BIOS 3 käsitteet

abioottiset ympäristötekijät

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus jne.

adenosiinifosfaatit

Runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) muodostuneita yhdisteitä, joihin on liittynyt yksi (AMP), kaksi (ADP) tai kolme (ATP) fosfaattiryhmää. Fosfaattiryhmien väliset sidokset ovat runsasenergisiä. Energiaa vapautuu sidosten purkautuessa ja sitoutuu niiden muodostuessa.

aerobinen

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluissa hapen läsnä ollessa.

aineenvaihdunta

Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot.

aktiivinen kohta

Kohta entsyymissä, johon substraatti kiinnittyy.

aktiivinen kuljetus

Energiaa tarvitsevaa aineiden siirtämistä solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.

alkoholikäyminen

Reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.

alkuaine

Aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku, eli se muodostuu keskenään samanlaisista atomeista.

alleeli

Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Vastinkromosomien saman lokuksen alleelit voivat olla erilaiset tai samanlaiset. Jos ne ovat erilaiset, yksilö on perinyt isältään erilaisen alleelin kuin äidiltään.

alleelipari

Vastinkromosomeissa samassa lokuksessa (samalla kohtaa) olevat geenit muodostavat alleeliparin.

allopolyploidia (alloploidia)

Kromosomistomutaatio, jossa yksilön moninkertaistuneet peruskromosomistot ovat peräisin eri lajeilta.

aminohapot

Proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista.

anabolinen reaktio, rakentava reaktio

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita.

anaerobinen

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen. Soluhengityksen alussa, glykolyysissä, energiaa vapautuu glukoosista ilman happea eli reaktio on anaerobinen. Hapen läsnä ollessa soluhengitys jatkuu, mutta jos happea ei ole saatavilla, energiaa vapautuu käymisreaktiossa.

ATP-syntaasi

Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP). ATP-syntaasin avulla valmistuu ATP:tä myös viherhiukkasten yhteyttämiskalvoilla.

autopolyploidia (autoploidia)

Kromosomistomutaatio, jossa yksilön oma peruskromosomisto on moninkertaistunut.

autosomi

Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi

avustettu diffuusio

Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu.

bioinformatiikka

Suurten biologisten tietomäärien hallinta ja hyödyntäminen matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan keinoin.

biopankki

Sisältää näytteenluovuttajien biologiset näytteet, useimmiten verinäytteet, DNA-näytteet sekä tiedot näytteenluovuttajien terveydentilasta ja siihen liittyvistä tekijöistä.

crossing over-prosentti, senttimorgan

Perinnöllisyystieteessä käytetty yksikkö, joka mittaa kahden lokuksen välistä suhteellista etäisyyttä. Se saadaan laskemalla uusien ominaisuusyhdistelmien osuus kaikista jälkeläisistä takaisinristeytyksessä.

denaturoituminen

Orgaanisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. Esimerkiksi proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan, pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta.

diffuusio

Aineiden sekoittuminen, joka johtuu atomien ja molekyylien lämpöliikkeestä. Diffuusiossa aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Pienimolekyyliset aineet, esimerkiksi hiilidioksidi ja happi, voivat siirtyä solukalvon läpi diffuusion avulla.

dihybridiristeytys

Risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä tilanteessa, jossa alleelit ovat keskenään erilaiset.

diploidinen, diploidi

Kaksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia kaksi kappaletta. Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä.

disakkaridi

Sokereita, jotka muodostuvat kahdesta monosakkaridimolekyylistä. Ne ovat yleensä makeita sokereita, esimerkiksi sakkaroosi ja laktoosi.

DNA, deoksiribonukleiinihappo

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, deoksiriboosisokeri sekä emäsosa, joka voi olla adeniini (A), tymiini (T), guaniini (G) tai sytosiini (C). DNA on kierteinen kaksoisjuoste, jota on tumassa, mitokondriossa ja viherhiukkasissa.

DNA:n kahdentuminen

DNA kopioituu entsyymien avulla siten, että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäsperiaatteen mukaisesti.

DNA-polymeraasi

DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi käyttää mallina vastakkaisuuntaista juostetta ja se kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan(3'->5'). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumissa ja vaurioituneen DNA:n korjaamiseen.

DNA-sormenjälki, DNA-tunniste

Yksilön DNA:n toistojaksoja, joiden perusteella yksilö voidaan tunnistaa.

dominoiva alleeli, vallitseva alleeli

Alleeli, joka peittää toisen (resessiivisen) alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen.

eksoni

Geenin koodaavan alueen jakso, jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun.

eksosytoosi

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta

elektroninsiirtoketju

Hapetus-pelkistysreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin. Vetyionien virratessa ATP-syntaasin läpi takaisin mitokondrion sisälle vapautuva energia sidotaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi.

elin

Eläimillä erilaisista kudoksista muodostunut, tiettyyn tehtävään erikoistunut ruumiinosa, esim. sydän.

emosolu

Nimitys, jota käytetään jakautuvasta solusta. Meioosissa emosoluna toimii sukusolun kantasolu.

emäskolmikko, tripletti

Kolmen peräkkäisen nukleotidin ryhmä DNA:ssa ja RNA:ssa. Kukin emäskolmikko vastaa jotain aminohappoa tai proteiinisynteesin aloitus- ja lopetusmerkkiä.

emäsosa

Nukleotidin rakenneosa DNA:ssa ja RNA:ssa. DNA:n emäsosia ovat adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. RNA:n emäsosia ovat adeniini, urasiili, guaniini ja sytosiini.

emäspariperiaate

Nukleotidien emäsosien vetysidosten muodostuminen niin, että DNA:ssa vain adeniini ja tymiini (A-T) sekä guaniini ja sytosiini (G-C) voivat muodostaa emäsparin.

endosytoosi

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään niin, että solukalvo ympäröi kuljetettavat aineet jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä.

entsyymi

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota, säilyy reaktioissa muuttumattomana. Ainetta, jota entsyymi katalysoi kutsutaan substraatiksi. Reaktiossa entsyymi ja substraatti liittyvät toisiinsa, syntyy lopputuote tai tuotteita

epigeneettinen periytyminen

Tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n. Epigeneettisessä periytymisessä ympäristötekijät vaikuttavat geenin ilmenemiseen ja tämä muutos voi tietyissä tapauksissa periytyä jälkeläisille.

epigeneettinen säätely, epigeneesi

Geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä. Perimästä riippumatta yksilöillä on eri geenit aktiivisina. Esimerkiksi identtisten kaksosten fenotyyppi voi tästä syystä olla erilainen.

epäorgaaninen aine/yhdiste

Aineet, jotka eivät ole eloperäisiä eivätkä sisällä energiaa. Epäorgaaniset aineet ovat kuitenkin elämälle välttämättömiä, esimerkiksi ravinteita ja kivennäisaineita.

esiaste-RNA

Transkription tuloksena syntynyt RNA-molekyyli, joka sisältää sekä eksonien että intronien sisältämän informaation. Esiaste-RNA:sta silmukoidaan intronit pois, jolloin muodostuu lähetti-RNA.

etanoli

Väritön ja helposti syttyvä neste, joka kuuluu alkoholeihin. Eliöissä, esimerkiksi hiivasoluissa, etanolia syntyy käymisreaktioissa

Fagosytoosi

solusyönti. solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen, eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. alkueläinten ravinnonottotapa

Fenotyyppi, ilmiasu

1. perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön havaittavien ominaisuuksien kokonaisuus, 2. tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä

fosfolipidit

Solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon.

fotosynteesi

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi. Fotosynteesissä on kaksi vaihetta: valo- ja pimeäreaktiot.

geeni, perintötekijä

Solun ja eliön elintoimintoja sekä ominaisuuksien kehitystä ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin valmistamiseksi. Geeni koostuu tumallisilla eliöillä säätelyalueesta ja koodaavasta alueesta. Perinnöllisyystieteessä geeni tarkoittaa yksikköä, joka vaikuttaa eliön ominaisuuksiin.

geenimutaatio

Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.

geenin ulkopuolinen alue

Käsittää geenien väliset alueet DNA-molekyylissä. Sisältää mm. toistojaksoja, sammuneita geenejä ja transposoneja.

geenitekniikka

Perintöaineksen eristämistä, analysointia, muokkaamista ja siirtämistä muihin eliöihin tai soluihin.

geenivirta

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen siirtyvien yksilöiden tai kasvien siitepölyn mukana.

geneettinen leimautuminen

jommalta kummalta vanhemmalta peräisin olevan kromosomin tai alleelin muuttuminen inaktiiviseksi jälkeläisen yksilönkehityksen aikana

geneettinen muuntelu

Perinnöllinen muuntelu. Saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus.

genetiikka

ominaisuuksien periytymistä ja muuntelua tutkiva tiede

genotyyppi, perimä

1. Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus

2. Kunkin geenilokuksen alleeliyhdistelmä

glukoosi, rypälesokeri

Kuudesta hiiliatomista, kahdestatoista vetyatomista ja kuudesta happiatomista rakentunut yksinkertainen sokeri eli monosakkaridi. Glukoosi on solujen tärkein energialähde.

glykogeeni, eläintärkkelys

Glukoosista rakentunut monihaarainen polysakkaridi, jota eläimillä on varastoituneena lihaksissa ja maksassa.

glykolyysi

Soluhengityksen ensimmäinen vaihe, jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin

Golgin laite

Litteistä kalvopusseista ja pienistä rakkuloista muodostunut soluelin tumallisissa soluissa. Golgin laitteessa muokataan ja pakataan eritettäviä proteiineja ja kalvoproteiineja.

glykoproteiini

Proteiini, johon on liittynyt hiilihydraattimolekyylejä.

happi

Kaasumainen alkuaine, jonka molekyylimuoto on O2.

haploidinen, haploidi

Yksinkertainen kromosomisto. Tumallisilla eliöillä haploidisia soluja ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut. Tumattomat eliöt ovat aina haploideja.

heikko kytkentä

samassa kromosomissa olevien geenien väliset lokukset ovat etäällä toisistaan ja vastinkromosomien välillä voi tapahtua tekijäinvaihduntaa

heterotsygoottinen

yksilö tai solu, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia, eriperintäinen

homotsygoottinen

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia, samaperintä

hormonit

kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat solujen toimintaan

häviämä

Kromosomimutaatio, jossa tietty kromosomin osa siinä olevine geeneineen häviää

ilmarako

Kasveilla lähinnä lehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, jota huulisolut reunustavat. Ilmarakojen kautta kasveista haihtuu vettä, ja niiden kautta kulkevat myös hiilidioksidi ja happi. Ilmarakoja on yleensä enemmän lehtien ala- kuin yläpinnalla.

inhibiittori

Aine, joka estää entsyymin toiminnan.

in silico

biologisen tutkimuksen tekeminen tietokantojen ja tietokonesimulaatioiden avulla

introni

Tumallisilla eliöillä geenin proteiinia koodaavan alueen jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota. Intronit silmukoidaan pois esiaste-RNA:sta.

in vivo

esim. solututkimuksen teko elävässä kudoksessa tai organismissa

in vitro

esim. solututkimuksen teko koeputkessa

ionipumppu

Proteiineista koostuva, ATP-energiaa kuluttava rakenne, joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi.

isolaatio

Populaation eristyminen muista saman lajin populaatioista. Maantieteelliset ja muut risteytymisesteet estävät geenivirran ja aiheuttavat isolaatiota. Voi johtaa uuden lajin syntyyn

Iturata, sukusolulinja

Hedelmöityneestä munasolusta seuraavan sukupolven sukusoluihin johtava solujakautumisten sarja. Iturata yhdistää peräkkäisiä sukupolvia ja siinä tapahtuvat mutaatiot voivat olla periytyviä.

jakautumisvaihe

solun elämänkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen

johtojänne

Putkilokasveilla johtosolukoista muodostuva vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putkimainen rakenne. Johtojänteet alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan lehtisuoniksi. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila ja jälsiosa

juoste

DNA-molekyyli koostuu kahdesta juosteesta, joiden välillä on vetysidokset. Juosteet koostuvat sokeriosasta, fosfaattiosasta ja emäsosasta.

kahdentuma

Kromosomimutaatio, jossa jokin kromosomin osa monistuu. Saa aikaan perimään geeniperheitä (samaa geeniä on monta kappaletta) ja toistojaksoja.

kaksoiskierre

DNA-molekyyli kiertyy pituusakselinsa ympäri

Kalvoproteiinit

Solukalvon proteiineja, joilla on solukalvossa monia erilaisia tehtäviä, esim. aineiden kuljetus solukalvon läpi, viestien vastaanotto ja toimiminen entsyyminä

kanavaproteiini

solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi

kantajaproteiini

solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi

kantasolu

Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi.

kapseli

bakteerisolussa soluseinän ulkopuolella oleva rakenne, joka suojaa bakteeria esimerkiksi valkosolujen solusyönniltä

Karsinogeeni

syöpää aiheuttava tekijä (esim. kemiallinen aine tai säteily)

kasvutekijät

Solujen tuottama viestiaine, joka lisää tai hillitsee solun kasvua tai erilaistumista vaikuttamalla geenien toimintaan.

katabolinen reaktio, hajottava reaktio

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat

Katalyytti

aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota

kelpoisuus

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmäisyyttä populaation muihin yksilöihin

kemosynteesi

Orgaanisten yhdisteiden valmistaminen energian avulla, joka on saatu hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä.

Keskusjyvänen, sentrioli

Eläinsolussa oleva soluelin, joita on yleensä kaksi. Niiden välille muodostuu tuman jakautuessa sukkularihmasto.

kiasma

Kohta, jossa vastinkromosomin osat vaihtavat paikkoja keskenään (crossing over). Syntyy meioosin vähennysjaon alussa

kitiini

Kova orgaaninen yhdiste, jota on useiden eliöiden (mm. Sienet) soluseinissä ja niveljalkaisten tukirakenteissa.