Suomi ja EU

Milloin Suomi liittyi Euroopan unioniin ja millainen päätös johti jäsenyyteen?

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa. Liittyminen perustui vuoden 1994 neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, jossa enemmistö kannatti liittymistä.

Kortti 2

Miten EU-jäsenyys on vaikuttanut Suomen eduskuntaan?

EU-jäsenyys on heikentänyt eduskunnan asemaa, koska monet lait säädetään EU:ssa. Eduskunta voi kuitenkin vaikuttaa EU-lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa, ja jokaisella EU-kansalaisella on osallistumismahdollisuus.

Kortti 3

Miten Suomen perustuslakia muutettiin EU-jäsenyyden myötä?

Perustuslakia uudistettiin vastaamaan muiden EU-maiden käytäntöjä: presidentin asemaa heikennettiin ja pääministerin sekä hallituksen asemaa vahvistettiin, sillä pääministeri johtaa maan EU-politiikkaa.

Kortti 4

Miten EU-jäsenyys vaikutti Suomen rahapolitiikkaan?

Suomesta tuli osa euroaluetta, joten itsenäinen rahapolitiikka päättyi. Suomi osallistuu kuitenkin yhteisen rahapolitiikan päätöksiin, eli maa ei vain sopeudu päätöksiin, vaan on mukana tekemässä niitä.

Kortti 5

Millainen taloudellinen vaikutus EU-jäsenyydellä on ollut Suomeen?

EU-jäsenyys avasi yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, mikä kasvatti taloutta. Bruttokansantuotetta asukasta kohden arvioidaan kasvaneen 1,2–1,7 %, vastaavasti kotitalouksien keskitulot nousivat 1020–1450 euroa (2017). Lisäksi EU:n avulla Suomeen syntyi noin 40 000 uutta työpaikkaa.

Kortti 6

Kuinka EU-jäsenyys vaikutti Suomen talouteen 2010-luvun velkakriisin aikana?

EU-jäsenyyden myötä talous kasvoi ja saavutti vakaan tilan. Yhteinen raha auttoi taloutta, yrityksiä ja kuluttajia, mutta osa asiantuntijoista arvioi, että Suomi olisi selvinnyt velkakriisistä paremmin omalla valuutalla.

Kortti 7

Miten EU-jäsenyys vaikutti Suomen maatalouteen?

EU-jäsenyys päätti Suomen itsenäisen maatalouspolitiikan. Pientilojen määrä on vähentynyt, ja Suomi ei voi enää päättää tuista yksin. EU-jäsenyysneuvotteluissa tavoiteltiin riittävää tason turvaamista, ja tuet jaettiin alueellisesti, yleisesti enemmän pohjoisessa.

Kortti 8

Miten EU-jäsenyys vaikutti Suomen ulkopolitiikkaan?

EU-jäsenyys päätti Suomen puolueettomuuden ajan. Suomi liittyi osaksi läntistä ja yhtenäistä Eurooppaa, mikä vahvisti maan kansainvälistä asemaa.

Kortti 9

Mikä on yleinen arvio EU-jäsenyyden vaikutuksesta Suomeen ja suomalaisiin?

Useiden arvioiden mukaan EU-jäsenyys on kokonaisuudessaan vaikuttanut Suomeen ja suomalaisiin positiivisesti taloudellisesti, poliittisesti ja kansainvälisesti.

Kortti 1

Millainen maine Suomella on EU:ssa?

Suomella on hyvä maine EU:ssa. Maa on toteuttanut EU:n asetukset ja direktiivit hyvin, ja ministereitä sekä virkamiehiä on kiitetty asiantuntemuksesta ja hyvästä valmistautumisesta EU-kokouksiin.

Kortti 2

Miksi Suomi tarvitsee yhteistyökumppaneita EU:ssa?

Suomi on pieni maa EU:ssa, joten se tarvitsee yhteistyökumppaneita, jotta voi ajaa tärkeitä asioita läpi. Maa on tehnyt paljon yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Tanskan kanssa, joiden kanssa sillä on läheiset suhteet.

Kortti 3

Miten Suomi suhtautuu EU:n talouspolitiikkaan?

Suomi kannattaa tiukkaa talouskuria, kuten Saksan ajamaa linjaa. Maa ei ole halunnut lisätä talouden yhteisvastuullisuutta, vaan korostaa valtioiden velvollisuutta huolehtia omasta taloudestaan.

Kortti 4

Mikä on Suomen kanta EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?

Suomi kannattaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Moni EU-maa kuuluu Natoon, ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 Suomi haki Naton jäsenyyttä ja liittyi liittoon keväällä 2023.

Kortti 5

Miten Suomi toimii ympäristöpolitiikassa EU:ssa?

Suomi on aktiivinen ympäristöpolitiikassa ja ilmastonmuutoksen kysymyksissä. Ympäristöministeriön mukaan Suomi edistää kestävää kehitystä ja ympäristönäkökulman huomioimista EU:n kaikilla aloilla.

Kortti 6

Mikä oli EU:n elvytyspaketin tarkoitus keväällä 2021?

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin tarkoitus oli nostaa EU-alueen talous jaloilleen koronapandemian jälkeen. Paketti sisälsi sekä avustuksia (390 mrd €) että lainoja (360 mrd €).

Kortti 7

Mikä on Suomen osuus EU:n elvytyspaketista?

Suomen maksuosuus elvytyspaketin avustusosuudesta on noin 6,6 miljardia euroa ja lainoista noin 6,1 miljardia euroa. Suomi maksaa pakettiin enemmän kuin saa, koska se on keskimääräistä vauraampi jäsenvaltio.

Kortti 8

Miten Suomen eduskunta äänesti elvytyspaketista?

Eduskunta hyväksyi elvytyspaketin toukokuussa 2021 äänin 134–57. Pakettia vastustivat perussuomalaiset, 10 kokoomuslaista ja 2 keskustalaista. Äänestys viivästyi lähes viikolla perussuomalaisten jarrutuskeskustelun vuoksi.

Kortti 1

Miten EU-asioiden käsittely Suomessa alkaa?

EU-asioiden käsittely alkaa sillä, että vastuuministeriö aloittaa asian kansallisen valmistelun ja muotoilee Suomen alustavan kannan asiaan.

Kortti 2

Missä hallituksen EU-asiat valmistellaan?

Hallituksessa EU-asiat valmistellaan EU-ministerivaliokunnassa, joka kokoontuu viikoittain käsittelemään EU-asioita. Ministerivaliokunnan puheenjohtajana toimii pääministeri.

Kortti 3

Miten eduskunta osallistuu EU-asioiden valmisteluun?

Kun vastuuministeriö on saanut kantansa valmiiksi, se informoi eduskuntaa asiasta. Tarvittaessa eduskunnan suuri valiokunta antaa ohjeistusta Suomen kannasta.

Kortti 4

Miten Suomen kanta EU:ssa viimeistellään?

Ministeriöiden välisissä keskusteluissa muovataan tarkempi kanta. Sen jälkeen vastuullinen virkamies osallistuu EU:n työskentelyyn, esittää Suomen kannan ja raportoi asian etenemisestä Suomeen.

Kortti 5

Mikä on Suomen EU-edustuston tehtävä Brysselissä?

Suomen EU-edustusto Brysselissä valmistaa ministerineuvoston päätöksiä hallituksen ohjeiden mukaisesti ja voi tiedottaa Suomen tavoitteista Suomen mepeille eli Euroopan parlamentin jäsenille.

Kortti 6

Mikä on hallituksen rooli EU-asioissa?

Hallitus johtaa EU-asioiden valmistelua ja tekee suurimman osan päätöksistä. Osa asioista vaatii kuitenkin eduskunnan hyväksynnän, erityisesti ne asiat, jotka vaatisivat hyväksynnän myös ilman EU-jäsenyyttä.

Kortti 7

Miten pääministeri raportoi EU-huippukokouksista?

Pääministeri raportoi eduskunnalle ennen ja jälkeen EU-huippukokoukset, jotta kansanedustajat pysyvät ajan tasalla päätöksistä ja neuvotteluista.