Kauppa- ja varallisuusoikeus

JSBE Kauppa- ja -varallisuusoikeus

Oikeusjärjestys

• Selitys: Kaikkien voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus (lait, tavat, oikeusperiaatteet). Jaetaan julkisoikeuteen ja yksityisoikeuteen.

• Esimerkki: Suomessa on perustuslaki, rikoslaki, siviililait jne., jotka yhdessä muodostavat oikeusjärjestyksen.

Julkisoikeus

• Selitys: Säätelee valtion, kuntien ja muiden julkisten tahojen toimintaa sekä niiden keskinäisiä suhteita.

• Esimerkki: Verotus, jossa veroviranomainen perii veroa kansalaisilta – kyse on julkisoikeuden säätelemästä asiasta.

Yksityisoikeus

• Selitys: Säätelee yksityisten henkilöiden ja yritysten välisiä oikeussuhteita, esim. kauppaa ja sopimuksia.

• Esimerkki: Kun ostat polkupyörän kirpputorilta, kyseessä on yksityisoikeudellinen kauppa.

Pakottava lain säännös

• Selitys: Lain säännös, josta osapuolet eivät saa sopimuksella poiketa. Tarkoitus usein suojella heikompaa osapuolta.

• Esimerkki: Työsopimuslaissa minimipalkkaa tai lomaoikeuksia ei voi sopimuksella heikentää työntekijän vahingoksi.

Tahdonvaltainen lain säännös

• Selitys: Säännös, josta osapuolet voivat sopimuksella poiketa. Täyttää sopimuksen aukkoja, jos toisin ei sovita.

• Esimerkki: Jos laissa todetaan, että maksu on suoritettava kuukauden kuluessa, mutta myyjä ja ostaja sopivat 2 kuukaudesta, tämä on mahdollista tahdonvaltaisen säännöksen puitteissa.

Oikeussubjekti

• Selitys: Henkilö tai taho, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö).

• Esimerkki: Sinä itse olet oikeussubjekti, samoin rekisteröity osakeyhtiö.

Oikeuskelpoisuus

• Selitys: Kyky olla oikeuksien ja velvollisuuksien kantaja. Luonnollisella henkilöllä syntymästä kuolemaan.

• Esimerkki: Vastasyntynyt lapsi voi saada perintöä – hänellä on siis oikeuskelpoisuus.

Oikeushenkilö

• Selitys: Juridinen henkilö, esim. yritys, yhdistys tai säätiö, jolla on omat oikeudet ja velvollisuudet.

• Esimerkki: Osakeyhtiö voi tehdä sopimuksia ja tulla haastetuksi oikeuteen samalla tavoin kuin ihminen.

Oikeustoimikelpoisuus

• Selitys: Kyky tehdä itse sitovia oikeustoimia (esim. sopimuksia). Yleensä täysi-ikäiset, joilla ei ole toimintakelpoisuuden rajoitusta.

• Esimerkki: 18-vuotias voi solmia puhelinliittymäsopimuksen omiin nimiinsä.

Oikeustoimi

• Selitys: Oikeuskelpoisuuden käyttäminen konkreettisesti, esim. sopimuksen solmiminen.

• Esimerkki: Myyntisopimuksen allekirjoittaminen on oikeustoimi.

Tahdonilmaisu (Hiljainen/Konkludenttinen)

• Selitys: Sopimus syntyy osapuolten käyttäytymisen perusteella, ilman nimenomaista suullista tai kirjallista sitoutumista.

• Esimerkki: Asiakas ottaa kaupan hyllystä tuotteen ja maksaa sen kassalla, jolloin syntyy hiljainen sopimus ostamisesta.

Yksipuolinen oikeustoimi

• Selitys: Oikeusvaikutus syntyy yhden henkilön tahdonilmaisusta.

• Esimerkki: Testamentti – vain tekijän tahdonilmaisu, ei vastapuolta.

Kaksipuolinen oikeustoimi

• Selitys: Vaatii vähintään kahden osapuolen yhtenevät tahdonilmaisut (sopimus).

• Esimerkki: Vuokrasopimus, jossa sekä vuokranantaja että vuokralainen sitoutuvat.

Esisopimus

• Selitys: Sopimus, joka tulee voimaan vain, jos jokin ehto toteutuu. Muuten se pysyy sitomattomana.

• Esimerkki: Sopimus raaka-aineen ostosta, mikäli sen hinta pysyy alle tietyn tason.

Muotovaatimus

• Selitys: Laissa määrätty tapa tai muoto, jolla oikeustoimi on tehtävä, jotta se on pätevä.

• Esimerkki: Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti laissa säädetyin tavoin.

Sopimuspakko

• Selitys: Velvollisuus tehdä sopimus tietyin ehdoin, jos pyydetään.

• Esimerkki: Sähköyhtiön on annettava verkkopalvelu kohtuullisin ehdoin halukkaalle asiakkaalle.

Vakiosopimus

• Selitys: Sopimus, jonka ehdot on ennalta laadittu, yleensä massakäyttöön (”pienellä präntätty”).

• Esimerkki: Vakuutusyhtiön yleiset vakuutusehdot, joihin asiakas vain liittyy.

Hyvän tavan vastainen ehto

• Selitys: Ehto, joka rikkoo yleisesti hyväksyttyjä moraalisia tai yhteiskunnallisia periaatteita.

• Esimerkki: Mainos, joka edistää syrjintää tai väkivaltaa, voidaan katsoa hyvän tavan vastaiseksi.

Subjektiivinen tulkinta

• Selitys: Sopimusteksti tulkitaan tekijän tai laatijan tarkoituksen perusteella (mitä hän itse ajatteli).

• Esimerkki: Testamenttia tulkittaessa koetetaan selvittää vainajan oma, henkilökohtainen tahto.

Objektiivinen tulkinta

• Selitys: Tulkitaan, miten ”järkevä ulkopuolinen” ymmärtäisi sopimuksen, kun huomioidaan tilanteen tiedot.

• Esimerkki: Sopimustekstiä tulkitaan siten, miten keskivertoihminen ymmärtäisi sen sisällön.

Epäselvyyssääntö

• Selitys: Sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi ja erityisesti kuluttajan eduksi, jos ehto on epäselvä.

• Esimerkki: Kuluttaja-asiamiehen päätöksissä epäselvät sopimusehdot usein ratkeavat kuluttajan eduksi.

(oikeustoimen) Mitättömyys

• Selitys: Oikeustoimi on alusta alkaen pätemätön, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia.

• Esimerkki: Vajaavaltaisen allekirjoittama kauppakirja voi olla mitätön, jos hänellä ei ollut oikeustoimikelpoisuutta.

Ilmaisuerehdys

• Selitys: Tekijä on erehtynyt kirjoittamaan tai sanomaan jotain muuta kuin tarkoitti, ja vastapuolen pitäisi ymmärtää erehdys.

• Esimerkki: Myyjä laittaa 1000 € sijaan vahingossa 100 € ilmoitukseen ja ostaja tietää tämän olevan virhe.

Valeoikeustoimi

• Selitys: Sopimus, joka ei vastaa osapuolten todellista tarkoitusta, usein tehdään velkojien harhauttamiseksi.

• Esimerkki: Myydään omaisuus nimellisesti kaverille ”näennäisellä” kaupalla, jotta ulosotto ei pääse siihen käsiksi.

Motiivierehdys

• Selitys: Sopimusta tehtäessä osapuoli erehtyy syystä tai oletuksesta. Ei yleensä tee sopimusta mitättömäksi, ellei erehdys ole olennainen ja vastapuoli siitä tietoinen.

• Esimerkki: Asiakas olettaa, että ostettavan auton merkki on Ferrari, mutta se onkin eri auto. Jos myyjä tiesi ostajan erehdyksestä eikä oikaissut, sopimus voi raueta.

Kunnianvastainen ja arvoton menettely

• Selitys: Epärehellinen tai vilpillinen toiminta sopimuksenteossa.

• Esimerkki: Myyjä on tietoisesti jättänyt kertomatta, että asunnossa on vakava homeongelma.

Pakko (lievä)

• Selitys: Pakottaminen uhkauksella, joka koskee esim. kunniaa tai omaisuutta, kiristämisen omaisesti.

• Esimerkki: ”Jos et allekirjoita kauppaa, kerron maineellesi vahingollista tietoa.”

Pakko (törkeä)

• Selitys: Fyysinen väkivalta tai hengen uhka. Sopimus ei sido, koska tahdonilmaisu saatiin väkivalloin.

• Esimerkki: ”Osta tämä auto nyt, tai joudut vakavaan vaaraan.”

Vilpitön mieli

• Selitys: Henkilö toimi tietämättä tosiasiaa, joka olisi estänyt sopimuksen tai vaikuttanut siihen.

• Esimerkki: Ostat polkupyörän vilpittömässä mielessä, tietämättä että se on varastettu. Joskus voit saada ostajan suojaa, jos et voinut tietää varkaudesta.

Kiinteä esine

• Selitys: Kiinteistörekisteriin merkitty maa- tai vesialue (tontti, tila).

• Esimerkki: Omakotitalotontti on kiinteä esine kiinteistöoikeudellisessa mielessä.

Liikekauppa

• Selitys: Kauppa, jossa myydään tai ostetaan liikeomaisuutta (kiinteistö, yritys, arvopaperit).

• Esimerkki: Yrityksen osakkeiden kauppa on liikekauppa.

Siviilikauppa

• Selitys: Kaikki muut yksityishenkilöiden väliset kaupat, joissa ei ole mukana julkista tahoa.

• Esimerkki: Kaksi yksityishenkilöä myy toisilleen huonekaluja Tori.fi:n kautta.

Kuluttajatavaran kauppa

• Selitys: Kuluttajansuojalain alainen kauppa, jossa elinkeinonharjoittaja myy tavaraa kuluttajalle.

• Esimerkki: Ostat uudet kengät urheilukaupasta kuluttajana.

Pysäyttämisoikeus

• Selitys: Viranomaisella tai sopimuksen osapuolella voi olla oikeus keskeyttää tavaran luovutus tai maksu esim. rikkomustilanteessa.

• Esimerkki: Tulli pysäyttää paketin, jos epäillään laitonta sisältöä.

Vaaranvastuu

• Selitys: Kysymys siitä, kumpi kantaa riskin (myyjä vai ostaja), jos tavara vahingoittuu ennen luovutusta.

• Esimerkki: Jos postitse lähetetty tuote katoaa matkalla, jommalla kummalla on vaaranvastuu sopimusehtojen mukaan.

Avoin kauppa

• Selitys: Sopimusehto, jossa ostaja voi perua kaupan tietyn ajan sisällä ilman erityisiä perusteluja.

• Esimerkki: Asiakas saa 14 päivän ajan palauttaa verkkokaupasta ostetun tuotteen (kuluttajansuojalain mukaista etämyyntiä muistuttava menettely).

Kaupanvastuu / Oikeudellinen virhe

• Selitys: Myyjän vastuu huolehtia, että ostajasta tulee tavaran omistaja ilman kolmansien oikeuksia.

• Esimerkki: Jos myyjä myy varastetun polkupyörän, ostaja ei saa täyttä omistusoikeutta – kyseessä oikeudellinen virhe.

Tarkastusvelvollisuus

• Selitys: Ostajan velvollisuus tarkastaa tavara tai palvelu kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa virheistä.

• Esimerkki: Auton ostaja käy koeajolla, tarkastaa auton kunnon ennen kaupan lopullista hyväksymistä.

Reklamaatio

• Selitys: Ostajan ilmoitus myyjälle virheestä tai puutteesta tuotteessa tai palvelussa.

• Esimerkki: Huomaat uuden pesukoneen vuotavan ja ilmoitat siitä heti liikkeeseen saadaksesi korjausta tai hyvitystä.

Välimiesoikeus

• Selitys: Riidanratkaisumenetelmä, jossa välimiehet ratkaisevat kiistan ilman julkista oikeudenkäyntiä.

• Esimerkki: Suuret yritykset voivat sopia, että kaikki sopimusriidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä nopeammin ja luottamuksellisesti.

Välillinen edustus

• Selitys: Edustaja toimii omissa nimissään, mutta jonkun toisen (päämiehen) lukuun.

• Esimerkki: Kiinteistönvälittäjä ostaa asunnon omissa nimissään, mutta tarkoitus onkin, että päämies on todellinen ostaja.

Välitön edustus

• Selitys: Edustaja toimii avoimesti päämiehen nimissä, ja kolmas osapuoli tietää ketä edustetaan.

• Esimerkki: Asianajaja tekee sopimuksen asiakkaansa nimellä, eikä omallaan.

Kelpoisuus valtuutuksessa

• Selitys: Ne rajat, joiden sisällä edustaja saa toimia päämiehen puolesta.

• Esimerkki: Valtakirjassa lukee, että edustaja saa sopia vuokrasopimuksesta enintään 800 € kuukausihintaan.

Toimivalta valtuutuksessa

• Selitys: Tarkempi, sisällöllinen ohje valtuutetun toiminnalle. Käytännössä, mitä hän oikeasti saa päättää.

• Esimerkki: Valtakirjassa mainitaan, että edustaja ei saa solmia toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta, vaan vain määräaikaisen.

Avoin valtakirja

• Selitys: Valtakirja, jossa valtuutuksen laajuus ei ole tarkkaan rajattu.

• Esimerkki: ”Toimeksisaaja voi hoitaa kaikki pankkiasiani ilman eri rajoituksia.”

Asemavaltuutus

• Selitys: Oikeus toimia tehtävän tai aseman perusteella, vaikka erillistä valtakirjaa ei olisi.

• Esimerkki: Kauppakeskuksen myymäläpäällikkö saa tehdä tilauksia myymälän nimissä.

Julkinen valtuutus

• Selitys: Valtuutus annetaan julkisesti (esim. kuulutuksella), ja sen tiedot ovat yleisesti saatavilla.

• Esimerkki: Virallisissa lehdissä julkaistaan ilmoitus, että henkilö X on nimetty pesänselvittäjäksi.

Toimeksiantovaltuutus

• Selitys: Päämies ilmoittaa valtuutuksen vain valtuutetulle itselleen, ei ulkopuolisille.

• Esimerkki: Yksityishenkilö antaa lakimiehelle valtakirjan hoitaa perintöasiaa, mutta tätä ei julkisteta muualla.

Tilannevaltuutus

• Selitys: Valtuutettu toimii äkillisessä tai erityisessä tilanteessa päämiehen laskuun, vaikka varsinaista kirjallista valtuutusta ei olisi.

• Esimerkki: Sukulainen maksaa läheisen sairaalalaskun tämän puolesta hätätilanteessa.

Sallimisvaltuutus

• Selitys: Päämies hyväksyy edustajan toiminnan jälkikäteen, vaikka alun perin ei ollut tarkkaa valtakirjaa.

• Esimerkki: Työntekijä tekee sopimuksen yhtiön puolesta ilman muodollista lupaa, mutta työnantaja hyväksyy tämän jälkeenpäin.

Regressioikeus

• Selitys: Oikeus vaatia korvausta siltä, joka lopulta on vastuussa vahingosta tai velasta.

• Esimerkki: Kaveri maksaa puolestasi sakon, mutta hänellä on regressioikeus periä summa sinulta.

Solidaarinen vastuu

• Selitys: Useampi taho on yhdessä vastuussa samasta velasta tai vahingosta, ja kuka tahansa heistä voidaan velvoittaa maksamaan koko summa.

• Esimerkki: Kolme kaveria ottavat yhdessä asuntolainan, pankki voi periä koko summan yhdeltä heistä, jos muut eivät maksa.

Viivästyskorko

• Selitys: Korko, jonka velallinen joutuu maksamaan, jos maksusuoritus viivästyy.

• Esimerkki: Jos laskua ei maksa eräpäivään mennessä, lisätään laskuun lain tai sopimuksen mukainen viivästyskorko.

Tavallinen velkakirja

• Selitys: Velallinen sitoutuu maksamaan nimetylle henkilölle. Siirtäminen edellyttää siirtomerkintää.

• Esimerkki: Lainanantaja merkitään nimellä ”Maija Meikäläinen” – velkakirja ei ole haltijavelkakirja.

Haltijavelkakirja

• Selitys: Velkakirja maksetaan sille, joka kulloinkin esittää/hallitsee velkakirjaa.

• Esimerkki: Anonyymi ”paperi”, jossa lukee ”Maksan 1000 euroa haltijalle”.

Määrännäisvelkakirja

• Selitys: Velkakirja maksetaan nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen (siirto tapahtuu jälkikirjoituksella).

• Esimerkki: ”Maksan 2000 euroa Ville Virtaselle tai hänen määräämälleen”.

Saantosuoja

• Selitys: Vilpittömässä mielessä toiminut uusi omistaja voi saada suojaa alkuperäistä omistajaa vastaan, jos on ostanut esineen laillisesti.

• Esimerkki: Ostat polkupyörän rehellisessä uskossa sitä myyvältä liikkeeltä, vaikka pyörä olisikin varastettu – tietyin edellytyksin saantosuoja voi suojella sinua.

Väitesuoja

• Selitys: Velallinen vapautuu velasta, kun se on maksettu oikealle taholle vilpittömässä mielessä, vaikka jälkikäteen selviäisi, että maksun saaja ei ollutkaan oikea velkoja.

• Esimerkki: Maksat laskun tilinumerolle, joka on laskulla, mutta se olikin vaihtunut – jos et ole voinut tietää muutoksesta, voit vedota väitesuojaan.

Vakuus

• Selitys: Velkojalle annettava varallisuusarvoinen etuus, jonka voi realisoida, jos velallinen ei maksa velkaansa.

• Esimerkki: Pantti, jossa auto tai asunto toimii vakuutena lainalle.

Henkilövakuus

• Selitys: Takaus tai muu sitoumus, jossa toinen henkilö sitoutuu vastaamaan velasta, jos velallinen ei maksa.

• Esimerkki: Vanhempi takaa lapsensa opintolainan.

Reaalivakuus

• Selitys: Esinevakuus (pantti, kiinnitys). Pantti-omaisuus on konkreettinen esine, jonka voi myydä saatavan kattamiseksi.

• Esimerkki: Asuntolainassa asunnon kiinnitys pankin vakuutena.

Yksityistakaaja

• Selitys: Luonnollinen henkilö, joka ei toimi yrityksenä, takaa toisen velan.

• Esimerkki: Sinä henkilönä takaat ystäväsi autolainan, jos ystävä ei itse pysty maksamaan.

Toissijainen / laillinen takaus

• Selitys: Takaaja vastaa velasta vasta, kun päävelallisen maksukyvyttömyys on todettu.

• Esimerkki: Pankki vie ensin maksuvaatimuksensa päävelalliselle, ja jos tämä ei pysty maksamaan, käännytään takaajan puoleen.

Omavelkainen takaus

• Selitys: Takaaja vastaa velasta kuin omastaan. Velkoja voi periä suoraan takaajalta ilman, että ensin vaatii päävelalliselta.

• Esimerkki: Pankki voi heti veloittaa takaajaa, jos velallinen jättää lainan maksamatta.

Täytetakaus

• Selitys: Takaaja vastaa vain siitä osasta velkaa, mitä ei saada perittyä pantista tai päävelalliselta.

• Esimerkki: Asuntolainassa asunto on ensin panttina, ja jos sen myynnistä saatava summa ei riitä, vasta sitten takaajalta vaaditaan puuttuva osa.

Yleistakaus

• Selitys: Takaus ei koske vain tiettyä yksilöityä velkaa, vaan kaikkia tai useampia velkoja nykyisiä ja tulevia.

• Esimerkki: Vanhempi sitoutuu takaamaan lapsensa pankkilainat (luottokortti ja kulutusluotto), ellei toisin rajata.

Käteispantti

• Selitys: Irtain omaisuus (esim. koru, käteinen, arvopaperi) annetaan fyysisesti pantiksi.

• Esimerkki: Panttilainakonttori – viet arvokkaan kellon ja saat rahaa, kello on käteispanttina.

Vierasvelkapantti

• Selitys: Pantin omistaja on eri henkilö kuin velallinen.

• Esimerkki: Vanhempi panttaa oman autonsa vakuudeksi lapsensa autolainalle.

Pidätysoikeus

• Selitys: Esineen hallussa pitäjällä on oikeus pitää esine itsellään, kunnes suoritus on maksettu.

• Esimerkki: Autokorjaamo voi pitää auton hallussaan, jos korjauslaskua ei makseta.

Omistuksenpidätysehto

• Selitys: Myyjä pidättää esineen omistusoikeuden, kunnes kauppahinta on kokonaan maksettu.

• Esimerkki: Osamaksukaupassa auto kuuluu myyjälle, kunnes koko summa on maksettu.

Tuottamusvastuu

• Selitys: Vastuuperuste, kun vahinko aiheutetaan huolimattomuudella tai tahallisesti.

• Esimerkki: Auton kuljettaja, joka ajaa punaisia päin ja törmää toiseen, on tuottamuksellisesti vastuussa vahingoista.

Lakisääteinen vastuu

• Selitys: Vastuu perustuu suoraan lakiin (esim. liikennevakuutuslaki). Ei edellytä tuottamusta.

• Esimerkki: Työtapaturmissa työnantaja on vastuussa työntekijän vahingoista tiettyjen lakien perusteella.

Ankara vastuu / objektiivinen vastuu

• Selitys: Vastuu vahingosta ilman, että tekijän tarvitsisi olla huolimaton tai tahallinen. Perustuu usein vaaralliseen toimintaan.

• Esimerkki: Räjäytystöitä tekevällä yrityksellä on ankara vastuu ympäristölle aiheutuneista vahingoista.

Kanavointisäännös (vahingonkorvaus)

• Selitys: Vastuu kanavoidaan ensisijaisesti työnantajalle, ei työntekijälle, jos vahinko tapahtuu työn yhteydessä.

• Esimerkki: Kuriiri ajaa jakeluautolla kolariin työaikana – työnantaja on ensisijaisesti vastuussa.

Adekvaattisuusteoria

• Selitys: Korvattavia ovat vain ne vahingot, jotka ovat ”ennakoitavia tai tyypillisiä” seurauksia teosta.

• Esimerkki: Jos heität kiven järveen, et ole vastuussa tsunamista toisella puolella maapalloa – se ei ole adekvaatti seuraus.

Conditio sine qua non- periaate

• Selitys: Teko on vahingon ehto, ilman sitä vahinkoa ei olisi syntynyt. (Välttämätön syy-yhteys.)

• Esimerkki: Ilman että autoilija olisi kääntänyt rattia väärin, kolaria ei olisi tapahtunut.

Aineellinen vahinko

• Selitys: Vahinko, jonka arvo on rahassa mitattavissa suoraan (esim. esinevahinko, taloudellinen menetys).

• Esimerkki: Puhelin rikkoutuu ja joudut ostamaan uuden.

Henkilövahinko

• Selitys: Ruumiinvamma tai terveyden vahingoittuminen.

• Esimerkki: Liikenneonnettomuudessa syntyneet sairaalakustannukset ja kivut.

Esinevahinko

• Selitys: Esineen tai omaisuuden vaurioituminen tai tuhoutuminen.

• Esimerkki: Polkupyörä vääntyy käyttökelvottomaksi kolarissa.

Varallisuusvahinko

• Selitys: Puhdas taloudellinen tappio ilman yhteyttä henkilö- tai esinevahinkoon.

• Esimerkki: Menetät sijoituksesi arvon, koska joku antoi sinulle väärää tietoa osakkeesta.

Aineeton vahinko

• Selitys: Vahingot, joille ei ole suoraa rahallista arvoa, esim. kipu, särky, henkinen kärsimys.

• Esimerkki: Kunnianloukkaus sosiaalisessa mediassa aiheuttaa henkistä kärsimystä.

Rikastumiskielto (vahingonkorvaus)

• Selitys: Vahingonkorvauksella ei saa hyötyä yli sen, mitä vahingon poistaminen edellyttää.

• Esimerkki: Jos keittiö palaa osittain, vakuutusyhtiö korvaa vain sen verran, että pääset samaan tasoon kuin ennen paloa, etkä luksuskeittiötä kalliimmilla varusteilla.

Täyden korvauksen periaate

• Selitys: Vahingonkorvaus pyrkii palauttamaan uhrin samaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa.

• Esimerkki: Auton korjaus maksetaan kokonaan, jos syyllinen osapuoli on korvausvastuussa.

Negatiivinen sopimusetu

• Selitys: Korvaus, joka asettaa osapuolen siihen tilanteeseen, jossa hän olisi ollut, jos sopimusta ei olisi koskaan tehty.

• Esimerkki: Jos sopimus peruuntuu myyjän vuoksi, ostaja saa takaisin kulut, joita on aiheutunut turhaan (esim. matkakulut).

Positiivinen sopimusetu

• Selitys: Korvaus, joka asettaa osapuolen siihen tilanteeseen, jossa hän olisi ollut, jos sopimus olisi täytetty.

• Esimerkki: Myyjä laiminlyö toimituksen, ostaja saa korvausta myös mahdollisesta katteesta, jonka olisi saanut, jos tavara olisi saapunut ajoissa.

Käännetty todistustaakka (korvausvelvollinen)

• Selitys: Valmistaja tai myyjä joutuu osoittamaan, ettei vika ollut heidän aiheuttamansa.

• Esimerkki: Jos uusi pesukone hajoaa heti, myyjän on todistettava, ettei tuotteessa ollut valmistusvirhettä.

Prorata- periaate

• Selitys: Vastuut tai kulut jaetaan suhteessa siihen, kuinka paljon kukin on aiheuttanut tai hyötynyt asiasta.

• Esimerkki: Usea vakuutusyhtiö jakaa korvausvastuun suhteessa vakuutettuihin osuuksiin.

Alivakuutus

• Selitys: Vakuutuksen rahallinen arvo on liian pieni kattamaan vahingon koko arvoa.

• Esimerkki: Miljoonan euron arvoinen talo vakuutettu vain 700 000 eurosta – vahinko ei tule täysimääräisesti korvatuksi.

Sosiaalinen suorituseste

• Selitys: Sosiaaliset tai inhimilliset tekijät estävät sopimuksen tai suorituksen. (Ei vakiintunut termi kaikissa yhteyksissä.)

• Esimerkki: Henkilö ei pysty hoitamaan työtehtäviään rasistisen syrjinnän vuoksi.

Suojeluohje

• Selitys: Vakuutusyhtiön antama ohje vahinkojen välttämiseksi, sen laiminlyönti voi vähentää korvauksia.

• Esimerkki: Palovaroittimien säännöllinen testaus ja kehotus pitää sammutuspeite keittiössä.

Novaatio

• Selitys: Uuden sopimuksen tekeminen vanhan tilalle siten, että vanha velkasuhde lakkaa.

• Esimerkki: Velallinen ja velkoja sopivat vanhan velan muuttamisesta uudeksi lainaksi.

Prekluusio

• Selitys: Oikeus raukeaa, jos sitä ei käytetä määräajassa tai tietyllä tavalla.

• Esimerkki: Sakosta valittamatta jättäminen määräajassa johtaa siihen, että päätös jää voimaan.

Avoin yhtiö

• Selitys: Vähintään kaksi yhtiömiestä harjoittaa liiketoimintaa yhteisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Kaikilla yhtiömiehillä rajaton henkilökohtainen vastuu.

• Esimerkki: Kaksi kaverusta perustaa kahvilan avoimena yhtiönä ja ovat henkilökohtaisesti vastuussa velasta.

Kielto-oikeus (avoin yhtiö)

• Selitys: Yhtiömies voi kieltää toista tekemästä tiettyä toimenpidettä yhtiön nimissä, jos se on yhtiölle vahingollista tai kiellettyä.

• Esimerkki: Yhtiömies vastustaa toisen suunnittelemaa erittäin riskialtista investointia ennen kuin se ehtii toteutua.

Johdon huolellisuusvelvollisuus

• Selitys: Yrityksen johdon on toimittava huolellisesti ja yhtiön etujen mukaisesti.

• Esimerkki: Hallitusjäsenen on hankittava riittävästi tietoa investoinnista ennen päätöksen tekoa.

Yhdenvertaisuusperiaate

• Selitys: Kaikkia osakkaita on kohdeltava tasavertaisesti.

• Esimerkki: Osakeyhtiössä samanlaisilla osakkeilla olevat osakkaat saavat samansuuruisen osingon per osake.

Enemmistöperiaate

• Selitys: Päätökset tehdään yleensä enemmistön äänien mukaisesti.

• Esimerkki: Yhtiökokouksessa 51 % äänienemmistö ratkaisee päätöksen, jos laissa ei vaadita suurempaa enemmistöä.

Yhtiöjärjestys

• Selitys: Osakeyhtiön tai muun yhtiön perussääntökirja, jossa määritellään toimiala, kotipaikka jne.

• Esimerkki: Yhtiöjärjestyksessä voi lukea, että yhtiön toimiala on ”ravintola- ja cateringtoiminta”.

Lunastuslauseke (Oy)

• Selitys: Määrää, millä ehdoin yhtiön osakkeet voidaan lunastaa takaisin tai miten osakkeiden siirtoa rajoitetaan.

• Esimerkki: Jos osakas haluaa myydä osakkeensa ulkopuoliselle, olemassa olevilla osakkailla voi olla etuosto-oikeus.

Yhtiökokous (Oy)

• Selitys: Yhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat kokoontuvat tekemään päätöksiä.

• Esimerkki: Vuosittain osakeyhtiö pitää yhtiökokouksen, jossa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonmaksusta.