BI01 Käsitteet

Mikrosienet

Yksisoluisia sieniä, eli hiivasienet ja homesienet.

Makrosienet

Monisoluiset sienet.

Eliö

Yhden tai useamman solun muodostama itsenäisesti toimiva yksilö.

Kantasolu

Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi.

Organisaatiotaso

Biologisen tiedon tarkastelun tasot, jotka ovat toisiinsa hierarkkisessa suhteessa (esim. solu, ekosysteemi).

Biosfääri

Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

Ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella (esim. metsä, järvi, pelto, akvaario).

Eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien populaatioiden muodostama kokonaisuus.

Populaatio

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään.

Alkuräjähdys

Tapahtuma, josta tunnettu maailmankaikkeus sai alkunsa noin 15 miljardia vuotta sitten. Maailmankaikkeus oli puristunut hyvin pieneen ja kuumaan tilaan. Sitten se alkoi laajeta, lämpötila laski ja syntyi vetyä ja heliumia.

Lyhytaaltoinen säteily

Sähkömagneettisen spektrin osa, jonka aallonpituus on näkyvän valon aallonpituutta pienempi. Sisältää runsaasti energiaa ja kykenee tunkeutumaan solun sisälle aiheuttaen mutaatioita DNA:ssa. Esim. UV-säteily.

Tuottaja

Eliö, joka yhteyttämällä muodostaa elollista biomassaa elottomista aineista.

Kuluttaja

Ekosysteemissä muita eliöitä ravintonaan käyttävä eliö.

Biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta eli lajirunsautta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

Lajimonimuotoisuus

Biodiversiteetin taso, joka tarkastelee eri lajien ja luokitteluryhmien runsautta tietyllä alueella.

Perinnöllinen (lajin sisäinen) monimuotoisuus

Biodiversiteetin taso, joka koostuu samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden välisistä eroista. Erot johtuvat perinnöllisestä muuntelusta ja muovautumismuuntelusta.

Pääryhmät

Tumattomat ja tumalliset eliöt.

Tumallinen

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma (eläimet, kasvit, sienet, alkueliöt).

Tumaton

Solu, jossa tumakotelo ei rajaa perintötekijöitä (bakteerit, arkeonit).

Domeenit

Tumalliset eliöt, bakteerit ja arkeonit.

Kunnat

Bakteerit, arkeonit, alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet.

Alkueliöt

Tumallisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, esimerkiksi limasienet, levät ja alkueläimet.

Tumakotelo

Kaksoiskalvo, joka rajaa eliön perintötekijöitä tumallisessa solussa.

Tuma

Sisältää DNA:sta ja proteiineista muodostuneet kromosomit sekä yhden tai useampia tumajyväsiä, jotka valmistavat ribosomi-RNA:ta.

Solulima

Solun sisällä oleva liuos, jossa on mm. aineenvaihduntatuotteita ja entsyymejä ja jossa tapahtuu suurin osa solun kemiallisista reaktioista.

Ribosomi

Soluelin, joka on muodostunut RNA:sta ja proteiineista. Kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNA:n informaation perusteella.

Golgin laite

Tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, jossa eritettävät proteiinit ja kalvoproteiinit muokataan ja lajitellaan. Muodostuu litteistä kalvopusseista ja pienistä rakkuloista.

Solukalvo

Solun puoliläpäisevä pintakalvo, joka ympäröi solulimaa. Koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta ja kalvoproteiineista, kolesterolista ja hiilihydraateista.

Soluseinä

Tukee ja suojaa solua ja erottaa ne toisistaan. Kasveilla selluloosaa, sienillä kitiiniä ja bakteereilla mureiinia.

Solunesterakkula (vakuoli)

Rakkula, joka varastoi ja hajottaa erilaisia aineita ja solun aineenvaihduntatuotteita sekä ylläpitää nestejännitystä. Lähinnä kasveilla, sienillä ja joillakin alkueliöillä.

Mitokondrio

Kaksoiskalvollinen soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Sisältää omaa DNA:ta ja ribosomeja ja kykenee jakautumaan itsenäisesti.

Viherhiukkanen

Kaksoiskalvollinen soluelin, jossa tapahtuu fotosynteesi. Sisältää omaa DNA:ta ja kykenee jakautumaan itsenäisesti.

Lysosomi

Yksikalvollinen soluelin, jonka sisällä hajotetaan entsyymien avulla solunsisäisiä ja solun ulkopuolelta tulevia aineita.

Keskusjyväset

Soluelimet, joita on yleensä kaksi ja jotka muodostavat solunjakautumisessa tumasukkulan.

Karkea solulimakalvosto

Solulimakalvoston osa, jossa on kiinni ribosomeja.

Sileä solulimakalvosto

Solulimakalvoston osa, jossa ei ole ribosomeja ja joka osallistuu mm. rasva-aineiden valmistukseen.

DNA

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli, jossa on sokeri-fosfaattirunko ja siinä kiinni neljänlaisia emäksiä.

Fotosynteesi

Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä glukoosia ja samalla vapautuu happea. Glukoosiin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena sidosenergiana.

Ilmarako

Kasveilla lähinnä lehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, jota huulisolut reunustavat. Niiden kautta kasveista haihtuu vettä, ja niiden kautta kulkevat myös hiilidioksidi ja happi. Yleensä enemmän lehtien ala- kuin yläpinnalla.

Yhteyttämissolukko

Lehdissä pintasolukon alla, vastaa yhteyttämisestä.

Tuuletussolukko

Kasvisolukkoa, jossa on paljon soluvälejä ja jonka tarkoitus on mahdollistaa hapen ja muiden kaasujen tehokas kulkeutuminen kasvissa.

Kemosynteesi

Yhteyttämistä ilman valoa. Eliö vapauttaa energiaa hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä ja valmistaa sen avulla vedystä ja hiilidioksidista hiilihydraatteja. Mahdollista useille bakteereille ja arkeoneille.

Käymisreaktio

Anaerobisesti tapahtuva reaktio, jossa orgaanisten aineiden sidosenergiaa vapautuu solun käyttöön.

Maitohappokäyminen

Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy maitohappoa ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.

Alkoholikäyminen

Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.

Kromosomi

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen.

Kromatiini

Välivaiheen aikana tuman täyttävä rihmamainen perintöaines. Muodostuu DNA:sta ja proteiineista.

Tumahuokonen

Tumakotelossa oleva aukko, jonka kautta molekyylejä siirtyy tumaan ja sieltä pois.

Geeni

Perintötekijä, eliön DNA-molekyylin jakso, joka sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi.

Geenimutaatio

Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.

Alleeli

Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto.

Aineenvaihdunta

Eliöiden elintoimintoihin liittyviä kemiallisia reaktioita. Voi olla anabolista (rakentavaa) tai katabolista (hajottavaa).

Entsyymi

Proteiini, joka jo pieninä pitoisuuksina tekee mahdolliseksi, nopeuttaa tai säätelee kemiallista reaktiota muuttumatta itse sen aikana.

Katalyysi

Jonkin yhdisteen hajoaminen katalysaattorin vaikutuksesta niin, ettei katalysaattori itse muutu reaktiossa.

Inhibiittori

Aine, joka estää entsyymin toiminnan. Esim. jotkin antibiootit toimivat näin bakteereissa.

Mitoosi

Tuman jakautuminen.

Kahdentuminen

Jokaisen solunjakautumisen yhteydessä tapahtuva vaihe, jossa DNA kopioituu kahdeksi identtiseksi DNA-molekyyliksi.

Tytärkromosomit

Syntyvät kromosomin kahdentuneista osista, kromatideista, kun kromatidit erkanevat toisistaan.

Suvuton lisääntyminen

Uusi yksilö kehittyy jostakin emoyksilön osasta tai yhdestä solusta ilman sukusoluja. Esim. itiöt ja kasvullinen lisääntyminen.

Suvullinen lisääntyminen

Lisääntyminen sukusolujen (siittiöt/siitepölyhiukkaset ja munasolut) välityksellä.

Klooni

Samasta yksilöstä suvuttoman lisääntymisen avulla syntyneiden, perinnöllisesti samanlaisten jälkeläisten joukko.

Kuroutuminen

Lisääntymistapa, jossa emoyksilön pintaan kehittyy silmuja, jotka kehittyvät uusiksi yksilöiksi ja kuroutuvat irti tai jäävät kiinni emoyksilöön. Esim. hiivoilla, kasveilla ja polttiaiseläimillä.

Jakautuminen

Suvuton lisääntymistapa, jossa yhdestä emoyksilöstä tulee kaksi keskenään samanlaista tytäryksilöä. Bakteereilla, ameboilla ja tohvelieläimillä.

Monistuminen

Suvuton lisääntymistapa, jossa tuma jakautuu useaan kertaan ennen solun varsinaista jakautumista ja muodostuu useita tytärsoluja. Esim. malarialoisio.

Itiö

Jäkälien, levien, sammaleiden, sanikkaisten ja sienien suvuttomaan lisääntymiseen kuuluva pieni lisääntymissolu, josta kasvaa uusi yksilö.

Kasvullinen lisääntyminen

Kasvien suvuton lisääntyminen omista osistaan, esim. rönsyt (mansikka) tai juurivesat (haapa).

Regeneraatiokyky

Eliön uusiutumiskyky, jolloin jo erikoistuneesta ruumiinosasta kasvaa uusi osa tuhoutuneen tilalle. Esim. meritähti voi kasvattaa uuden yksilön irronneesta sakarastaan.

Siitepölyhiukkanen

Koiraspuoleisen tuman sisältävä lisääntymisrakenne, jonka tehtävä on hedelmöittää kasvin munasolu.

Pölytys

Siemenkasvien siitepölyn kulkeutuminen esim. tuulen, veden, lintujen tai hyönteisten kuljettamana heteistä emille.

Ulkoinen siitos

Siittiön ja munasolun yhdistyminen naaraan lisääntymiselimistön ulkopuolella, yleensä vedessä. Esim. kaloilla ja sammakkoeläimillä.

Yksineuvoinen

Eläin, joka edustaa vain yhtä sukupuolta, tai kasvi, jonka kukat ovat joko hede- tai emikukkia.

Kaksineuvoinen

Eläin, joka tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja. Kasvi, jolla on sekä emit että heteet samassa kukassa.

Kukka

Siemenkasvin lisääntymiselin.

Hede

Kukan siitepölyä tuottava elin. Siinä on palho ja sen päässä ponsi, jossa siitepölylokerot sijaitsevat.

Emi

Kukan osa, jonka sisällä siemenaihe kehittyy siemeneksi. Sen osia ovat sikiäin, vartalo ja luotti.

Paljassiemeniset

Siemenkasvien alakaari, johon kuuluvat mm. havupuut ja käpypalmut. Niillä siemenet kehittyvät paljaaltaan emilehtien pinnalla.

Koppisiemeniset

Siemenkasvit, joilla siemenet kehittyvät kukan emiön sisällä sikiäimessä. Siementen kypsyessä sikiäimestä kehittyy hedelmä.

itsepölytys

Kasvin kukan hedelmöittää eli pölyttää samasta kukasta tai saman kasvin toisesta kukasta peräisin oleva siitepöly.

Ristipölytys

Kukan pölyttyminen toisen kasviyksilön kukasta peräisin olevalla siitepölyllä

Siemen

Siemenkasveilla hedelmöittyneestä munasolusta kehittynyt rakenne, johon kuuluvat alkio, vararavinto alkion kasvua varten ja niitä ympäröivä siemenkuori.

Sukupolvenvuorottelu

Alkeellisilla eläimillä ja useilla kasveilla tavattava suvuttomasti ja suvullisesti lisääntyvän vaiheen vuorottelu. Esim. sammalella ensin sammalkasvin siitepölyhiukkanen hedelmöittää munasolun, jonka jälkeen hedelmöittyneestä munasolusta kasvaa itiöpesäke.

Partenogeneesi

Alkion synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä, esim. mehiläiskoiraat tai vesikirput. Luokitellaan suvulliseksi lisääntymiseksi.

Evoluutio

Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen, sattumaan ja luonnonvalintaan.

Laji

Yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Risteytyminen

Kahden lähisukua olevan lajin geneettisen materiaalin yhdistyminen.

Geenivarasto

Populaation yksilöiden perintötekijöiden kokonaisuus. Voi muuttua mutaatioiden, suvullisen lisääntymisen ja muuttoliikkeen seurauksena.

Ympäristön aiheuttama muuntelu (muovautumismuuntelu)

Saman perimän omaavien yksilöiden erilaisuus, joka johtuu ympäristöstä. Esim. kasvien kasvupaikkamuodot.

Kilpailu

Saman lajin eliöiden tai eri lajia olevien eliöiden välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja rajallisia ympäristöresursseja.

Luonnonvalinta

Evoluutiotekijä, joka vaikuttaa populaatiossa perintötekijöiden lukusuhteisiin. Kelpoisuudeltaan parhaat yksilöt menestyvät, mikä johtaa niiden perintötekijöiden yleistymiseen.

Kelpoisuus (fitness)

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa mahdollisimman paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Valintapaine

Luonnonvalinnan tehokkuus, joka havaitaan populaatiossa ominaisuuden muutoksena. Voi aiheuttaa esim. ilmaston muuttuminen tai uusien lajien levittyminen alueelle.

Tasapainottava valinta

Etenkin vakaassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden keskiarvoa ilmentäviä populaation yksilöitä.

Suuntaava valinta

Etenkin muuttuvassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden jompaakumpaa ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.

Teollisuusmelanismi

Eliöiden tummien värimuotojen lisääntyminen ilmansaasteiden seurauksena.

Hajottava valinta

Etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.

Seksuaalivalinta

Eri sukupuoliin eri tavalla kohdistuva valintapaine.

Geenivirta

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esimerkiksi siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden ja siitepölyn mukana.

Muuttoliike

Eri populaatioihin kuuluvien eliöiden vaeltaminen elinalueelta toiselle yleensä jonkin ympäristötekijän muutoksen takia.

Mikroevoluutio

Populaation sisäinen evoluutio, joka on seurausta mutaatioista, geneettisestä rekombinaatiosta ja luonnonvalinnasta. Tuloksena populaation alleelikoostumus muuttuu.

Koevoluutio (rinnakkaisevoluutio)

Kahden tai useamman lajin, esimerkiksi pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio.