äidinkieli lukutaito

yo-koe käsitteitä

taustaoletukset

pohja, jolle perustelut rakennetaan

argumentaatio/argumentointi

vakuuttelua, jolla lukija, kuulija tai katsoja pyritään saamaan jonkin asian puolelle tai sitä vastaan

argumentti

perutelut. erilaisia argumentointitapoja ovat mm auktoriteetti, tilastot ja tutkimus, yleinen mp, asian uutuus, analogia, syy-seuraussuhde, oma kokemus, tunteet, tarpeet, toiveet, arvot, moraali, edut ja haitat

teesi

väite joka on argumentaation ydin

ideologia

ajattelutavat ja arvot

retoriset keinot

tarkoitukseen sopivat ilmaisukeinot, esim alkusointu, ironia, kiertoilmaus, puhuttelu, liioittelu, kärjistys, toisto, listaus

eetos

luonteenpiirteiden kokonaisuus, millaisena esittäjä näyttää itsensä yleisölleen - > uskottavuus

paatos

vetoaminenkuulijan tunteisiin - > kuulija vastaanottavampi

logos

asia-argumentaatio, riippumaton puhujan ja kuulijoiden välisestä suhteesta

konteksti

tekstin asiayhteys, jossa se esiintyy

intertekstuaalisuus

tekstissä esiintyviä viittauksia muihin teksteihin

puhuja

Runossa kuuluva ääni.

runomitta

Runon rytmikaava

asennonvaihto

Runon puhujan ilmaisun, ajattelutavan tai viitekehyksen muuttuminen.

kielikuva

Kuvallinen ilmaisu, esim. symbolit, metaforat ja personifikaatiot.

symboli

Kuvailmaisu, joka edustaa sopimuksenvaraisesti jotakin toista asiaa.

allegoria

Vertauksellinen esitysapa, jossa ilmaisun todellinen merkitys on muu kuin niiden kirjallinen merkitys.

metafora

Yhdistetään kaksi erillistä asiaa

personifikaatio

Kielikuva, jossa eloton elollistetaa.

metonymia

Varsinaisen asian korvaa sen osa tai siihen läheisesti liittyvä seikka

alkusointu

Allitteraatio, peräkkäisten sanojen alussa sama sointu.

puolisointu

Assonanssi, epätäydellinen tai vaillinainen loppusointu

loppusointu

Riimi, kahden tai useamman säkeen viimeisten painollisten tavujen sointuminen.

draama

Teatterinäyttämöllä esitettäväksi tarkoitettu kirjallisuudenlaji.

dialogi

vuoropuhelu

monologi

yksin puhelu

parenteesit

Näyttämöohje

uutiskynnys

Kriteerit, joiden perusteella toimittajat päättävät, onko jokin asia kertomisen arvoinen.

uutiskriteeri

uutuus, kiinnostavuus, tärkeys, poikkeuksellisuus, koskettavuus, läheisyys ja negatiivisuus

reportaasi

Monipuolinen juttutyyppi, jolle tyypillistä on tilanteiden havainnointi ja kuvailu, läsnäolon tuntu sekä tunteiden kuvaaminen. (voi olla myös kuvareportaasi, joka kertoo tarinan)

fokalisaatio

Kertojan kerronta asettuu johonkin perspektiiviin ja suodattuu tietystä näkökulmasta. (antaa rytmiä, sävyjä ja yllätyksellisyyttä)

aihe

Teoksen käsittelemä ilmiö tai asia.

teema

Tiivistää teoksen keskeisen idean.

motiivi

Teeman kannalta olennainen tekstissä toistuva pieni merkitsevä yksikkö.

draaman kaari

\-esittely (lähtötilanne)

\-nousevan toiminnan vaihe (konflikti kehittyy ja syvenee)

\-huippukohta (käännekohta, muutos)

\-laskevan toiminnan vaihe (ristiriita katkeaa)

\-loppuratkaisu (päättää draamankaaren)

\

kohderyhmä

Kenelle teksti on suunnattu

sidosteisuus eli koheesio

Tekstin sidosteisuus tarkoittaa sitä, että sen eri osat – kappaleet, virkkeet ja lauseet – ovat niiden sisällön puolesta järkevästi sidoksissa toisiinsa.

moniäänisyys

Kuuluu useampia ääniä.

tekstin tyyli

neutraali-, kohosteinen-, asia-, konkreettinen-, abstrakti-

referaatti

Referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat.

uutinen

Pyrkii kuvaamaan tapahtunutta tasapuolisesti ja objektiivisesti. Yleisin juttutyyppi. (vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin)

kolumni

Kantaaottava juttutyyppi, tavoitteena kertoa oma näkemys ja perustella se hyvin. (Pakina muistuttaa kolumnia mutta tyyliltään leikkisämpi ja ironisempi)

uutiskuva/video

kuvaa näkymiä tapahtumapaikalla ja toimii todisteena (joten kuvankäsittelyä rajataan)

uutisgrafiikka

havainnollistaa esim. tapahtumien kulkua tai mittasuhteita visuaalisesti kiinnostavalla tavalla

haastattelu

\-Yksi yleisimmistä tekstilajeista.

\-Tavallisin muoto henkilöhaastattelu (esim. julkkiksen elämäntarina). '

\-Voi olla myös asiahaastattelu (painottuu ammattitaitoon ja työkokemukseen).

\-Henkilökuva olennainen.

hyötyjuttu

Yleisnimitys erilaisille vinkki- ja vertailujutuille. (neuvotaan, esim. listaus)

artikkeli

Esi. aikakauslehdissä ja sanomalehdissä julkaistavat pitkät tekstit. (monta eri näkökulmaa ja lähdettä)

pääkirjoitus

Etenkin painetuille sanomalehdille tyypillinen juttutyyppi, jossa pohditaan ajankohtaisia tapahtumia ja otetaan niihin kantaa. Lehden virallinen mielipide.

mielipidekirjoitus

Lukijoiden kirjoittamia kirjoituksia. Annetaan mahdollisuus nostaa keskusteluun esim. tärkeitä asioita.

tekstilajit

uutinen, artikkeli, pääkirjoitus, mielipidekirjoitus, kolumni, reportaasi, hyötyjuttu, haastattelu, arvostelu, mainos

mediatekstien ulkoasuelementtejä

otsikko, päiväys eli paikka, leipäteksti, grafiikka, faktalaatikko, kuva, kuvateksti, byline eli tekijätiedot, ingressi, nosto, väliotsikko

mainos

Tavoitteena myydä jokin tuote, palvelu tai brändi kuluttajalle (myönteinen vaikutelma). Kohderyhmä usein rajattu tarkkaan.

mainonnan retoriikka

\-Verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset retoriset keinot (kiinnitetään kuluttajan huomio).

\-Pyritään luomaan uniikki ja haluttava kuva tuotteesta.

\-Halutaan erottua muista samankaltaisista tuotteista

mainosteksti

Leikkii, väittää ja lupaa. Tekstit lyhyitä ja ytimekkäitä. Sloganit(iskulauseet), logo ja kielikuvat

mainoskuva

\-herättää huomiota

\-vetoaa tunteisiin

\-havainnollistaa mainostekstiä

\-vihjaa epäsuorasti

\-henkilöhahmot tärkeitä

(tuotekuva-kuva myytävästä tavarasta )

kuvan ilmaisukeinot

\-sommittelu

\-muoto

\-väri (realismin ja fantasian väline)

\-rakenne

\-kuvakulma (tilavaikutelma, miltä näyttää)

\-rajaus (huomio kuvan reunoihin, mitä mukana ja ei)

\-terävyys (korostus ja häivytys)

\-valo (suunta, lähde, voimakkuus, värit riippuvaisia)

denonaatio

päämerkitys, josta valtaosa on samaa mieltä

konnotaatio

lisämerkitys, jotka ovat yksilöllisiä tulkintoja

kuvakokoja

lähikuva, puolikuva, kokokuva, yleiskuva

kaunokirjallisuus

Kaikki sanataide. Jaetaan kolmeen päälajiin: proosa(kertomakirjallisuus), lyriikka(runous) ja draama(näytelmäkirjallisuus)

proosa

Suorasanainen kertomakirjallisuus, esim. romaanit ja novellit.

kronologinen kerronta

tapahtumat kerrotaan siinä järjestyksessä, kuin ne tapahtuvat.

synestesia

Kielikuva, jossa eri aistit sekoitetaan