taustaoletukset
pohja, jolle perustelut rakennetaan
argumentaatio/argumentointi
vakuuttelua, jolla lukija, kuulija tai katsoja pyritään saamaan jonkin asian puolelle tai sitä vastaan
argumentti
perutelut. erilaisia argumentointitapoja ovat mm auktoriteetti, tilastot ja tutkimus, yleinen mp, asian uutuus, analogia, syy-seuraussuhde, oma kokemus, tunteet, tarpeet, toiveet, arvot, moraali, edut ja haitat
teesi
väite joka on argumentaation ydin
ideologia
ajattelutavat ja arvot
retoriset keinot
tarkoitukseen sopivat ilmaisukeinot, esim alkusointu, ironia, kiertoilmaus, puhuttelu, liioittelu, kärjistys, toisto, listaus
eetos
luonteenpiirteiden kokonaisuus, millaisena esittäjä näyttää itsensä yleisölleen - > uskottavuus
paatos
vetoaminenkuulijan tunteisiin - > kuulija vastaanottavampi
logos
asia-argumentaatio, riippumaton puhujan ja kuulijoiden välisestä suhteesta
konteksti
tekstin asiayhteys, jossa se esiintyy
intertekstuaalisuus
tekstissä esiintyviä viittauksia muihin teksteihin
puhuja
Runossa kuuluva ääni.
runomitta
Runon rytmikaava
asennonvaihto
Runon puhujan ilmaisun, ajattelutavan tai viitekehyksen muuttuminen.
kielikuva
Kuvallinen ilmaisu, esim. symbolit, metaforat ja personifikaatiot.
symboli
Kuvailmaisu, joka edustaa sopimuksenvaraisesti jotakin toista asiaa.
allegoria
Vertauksellinen esitysapa, jossa ilmaisun todellinen merkitys on muu kuin niiden kirjallinen merkitys.
metafora
Yhdistetään kaksi erillistä asiaa
personifikaatio
Kielikuva, jossa eloton elollistetaa.
metonymia
Varsinaisen asian korvaa sen osa tai siihen läheisesti liittyvä seikka
alkusointu
Allitteraatio, peräkkäisten sanojen alussa sama sointu.
puolisointu
Assonanssi, epätäydellinen tai vaillinainen loppusointu
loppusointu
Riimi, kahden tai useamman säkeen viimeisten painollisten tavujen sointuminen.
draama
Teatterinäyttämöllä esitettäväksi tarkoitettu kirjallisuudenlaji.
dialogi
vuoropuhelu
monologi
yksin puhelu
parenteesit
Näyttämöohje
uutiskynnys
Kriteerit, joiden perusteella toimittajat päättävät, onko jokin asia kertomisen arvoinen.
uutiskriteeri
uutuus, kiinnostavuus, tärkeys, poikkeuksellisuus, koskettavuus, läheisyys ja negatiivisuus
reportaasi
Monipuolinen juttutyyppi, jolle tyypillistä on tilanteiden havainnointi ja kuvailu, läsnäolon tuntu sekä tunteiden kuvaaminen. (voi olla myös kuvareportaasi, joka kertoo tarinan)
fokalisaatio
Kertojan kerronta asettuu johonkin perspektiiviin ja suodattuu tietystä näkökulmasta. (antaa rytmiä, sävyjä ja yllätyksellisyyttä)
aihe
Teoksen käsittelemä ilmiö tai asia.
teema
Tiivistää teoksen keskeisen idean.
motiivi
Teeman kannalta olennainen tekstissä toistuva pieni merkitsevä yksikkö.
draaman kaari
-esittely (lähtötilanne)
-nousevan toiminnan vaihe (konflikti kehittyy ja syvenee)
-huippukohta (käännekohta, muutos)
-laskevan toiminnan vaihe (ristiriita katkeaa)
-loppuratkaisu (päättää draamankaaren)
kohderyhmä
Kenelle teksti on suunnattu
sidosteisuus eli koheesio
Tekstin sidosteisuus tarkoittaa sitä, että sen eri osat – kappaleet, virkkeet ja lauseet – ovat niiden sisällön puolesta järkevästi sidoksissa toisiinsa.
moniäänisyys
Kuuluu useampia ääniä.
tekstin tyyli
neutraali-, kohosteinen-, asia-, konkreettinen-, abstrakti-
referaatti
Referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat.
uutinen
Pyrkii kuvaamaan tapahtunutta tasapuolisesti ja objektiivisesti. Yleisin juttutyyppi. (vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin)
kolumni
Kantaaottava juttutyyppi, tavoitteena kertoa oma näkemys ja perustella se hyvin. (Pakina muistuttaa kolumnia mutta tyyliltään leikkisämpi ja ironisempi)
uutiskuva/video
kuvaa näkymiä tapahtumapaikalla ja toimii todisteena (joten kuvankäsittelyä rajataan)
uutisgrafiikka
havainnollistaa esim. tapahtumien kulkua tai mittasuhteita visuaalisesti kiinnostavalla tavalla
haastattelu
-Yksi yleisimmistä tekstilajeista.
-Tavallisin muoto henkilöhaastattelu (esim. julkkiksen elämäntarina). '
-Voi olla myös asiahaastattelu (painottuu ammattitaitoon ja työkokemukseen).
-Henkilökuva olennainen.
hyötyjuttu
Yleisnimitys erilaisille vinkki- ja vertailujutuille. (neuvotaan, esim. listaus)
artikkeli
Esi. aikakauslehdissä ja sanomalehdissä julkaistavat pitkät tekstit. (monta eri näkökulmaa ja lähdettä)
pääkirjoitus
Etenkin painetuille sanomalehdille tyypillinen juttutyyppi, jossa pohditaan ajankohtaisia tapahtumia ja otetaan niihin kantaa. Lehden virallinen mielipide.
mielipidekirjoitus
Lukijoiden kirjoittamia kirjoituksia. Annetaan mahdollisuus nostaa keskusteluun esim. tärkeitä asioita.
tekstilajit
uutinen, artikkeli, pääkirjoitus, mielipidekirjoitus, kolumni, reportaasi, hyötyjuttu, haastattelu, arvostelu, mainos
mediatekstien ulkoasuelementtejä
otsikko, päiväys eli paikka, leipäteksti, grafiikka, faktalaatikko, kuva, kuvateksti, byline eli tekijätiedot, ingressi, nosto, väliotsikko
mainos
Tavoitteena myydä jokin tuote, palvelu tai brändi kuluttajalle (myönteinen vaikutelma). Kohderyhmä usein rajattu tarkkaan.
mainonnan retoriikka
-Verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset retoriset keinot (kiinnitetään kuluttajan huomio).
-Pyritään luomaan uniikki ja haluttava kuva tuotteesta.
-Halutaan erottua muista samankaltaisista tuotteista
mainosteksti
Leikkii, väittää ja lupaa. Tekstit lyhyitä ja ytimekkäitä. Sloganit(iskulauseet), logo ja kielikuvat
mainoskuva
-herättää huomiota
-vetoaa tunteisiin
-havainnollistaa mainostekstiä
-vihjaa epäsuorasti
-henkilöhahmot tärkeitä
(tuotekuva-kuva myytävästä tavarasta )
kuvan ilmaisukeinot
-sommittelu
-muoto
-väri (realismin ja fantasian väline)
-rakenne
-kuvakulma (tilavaikutelma, miltä näyttää)
-rajaus (huomio kuvan reunoihin, mitä mukana ja ei)
-terävyys (korostus ja häivytys)
-valo (suunta, lähde, voimakkuus, värit riippuvaisia)
denonaatio
päämerkitys, josta valtaosa on samaa mieltä
konnotaatio
lisämerkitys, jotka ovat yksilöllisiä tulkintoja
kuvakokoja
lähikuva, puolikuva, kokokuva, yleiskuva
kaunokirjallisuus
Kaikki sanataide. Jaetaan kolmeen päälajiin: proosa(kertomakirjallisuus), lyriikka(runous) ja draama(näytelmäkirjallisuus)
proosa
Suorasanainen kertomakirjallisuus, esim. romaanit ja novellit.
kronologinen kerronta
tapahtumat kerrotaan siinä järjestyksessä, kuin ne tapahtuvat.
synestesia
Kielikuva, jossa eri aistit sekoitetaan