alue 6

WJP edistää mitä?

edistää toiminnallaan oikeusvaltiollisuutta kaikkialla maailmassa

WPJ:n oikeusvaltioindeksi pyrkii tutkimaan kahta peruslähtökohtaa valtion ja sen kansalaisten suhteessa. Nimeä ne

1. Selvittää asettaako laki toimeenpanovallan käytölle ja myös yksityiselle sektorille rajoituksia ja pidäkkeitä

2. arvioi rajoittaako valtiovalta kansalaisyhteiskunnan toimintavapautta ja kuinka se täyttää velvoitteensa yhteiskunnan jäseniä kohtaan niin, että yleisen edun mukaiset tavoitteet toteutuva

Nimeä yleismaailmalliset oikeusvaltioperiaatteet joiden varaan WJP:n indeksi määrittyy (4)

1. Vastuu lain noudattamisesta

2. Oikeudenmukaiset lait

3. Hallinnon avoimuus

4. Oikeuden saavutettavuus ja puolueeton oikeudenhoito

nimeä ne 8 osatekijää, joiden avulla yleismaailmallisten oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista selvitetään

1. Toimeenpanovallankäytön pidäkkeet 

2. Korruptioimattomuus

3. Hallinnon avoimuus

4. Perus-ja ihmisoikeuksien toteutuminen

5. Lainkuuliaisuus ja turvallisuustilanne

6. Säännösten täytäntöönpano ja hyvä hallinto

7. Siviili- ja rikosoikeudenkäyttö.

mitä WJP indeksi pyrkii yhdistämään (oikeusvaltio)

• oikeusvaltion minimalistis-formaalin (prosessisääntöjä korostavan, thin”) määritelmän moderniin ja laajempaan oikeusvaltio-käsitteeseen (”thick”)(joka sisältää aineellisia elementtejä, kuten perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen)

miksikä oikeusjärjestelmää, joka ei tunnista “ydinihmisoikeuksia” kutsutaan “rule by law”

• lakivaltio

mistä Suomi sai korkeimmat pisteet ja mistä huonoimmat

• toimeenpanovallankäytön pidäkkeiden sekä lainkuuliaisuuden ja turvallisuustilanteen osalta

• rikos- ja siviilioikeudenhoidosta

miksi siviilioikeudellisissa asioissa on ongelmia entä rikos? entä lainkäytön ulkopuolella?

• siviili: riita-asiat: kalliit ja pitkäkestoiset oikeudenkäynnit

• rikos: poliisitutkinnan suhteellinen tuloksettomuus ja oikeudenkäynninhitaus

• ulko: lainsäätäjän korruption tasoon liitetyt seikat

Mikä vaikutti siihen, että Suomen oikeuslaitoksen riippumattomuus nauttii erittäin korkeaa luottamusta kansalaisten ja yritysten keskuudessa

• tuomioistuinviraston perustaminen ja syyttäjälaitoksen uudistus.

millaisena oikeuslaitoksen suorituskykyä on arvioitu, ja miten sitä voi perustella

• Suorituskyky keskitasoista, koska riita-asioiden ja hallinto-oikeudellisten asioiden pitkäkestoisuus

  • pitkäkestoisuuden taustalla on COVID-19, sekä toisena ongelmana on oikeudenkäynnin kalleus

    • Kalleus ongelmana etenkin keskituloisille, sillä he jäävät julkisen oikeusavun ulkopuolelle.

Kerro Korruptiosta suomessa

1. kuinka korruptioinut

2. myönteinen kehitys korruption kannalta

3. mitä komissio sanoo lahjonnan ja syytepanon kannalta

4. mitä komissio sanoo ministerien rikosoikeudellisesta vastuusta, miten se toimii nyt ja mikä voi ilmaantua ongelmaksi

5. onko lobbausta säännelty suomessa

1. vähän korruptoitunut

2. korruptionvastainen strategia 2021 - syyttjälaitoksen uudistus

3. ulkomaisen lahjonnan ehkäisemiseen ja syytteeseenpanossa esiintyvien puutteiden korjaamiseen.

4. antaa hieman kritiikkiä; eduskunta päättää syytteen nostamisesta perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, ongelmana voi olla korkeantason korruptiotapauksissa.

5. ei

1. miksi traficomin eli liikenne ja viestintäviraston eli sääntely- ja valvontaviranomaiseen on kiinnitetty huomiota

2. mitä kritiikkiä komissio on antanut tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen raportissa suomen mediasta

3. miten komissio kritisoi poliisia

1. taloudellisten haasteiden vuoksi mm. merkittävät irtisanomiset

2. media on hyvin keskittynyttä

3. se pyrkii tulkitsemaan julkisuuslakia hyvin supistavasti

ketkä vastaavat perustuslainmukaisuuden ennakkovalvontajärjestelmästä

• eduskunnan perustuslakivaliokunta ja valtioneuvoston oikeuskansleri

miten perustuslainmukaisuuden valvonta on jaettu

• eduskunnan perustuslakivaliokunnan lakiehdotusten ennakolliseen valvontaan, joka on luonteeltaan yleistä, in abstracto:

• tuomioistuimille mahdollisuuteen jättää tietyin edellytyksin perustuslain kanssa ristiriidassa oleva säädös soveltamatta, in concreto.

etusijasäännös PL 106 § (mitä tarkoittaa, milloin kyseessä ei ole ristiriita)

• Etusija perustuslain säädökselle, jos tavallisen lain soveltaminen johtaisi “ilmeiseen” ristiriitaan

• Ristiriita ei ole ilmeinen, jos perustusvaliolakikunta ei sitä ole sellaiseksi todennut.

Laajojen pitkään kestävien riita-asioiden käsittely on vähentynyt → prosessikynnyksen nousun vuoksi, mikä tässä kuitenkin on ongelmana

•  tuomioistuimet eivät täysimääräisesti kykene täyttämään tehtäväänsä oikeussuojan takaajana ja konfliktinratkaisijana, joka taas heikentää tuomioistuinlaitoksen ja oikeusvaltion legitimiteettiä