YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma

Digitalisaatio

tietotekniikan hyödyntäminen tuotannossa ja palveluiden tarjoamisessa; tehostaminen tuo säästöjä ja kasvattaa tuottavuutta; hävittää vanhoja työpaikkoja, mutta luo uusia

Euroopan vapaakauppa-alue, EFTA

perustettiin vastapainona EEC:n luomiselle, tavoitteena edistää jäsenmaiden välistä kaupankäyntiä; nykyisin liittoon kuuluvat Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein

Kehittyvät taloudet

yleisnimitys maista, jotka ovat vanhoja teollisuusmaita köyhempiä, mutta joissa taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa; esimerkiksi Kiina ja Intia; ristiriitainen käsite, joka on osin korvannut entisen kehitysmaa-käsitteen

Keskinäisriippuvuus

globalisaatioon kuuluva valtioiden riippuvuus toisistaan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin esimerkiksi ympäristönsuojelun näkökulmasta

Koronapandemia

vuonna 2020 puhjennut ja Kiinasta ympäri maailman levinnyt kulkutauti, jolla oli suuria terveydellisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia maailmaan

Maailman kauppajärjestö (WTO)

vuonna 1995 perustettu vapaakauppajärjestö; yrittää sopia tasapuolisista kaupan säännöistä ja poistaa kaupan esteitä

Protektionismi

suojatullipolitiikka; oman maan tuotanto suojataan korkeilla tulleilla ja muilla maksuilla ulkomaiselta kilpailulta; vapaakaupan vastakohta

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

tavoitteena on edistää jäsenmaiden talouskasvua ja vapaakauppaa

Talouden globalisaatio

hyödykkeet, pääoma ja työvoima saavat liikkua vapaasti maiden välillä; toisaalta valtiot ovat yhä riippuvaisempia toisistaan

Vapaakauppa

kansainvälisen kaupan harjoittaminen ilman rajoituksia; maiden välinen hyödykkeiden vienti ja tuonti on vapaata; vastakohtana protektionismi

Verkottuminen

henkilöiden, järjestöjen, yritysten tai valtioiden keskinäisten vuorovaikutussuhteiden lisääntyminen

Yhteiskuntavastuu

periaate, jonka mukaan yritys pyrkii toimimaan vastuullisesti niin omassa maassaan kuin koko maailmassa ja ottaa yhteiskunnan edut huomioon vapaaehtoisesti, ilman lain tuomaa pakkoa

Amsterdamin sopimus

vuonna 1999 voimaan astunut sopimus, joka helpotti unionin laajentumista ja täydensi aikaisempia perussopimuksia

Brexit

Ison-Britannian eroaminen unionista; vuoden 2016 kansanäänestyksessä britit ilmaisivat haluavansa erota unionista; ero toteutui täysimääräisesti vaikeiden neuvotteluiden jälkeen vuonna 2021

Ehdokasmaa

Euroopan unionin jäsenyyttä hakenut valtio, jonka hakemus (mutta ei vielä jäsenyys) on virallisesti hyväksytty

Eriytyvä yhdentyminen

monimerkityksinen EU:n kehitykseen liittyvä käsite; jäsenvaltiot ovat syventäneet yhteistyötä eri tahtiin, esimerkiksi kaikki eivät ole mukana euroalueessa

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

perustettu Pariisin sopimuksella, joka allekirjoitettiin vuonna 1951; kuuden perustajavaltion eli Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin yhteisö; tavoitteena oli tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja päästä eroon vanhoista vastakkainasetteluista; sopimus yhteisöstä päättyi vuonna 2002

Euroopan talousyhteisö, ETY (engl. EEC)

vuonna 1957 perustettu järjestö, jonka tavoitteena oli edistää Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin välistä kauppaa ja poliittista yhteistoimintaa; Suomi solmi vuonna 1973 vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa

Euroopan unioni

perustettiin vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksella korvasi nimenä Euroopan yhteisön

Euroopan yhteisö, EY

vuonna 1967 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan atomienergiayhteisö ja Euroopan talousyhteisö sulautettiin yhteen; Maastrichtin sopimuksen 1992 myötä EY muuttui Euroopan unioniksi

Euro-optimismi

positiivinen suhtautuminen unioniin ja sen jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämiseen

Euroskeptisismi

epäilevä suhtautuminen unioniin ja jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämiseen; unionin tulisi säilyä valtioiden välisenä liittona tai se tulisi jopa lakkauttaa

Integraatio

yhdentyminen; tarkoitetaan EU

Kööpenhaminan kriteerit

vuonna 1993 Kööpenhaminan huippukokouksessa määritellyt kolme kriteeriä, jotka ehdokasmaan on täytettävä voidakseen liittyä Euroopan unioniin; oltava vakaat kansalliset toimielimet ja toimiva markkinatalous sekä otettava käyttöön koko EU:n lainsäädäntö

Liittovaltio

osavaltioista koostuva valtio, esimerkiksi Saksa; Euroopan unionissa tarkoittaisi tilannetta, jossa keskusvalta olisi Brysselissä ja unionin jäsenvaltiot olisivat osavaltion kaltaisia

Lissabonin sopimus

EU:n uusin perussopimus; astui voimaan 2009 ja muutti vanhoja perussopimuksia; tavoitteena selkeyttää ja tehostaa unionin päätöksentekoa; teki mm. EU:sta oikeushenkilön ja määritteli väljästi, miten unionista voi erota

Maastrichtin sopimus

vuonna 1993 voimaan astunut sopimus, joka muutti EY

Monarkia

valtiomuoto, jossa perinnöllinen kuningas tai ruhtinas on keskeinen vallankäyttäjä; nykyisin kuninkaiden asema poliittisina johtajina on heikko ja monarkiat ovat muuttuneet perustuslaillisiksi monarkioiksi

Nizzan sopimus

valtiomuoto, jossa perinnöllinen kuningas tai ruhtinas on keskeinen vallankäyttäjä; nykyisin kuninkaiden asema poliittisina johtajina on heikko ja monarkiat ovat muuttuneet perustuslaillisiksi monarkioiksi

Paneurooppalainen liike

Euroopan valtioiden samankaltaisuutta korostanut liike, jonka tavoitteena oli aikaansaada valtioiden välinen liitto; syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Perustuslaillinen monarkia

valtiomuoto, jossa monarkilla on muodollinen valta ja todellista valtaa käyttävät parlamentti ja hallitusta johtava pääministeri

Rooman sopimus

vuonna 1957 solmittu sopimus, jota pidetään yhtenä Euroopan yhdentymisen virstanpylväänä; koostui useasta sopimuksesta, joissa perustettiin mm. EEC ja Euratom

Schumanin julistus

Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin vuonna 1950 julkaisema julistus, jonka tavoitteena oli lähentää eurooppalaisia valtioita taloudellisesti ja poliittisesti, jottei niiden välille puhkeaisi sotia; julistuksen pohjalta syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö vuonna 1952

Sisämarkkinat

EU:n ja ETA-maiden (Norja, Liechtenstein ja Islanti) muodostama yhteismarkkina-alue, jonka sisällä ihmiset, tavarat, palvelut ja pääoma saavat liikkua vapaasti

Tasavalta

valtiomuoto, jossa ylintä valtaa käyttävät kansan vaaleilla valitsemat parlamentti ja presidentti

Valtioiden välinen liitto

tilanne Euroopan unionissa, jossa jäsenvaltiot ovat itsenäisiä ja niillä on paljon omaa päätäntävaltaa; esitetty usein vastakohtana suunnitelmille kehittää unionista liittovaltio

Nizzan sopimus

vuonna 2003 voimaan astunut sopimus Roomaan ja Maastrichtin sopimusten uudistamiseksi; sopimuksen tarkoituksena oli uudistaa toimielinten rakennetta kestämään Euroopan unionin laajentuminen

Asetus

yksi kolmesta EU:n säädöstyypistä; velvoittava laki, joka tulee voimaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa; syrjäyttää ristiriidassa olevan kansallisen lain

Direktiivi

yksi kolmesta EU:n säädöstyypistä; velvoittava laki, joka jäsenmaan tulee liittää omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä määräajan kuluessa; kansallisesti voidaan päättää lain muoto, mutta laki ei saa olla ristiriidassa direktiivin tavoitteen kanssa

Erasmus-vaihto-ohjelma

EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma; tavoitteena mm. lisätä opiskelu- ja harjoitteluvaihtoa korkeakoulujen välillä

EU-kansalaisuus

jokainen Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen on automaattisesti myös EU-kansalainen; tämä antaa oikeuksia esimerkiksi oikeuden äänestää parlamenttivaaleissa ja oikeuden liikkua vapaasti unionin alueella

Euroopan nuorisofoorumi

kansallisten Euroopan nuorisojärjestöjen kattojärjestö; tavoitteina on mm. aktivoida nuoria osallistumaan ja saada päättäjät huomioimaan nuoret päätöksissään

Kolmannet maat

nimitys, joka kuvaa Euroopan unionin ulkopuolisia valtiota

Maailman sosiaalifoorumi

vuosittain järjestettävä kansalaisjärjestöjen tapaaminen; tavoitteena edistää oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa

Aluepolitiikka

sen avulla voimavaroja siirretään unionin vaurailta alueilta köyhille alueille

Coreper

pysyvien edustajien komitea, joka vastaa ministerineuvoston töiden valmistelusta; koostuu jäsenvaltioiden suurlähettiläistä Euroopan unionissa (pysyvät edustajat) ja sitä johtaa neuvoston puheenjohtajana toimiva valtio

Demokratiavaje

ajatus siitä, että unionin toimielinten kansanvaltaisuutta pidetään riittämättömänä; käsitys siitä, että EU:n päätöksentekojärjestelmä on liian kaukana tavallisista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä sen monimutkaisia rakenteita ja vaikeita säädöstekstejä

Elpymispaketti

EU:n luoma 750 miljardin euron rahasto, josta jaetaan jäsenmaille lainaa ja avustuksia koronakriisistä selviytymiseen; jäsenmaan tulee käyttää rahat investointeihin, jotka työllistävät ja edistävät digitalisaatiota ja vähentävät ilmastopäästöjä

Euroalue

EU-maat, jotka ovat ottaneet käyttöön euron ja joiden rahapolitiikasta päättää yhteinen keskuspankki EKP

Eurokriisi

Euroopan unionin velkakriisi, joka alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, kun Kreikka ja sen perässä moni muu eurovaltio joutui talousvaikeuksiin

Euroopan keskuspankki

johtaa euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa; keskeinen tavoite on ylläpitää hintavakautta eli torjua inflaatiota

Euroopan komissio

koostuu 27 jäsenestä eli komissaarista, yksi jokaisesta jäsenvaltiosta; käyttää EU:ssa aloitteenteko- ja täytäntöönpanovaltaa sekä valvoo perussopimusten ja lakien noudattamista ja yhteisön etujen toteutumista; edustaa unionin yhteistä eurooppalaista etua

Euroopan oikeusasiamies

EU:n virkamies; tutkii unionin toimielimistä tehtyjä kanteluita, joita voi tehdä EU-alueen asukas, järjestö tai yritys; riippumaton elin, joka pyrkii sovittelemaan ongelmat mm. antamalla suosituksia tai viemällä asian Euroopan parlamentin käsiteltäväksi

Euroopan parlamentti

koostuu 705 edustajasta, jotka edustavat kansalaisia ja joilla on lainsäädäntö- ja budjettivaltaa yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa

Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto)

koostuu EU:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajista, joilla on lainsäädäntö- ja budjettivaltaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ja päätösvaltaa monissa muissa asioissa; unionin keskeinen päätöksentekoelin

Euroopan unionin tuomioistuin

EU:n toimielin; valvoo, että EU-lakeja noudatetaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa; ratkaisee jäsenmaiden ja EU:n toimielimien välisiä kiistoja

Eurooppa-neuvosto (huippukokous)

koostuu EU-jäsenvaltioiden tai niiden hallitusten johtajista, jotka linjaavat unionin keskeiset suuntaviivat; EU-maiden poliittisen yhteistyön ylin taso

Europuolueet

Euroopan parlamentin ylikansalliset puolueet, joiden jäseniä ovat kansalliset puolueet

Koheesiorahasto

tarkoitettu lisäämään ja nopeuttamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota eli yhteenkuuluvuutta esimerkiksi kehittämällä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja ympäristönsuojelua

Komissaari

yksi komission jäsenistä; tekee komission linjauksia yhdessä muiden komissaarien kanssa; vastaa tietystä EU-politiikan alasta viisivuotiskautensa ajan

Kuulemismenettely

Euroopan unionin neuvoston on pyydettävä lausunto Euroopan parlamentilta ennen kuin se voi antaa komission ehdotuksen pohjalta uuden säädöksen; parlamentti ei voi estää neuvostoa hyväksymästä jotakin säädöstä eikä tehdä siihen muutoksia, mutta voi vaikuttaa komissioon niin että se muuttaa aikaisempaa ehdotustaan

Lobbaaminen

päätöksentekijöiden tapaamista ja heidän mielipiteisiinsä vaikuttamista

Meppi

Euroopan parlamentin jäsen (europarlamentaarikko, engl. a Member of the European Parliament), joka on valittu oman maan vaaleissa edustamaan maataan

Määräenemmistöpäätös

päätös, joka ei vaadi yksimielisyyttä, mutta jonka takana pitää olla tietty vähimmäismäärä päättäjistä; Euroopan unionin neuvostossa määräenemmistöpäätös syntyy, jos sitä tukee 55 prosenttia neuvoston jäsenistä (käytännössä 15 jäsenvaltiota) ja nämä edustavat 65:tä prosenttia unionin väestöstä

Nettomaksaja

jäsenvaltio sijoittaa unioniin enemmän rahaa kuin saa sieltä erilaisina tukina

Nettosaaja

jäsenvaltio saa unionilta enemmän tukia kuin maksaa sille jäsenmaksuja

No bailout -periaate

velanottoon liittyvä periaate EU:ssa; jokainen valtio hoitaa itse omat velkansa; euromaiden periaate, joka on kuitenkin rakoillut velkakriisin seurauksena

Puheenjohtajavaltio

jokainen EU:n jäsenvaltio johtaa vuorotellen puoli vuotta unionia; puheenjohtajan johdolla toteutetaan Euroopan unionin neuvoston kokoukset ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta

Päätös

yksi kolmesta keskeisestä EU-laki- eli säädöstyypistä; velvoittaa kaikilta osin niitä, joille se on osoitettu; useimmiten se täsmentää tai täydentää muita EU-säädöksiä

Rakennerahasto

EU:n taloudellinen tuki, jonka avulla edistetään jäsenmaiden taloudellista kehitystä, kuten työllisyyttä, työperäistä maahanmuuttoa ja kestävää kehitystä

Subsidiariteeettiperiaate (läheisyysperiaate)

EU:ssa asiat pyritään ratkaisemaan niin alhaisella tasolla kuin mahdollista eli lähellä kansalaisia

Tavallinen lainsäätämisjärjestys

yleisin lakien säätämisen menettelytapa, jossa vaaditaan ministerineuvoston ja parlamentin tasavertaista yhteistyötä; monimutkainen ja monivaiheinen menettelytapa, joka koostuu 1–3 käsittelykierroksesta

Vakaus- ja kasvusopimus

Emu-maiden sopimus, jolla yritetään hillitä jäsenmaiden liiallista velkaantumista; kieltää maata velkaantumasta enempää kuin 60 % suhteessa bkt:hen ja vuosittain enempää kuin 3 % vuodessa suhteessa bkt:hen

Yksimielinen päätös

yksi Euroopan unionin neuvoston päätöstyypeistä; kaikkien maiden on hyväksyttävä ratkaisu, ja sen voi estää yksikin jäsenmaa; yksimielisyyttä vaaditaan mm. verotukseen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä uusien jäsenmaiden hyväksymisessä

Yksinkertainen enemmistöpäätös

EU:n päätöksenteossa vaihtoehto määräenemmistöpäätökselle; käytetään muissa kuin lainsäädäntöasioissa; yksinkertainen enemmistö saadaan, jos 14 jäsenmaata kannattaa jotain asiaa

Asetus

yksi kolmesta keskeisestä EU-laki- eli säädöstyypistä; on kaikilta osiltaan velvoittava säädös, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa; syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön

Direktiivi

yksi kolmesta keskeisestä EU-laki- eli säädöstyypistä; jäsenvaltioille osoitettu lainsäädäntövelvoite muuttaa kansallista lainsäädäntöä niin, että direktiivin asettama tavoite toteutuu; jättää kansallisten viranomaisten päätettäväksi sen, missä muodossa ja millä keinoin tavoite toteutetaan tietyn määräajan kuluessa

EU-ministerivaliokunta

käsittelee Suomen hallituksessa merkittävimmät EU-asiat; pääministeri johtaa puhetta; sopii mm. Suomen linjan Euroopan unionin neuvoston kokouksiin

Euroopan talousalue (ETA)

EU:n jäsenvaltioiden sekä Norjan, Liechtensteinin ja Islannin muodostama talousalue, joka laajentaa sisämarkkinat EU:n ulkopuolelle

Pohjoismaiden ministerineuvosto

pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä kehittävä neuvosto; hallitusten välinen yhteistyöelin; järjestää ministerien tapaamisia pari kertaa vuodessa

Pohjoismaiden neuvosto

vuonna 1952 luotu kansanedustajien yhteistyöelin pohjoismaiden verkottumisen lisäämiseksi; Suomi liittyi neuvostoon vuonna 1955

Suomen pysyvä edustusto

Suomen EU-politiikkaa toteuttava edustusto Brysselissä; koostuu noin sadasta eri ministeriöiden nimittämästä asiantuntijasta

Suuri valiokunta

toimii linkkinä Suomen eduskunnan ja Euroopan unionin välillä; antaa esimerkiksi ohjeet ministereille ministerineuvoston kokouksiin ja kuulee heitä niiden jälkeen

Afrikan unioni (AU)

perustettiin vuonna 2004 edistämään Afrikan valtioiden keskinäistä yhteistyötä

EU:n raja- ja merivartiovirasto (Frontex)

EU:n virasto, joka auttaa unionin jäsenmaita ja Schengen-yhteistyöhön osallistuvia maita suojelemaan ulkorajoja EU:n vapaan liikkuvuuden alueella

Euroopan ulkosuhdehallinto

avustaa korkeaa edustajaa ulkoasioiden hoidossa ja tukee EU:n yhteisen ulkopolitiikan vahvistamista

Hybridisota

sodankäynnin muoto; yhdistellään sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja, kuten kyberhyökkäyksiä ja disinformaation levittämistä; tavoitteena esimerkiksi epävarmuuden lisääminen vastustajassa

Kokonaismaanpuolustus

kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden osallistuminen maan puolustukseen ja varautuminen kriisiaikoihin; esimerkiksi huoltovarmuus, sotilaallinen maanpuolustus, väestönsuojelu, rajaturvallisuus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kokonaisvaltainen kriisinhallinta

EU:n kriisinhallintaan liittyvä käsite; kriisiä ja sen vaikutuksia ehkäistään monella eri tavalla, kuten sotilaallisella ja siviilikriisinhallinnalla sekä kehitysyhteistyöllä ja diplomatialla

Kriisinhallintajoukot

Euroopan unionin jäsenmaiden luomia sotilasosastoja, joita voidaan käyttää kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa, esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin tai rauhaanpakottamistehtäviin

Kyberturvallisuus

toimet, joilla pyritään estämään sähkö- ja tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset ja uhkatilanteet

Kyberuhka

uhkatilanne, joka kohdistuu sähkö- ja tietoverkkoihin

Laaja turvallisuuskäsite

valtion ja koko yhteiskunnan pitää varautua sotilaallisen uhan lisäksi esimerkiksi sosiaalisiin, taloudellisiin, terveydellisiin ja ympäristöön liittyviin uhkiin

Liittoutumattomuus

turvallisuuspoliittinen näkemys, jonka mukaan valtio ei ole solminut sotilasliittoa

Maanpuolustusvelvollisuus

kaikkien Suomen kansalaisten velvollisuus puolustaa maata ja osallistua sen turvallisuuden takaamiseen; kansalainen voidaan kriisiaikana määrätä työvelvollisuuden nojalla esimerkiksi väestönsuojelutehtäviin

Nopean toiminnan joukot

sotilasosastoja, jotka unioni pystyy lähettämään välittömästi kriisialueelle; osa kriisinhallintajoukkoja

Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato)

North Atlantic Treaty Organization; alun perin Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen vuonna 1949 solmima puolustussopimus Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan; Neuvostoliiton hajottua 1991 Nato on saanut paljon uusia jäsenvaltioita ja sen rooli on muuttunut yleisluontoisemmaksi rauhaa ylläpitäväksi järjestöksi maailmassa; Nato-valtiot ovat luvanneet auttaa toisiaan mahdollisessa sotatilanteessa

Puolustustilalaki

kriisiajan poikkeuslaki, joka voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi sotatilanteessa; antaa viranomaisille lisävaltuuksia, joiden avulla ne voivat huolehtia valtakunnan puolustuksesta ja turvallisuudesta; mahdollistaa esimerkiksi perusoikeuksien rajoittamisen

Rauhankumppanuus

sotilasliitto Naton luoma järjestelmä; pitää sisällään esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista

Siviilikriisinhallinta

EU:n kriisinhallintakeino; kriisiä ehkäistään ja lievitetään viranomaisyhteistyöllä esimerkiksi kouluttamalla kriisialueen viranomaisia