J:n muotoinen.

eliöyhteisö

Tietyn alueen eri eliöiden muodostama kokonaisuus.

endeeminen laji

Laji, jonka levinneisyys kattaa vain tietyn, suppeahkon alueen, esimerkiksi kissamaki elää vain Madagaskarilla.

epäorgaaninen aine

Ei ole eloperäinen eikä sisällä eliöille käyttökelpoista kemiallisissa sidoksissa olevaa energiaa. (Niin yksinkertainen, ettei sitä voi enää hajottaa.) Monet epäorgaaniset aineet ovat kuitenkin välttämättömiä esim. ravinteet kasveille.

hajottaja

Eliö, joka palauttaa aineet epäorgaanisessa muodossa elottomaan luontoon sen jälkeen, kun ne ovat olleet elollisessa luonnossa orgaanisina yhdisteinä. Esimerkiksi lahottajasieni ja kastemato.

hiilinielu

Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, esim. meret, metsät ja suot.

ikärakenne, ikäjakauma

Populaation yksilöiden jakaantuminen eri ikäryhmiin. Kertoo populaation elinkyvystä: populaatio on häviämässä, jos kaikki yksilöt ovat ohittaneet lisääntymisiän.

ilmastotekijä

Ilmastoon liittyvä abioottisen ympäristön tekijä, esim. lämpötila.

isäntä

Eliö, josta loinen hyötyy eli ottaa ravintonsa.

jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä. Tämä energia on seuraavan kuluttajaportaan käytössä, jos eliöstä tulee ravintoa sille (esim. metsäjänis on tuottanut energiaa eläessään, ja kun kettu syö sen, energia siirtyy sille).

kansalaistutkimus

Ekologisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmä, jossa näytteitä keräävät esimerkiksi oppilasryhmät tai muut ihmiset, jotka eivät ole ammattilaisia.

kapea-alainen laji

Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen. Tällainen laji sopii hyvin bioindikaattoriksi, esim. monet jäkälälajit ja pikkulimaska.

kasvinsyöjä

Eläin, jonka ravintoa ovat tuottajat.

kasvukausi

Se aika vuodesta, kun vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta ja kasvit kasvavat.

kemiallinen sidosenergia

Energia, joka on molekyyleissä kemiallisissa sidoksissa.

kemosynteesi

Yhteyttäminen ilman valoa. Toinen energian tuottamistapa fotosynteesin lisäksi, jotkut bakteerit ja arkeonit sitovat energiaa orgaanisiin yhdisteisiin hapettomissa oloissa.

kilpailu

Saman lajin yksilöiden tai eri lajien suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja. Esimerkiksi leijona ja hyeena syövät samaa ravintoa, joten tässä on kyseessä lajien välinen kilpailu.

kliimaksivaihe

Ekologisen sukkession viimeinen vaihe, jossa lajisto ei enää muutu.

koevoluutio

Kahden eri lajin toisistaan riippuvainen evoluutio eli rinnakkaisevoluutio. Kun toinen laji muuttuu, se aiheuttaa toisenkin lajin muutoksen, joka saa taas aikaan muutoksen ensimmäisessä lajissa. Esimerkiksi kukkiva kasvi ja sen pölyttäjä.

kylmäkäsittely

Monilla kylmien alueiden kasvilajeilla siementen itäminen, silmujen avautuminen ja kukkiminen vaatii kylmälle altistumisen.

kylmänhorros

Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila voi laskea jopa pakkasen puolelle (sammakko, kyy, nokkosperhonen).

lahoaminen

Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.

laidunnus

Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen, eikä syö koko eliötä. Esimerkiksi lammas syö ruohoa eli se laiduntaa.

laaja-alainen

Eliö, joka selviää hyvin ympäristössään, ja selviää vaihtelevissakin oloissa (esim. rotta).

logistinen käyrä

Populaation kasvua kuvaava käyrä, jossa on otettu huomioon ympäristön vastus. Käyrä on loivan S:n muotoinen.

lyhyenpäivänkasvi

Kasvi, joka tarvitsee riittävän pitkän pimeän ajan vrk (10-12h). Tällainen kasvi on kotoisin tropiikista tai subtropiikissa, missä valoa on paljon ympäri vuoden.

lyhytaikainen hiilen varasto

Ilmaan, veteen ja eliöihin varastoitunut hiili.

metapopulaatio

Lajin paikallisten populaatioiden muodostama kokonaisuus

metsän sukkessio

Metsän muuttuminen eri vaiheiden kautta kliimaksivaiheen metsäksi esim. tulipalon jälkeen. Lajiston vähittäinen muutos.

minimitekijä

Se ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä. Kasveilla yleensä joko typpi tai fosfori.

monimuotoisuuskeskus

Alue, jossa elää poikkeuksellisen monipuolinen lajisto (esim. Uusi- Seelanti).

mutualismi

Vuorovaikutussuhde, josta molemmat yhdessä elävät lajit hyötyä.

nettoperustuotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus.

nopeakiertoinen hiili

Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili ja ilmakehässä oleva hiili.

ohivirtaava energia

Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki ja energiapyramidin porras käyttää omiin elintoimintoihinsa. Lämpöä, joka karkaa avaruuteen.

orgaaninen aine/yhdiste

Solujen hiiltä sisältävä yhdiste, johon on sitoutunut energiaa (esim. lipidit, hiilihydraatit, proteiinit, DNA).

paine

Kasvaa meren pohjassa, pienenee vuoristossa.

perinneympäristö

Perinteisen elintavan (kotieläinten laidunnus) muokkaama maisema (niittyjä ja peltoja).

perustuotanto

Tuottajien sitoma energia tai biomassa.

pitkäaikainen hiilen varasto

Geologisiin kerrostumiin varastoitunut hiili.

pitkänpäivänkasvi

Kasvi, joka tarvitsee 12-14h valoisaa aikaa vuorokaudessa. Pohjoisen kasvit ovat sopeutuneet lyhyeen pimeän jaksoon kesäöinä.

populaatio

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.

pöytävieras

Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle elinehto, ja isännälle merkityksetön (esim. jäkälä ja puu).

ravintospesialisti

Eliö, joka käyttää vain hyvin suppeaa ravintoa. Esimerkiksi haahka on sopeutunut syömään sinisimpukoita.

ravintoverkko

Ravintoketjujen kokonaisuus, kaikki saman elinympäristön ravintoverkot.

reunavaikutus

Ilmenee eri ekosysteemien rajalla: eliöiden lajimäärä on suurempi kuin kummassakaan ekosysteemissä.

sateenvarjolaji

Eliölaji, jonka ympäristövaatimukset ovat sellaiset, että sen suojelu edistää muidenkin lajien elämää esim. valkoselkätikka.

sopeutuma, sopeuma

Eliön rakenteeseen ja toimintaan liittyvä ominaisuus, joka parantaa sen mahdollisuuksia selviytyä ympäristössään.

sukkessio

Eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen muuttuminen (tulivuorenpurkauksen muodostaman saaren valtautuminen kasveilla).

sukupuolijakauma

Populaation sukupuolten yksilömäärien suhde, kuinka paljon on naaraita ja kuinka paljon miehiä.

symbioosi

Kahden tai useamman lajin kiinteä vuorovaikutussuhde tai yhteiselämä. Esim. jäkälä on levän ja sienen symbioosi.

syrjäyttävä kilpailu

Samassa ekolokerossa ei voi elää kahta lajia, vaan kilpailukykyisempi syrjäyttää heikomman.

talveentuminen

Syksyisin eliössä ilmenevä, laskeviin lämpötiloihin eli talveen sietämiseen valmistava tapahtumasarja. Kasvi valmistautuu talveen, eli se talveentuu.

talvihorros

Joidenkin tasalämpöisten eläinten (siili, lepakko) talvehtimistapa, elimistön lämpötila laskee lähelle 0 astetta,

talviuni

Joidenkin tasalämpöisten eläinten (karhu) talvehtimistapa, jossa eläin nukkuu syvää unta talven yli. Kudosten aineenvaihdunta hidastuu, mutta ruumiinlämpö laskee vain hiukan,

toisenvarainen

Eliö, joka saa energiansa ja ravinto-aineensa syömällä toisia eliöitä tai niiden jäänteitä. Kuluttajat ja hajottajat.

trofiataso

Ravintoketjun tai -pyramidin taso esim. tuottajat.

tasalämpöisyys

Eliön ruumiinlämmön säätely, jonka seurauksena eliön ruumiinlämpö ei ole riippuvainen ympäristön lämpötilasta.

vaihtolämpöisyys

Eliön ruumiinlämmön vaihtelu ympäristön lämpötilan mukaan. Esimerkiksi kyykäärme on vaihtolämpöinen, ja kangistuu, jos lämpötila on lähellä nollaa.

vieraslaji

Laji, joka ei ole alueella alkuperäinen, vaan on tullut sinne ihmisen mukana tahallisesti tai tahattomasti. Esimerkiksi kaniini Australiassa.

ympäristön kantokyky

Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoon taso tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti.

ympäristön vastus

Populaation kasvua hillitsevät tekijät. Esimerkiksi ravinto käy vähiin silloin kun yksilöitä on liikaa ja taudit yleistyvät.

vaellus

Eliöiden siirtyminen esimerkiksi ravinnon puutteen takia uudelle alueelle mikä voi johtaa lajin levinneisyysalueen laajenemiseen.

ympäristöresurssi

Ympäristötekijä, jota eliöt hyödyntävät, kuten valo, tila, ravinto jne.

aarniometsä

Metsäalue, jonka puusto on kasvanut täysin tai lähes täysin ilman metsänhoidollisia toimenpiteitä.

Agenda2030

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 2015-2030. Käsittää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

aerobinen

Happea tarvitseva.

anaerobinen

Happea käyttämätön.

avainlaji

Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin, esimerkiksi rakkohauru Itämeressä.

biodiversiteetti, monimuotoisuus

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta.

biohajoava

Aerobisesti tai anaerobisesti hajoava materiaali, ympäristön mikrobeilla on tärkeä rooli biohajoamisessa.

bioindikaattori

Indikaattori- eli ilmentäjälaji, sietoisuudeltaan kapea- alainen laji, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön ominaisuuksista, kuten happamuudesta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta, saastuneisuudesta tms.

biologinen hapenkulutus, BHK

Ilmaisee happimäärään, jonka mikrobit kuluttavat hajottaessaan orgaanista ainetta (mg happea/litra vettä). Mitä enemmän jätevedessä on orgaanista ainetta, sitä enemmän sen hajottamiseen kuluu happea.

biokapasiteetti

Maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

biomi

Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, joka vastaa lähinnä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten tundraa, aroa, aavikkoa, sademetsää, pohjoista havumetsää jne.

biopolttoaine

Eloperäisestä aineesta eli biomassasta, kuten puusta ja öljypalmusta, valmistettu polttoaine.