BI5 kertaus

Tuma

Solukeskus, jossa geenit sijaitsevat.

Tumajyvänen

Tuman sisällä oleva soluelin, joka tuottaa ribosomeja.

Tumakotelo

Tuman ympärillä oleva kalvorakenne, joka on vain tumallisilla eliöillä.

Solulimakalvosto

Kalvorakenne, jolla on tärkeä tehtävä aineiden valmistuksessa ja kuljetuksessa.

Ribosomi

Soluelin, joka osallistuu proteiinien valmistamiseen.

Solukalvo

Solun pintakalvo, joka säätelee aineiden siirtymistä soluun ja sieltä pois.

Solulima

Solun sisällä oleva liuos, joka koostuu vedestä ja siihen liuenneista aineista.

Keskusjyvänen

Eläinsolussa oleva soluelin, joita on yleensä kaksi. Niiden välille muodostuu tuman jakautuessa sukkularihmasto.

Lysosomi

Eläinsolussa oleva soluelin, joka osallistuu aineiden hajotukseen.

Mitokondrio

Soluelin, jota kutsutaan usein solun energiavoimalaksi. Siellä tapahtuvat tumallisten eliöiden soluhengityksen päävaiheet.

Peroksisomi

Soluelin, joka osallistuu haitallisten aineiden hajottamiseen.

Golgin laite

Tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, jossa proteiinit muokataan, lajitellaan ja pakataan.

Kudos

Monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus.

Elin

Useammasta kuin yhdestä kudostyypistä muodostunut kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää, esim. sydän.

Elimistö

Useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtäväkokonaisuutta.

Kantasolu

Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi.

Homeostasia

Elimistön sisäinen tasapainotila, jota pitävät yllä elimistön säätelyjärjestelmät, pääasiassa hermosto ja hormonit.

Tasalämpöinen

Eläin, jonka ruumiin lämpötila pysyy lähes samana ympäristön lämpötilasta riippumatta. Esimerkiksi linnut ja nisäkkäät.

Vaihtolämpöinen

Eläin, jonka ruumiin lämpötila vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Esimerkiksi selkärangattomat eläimet ja sammakkoeläimet, kalat ja matelijat.

Viestiaine

Yhteisnimitys hormoneille, kasvutekijöille, välittäjäaineille ja toisioläheteille, jotka välittävät viestejä solulta toiselle.

Reseptori

Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva vastaanottajamolekyyli, joka on usein proteiini tai aistinsolu, joka on erilaistunut vastaanottamaan ärsykkeitä.

Hormoni

Umpirauhasten tuottamia viestiaineita, jotka kulkevat veren mukana kohdesoluihinsa, joissa ne vaikuttavat niiden toimintaan.

Kasvutekijät

Kudosten tuottamia hormonien kaltaisia viestiaineita, jotka ovat proteiineja. Ne esim. lisäävät tai hillitsevät solujen kasvua ja erilaistumista.

Välittäjäaine

Kemiallinen aine, joka osallistuu hermosolujen väliseen tiedonvälitykseen.

Vaste

Solun, kudoksen, elimen tai koko elimistön reaktio johonkin ärsykkeeseen. Esim. tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan.

Apoptoosi

Ohjelmoitunut solukuolema, yksittäisten geenien ohjaama aktiivinen kuoleminen, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana.

Syöpä

Pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttama sairaus, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan.

Karsinogeeni

Syöpää aiheuttava tekij, joka voi olla esim. kemiallinen aine tai säteily.

Esisyöpägeeni

Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi.

Syöpägeeni

Eli onkogeeni on geeni, joka aloittaa syöpäkasvaimen kehittymisen.

Mutageeni

Tekijä, joka lisää mutaatioiden määrää. Esim. radioaktiivinen säteily.

Kasvain

Solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma, joka voi olla hyvä- tai pahalaatuinen.

Etäpesäke

Kasvain, joka on kehittynyt syöpäsoluista, jotka ovat irronneet alkuperäisestä kasvaimesta ja kulkeutuneet verenkierron mukana muualle elimistöön.

Keskushermosto

Aivojen ja selkäytimen muodostama hermoston osa.

Ääreishermosto

Hermoston osa, joka käsittää aivohermot, selkäydinhermot ja autonomisen hermosto hermot.

Hermosolu

Eli neuroni on hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö, joka välittää hermoimpulsseja.

Somaattinen hermosto

Ääreishermoston tahdonalainen osa, johon kuuluu aisteihin liittyvä sensorinen hermosto sekä lihaksia käskyttävä motorinen hermosto.

Autonominen hermosto

Ääreishermoston tahdosta riippumaton osa, joka säätelee mm. ruumiin lämpötilaa, hengitystä, sydämen toimintaa ja verenpainetta.

Motorinen hermosto

Keskushermostosta luustolihaksiin tahdonalaisia käskyjä vievät liikehermot.

Sensorinen hermosto

Aistinsoluista keskushermostoon informaatiota tuovat tuntohermot.

Sympaattinen hermosto

Autonomisen hermoston osa, joka toimii aktiivisesti fyysisen ja henkisen rasituksen aikana.

Parasympaattinen hermosto

Autonomisen hermoston osa, joka toimii aktiivisesti levossa.

Isoaivot

Aivojen suurin osa, jonka pinta on poimuttunut aivokuoreksi. Jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon.

Aivokuori

Isojen aivojen uloin osa, tärkein aivojen osa kognitiivisten toimintojen kannalta.

Aivokurkiainen

Yhdistää aivokuoren puoliskoja useiden viejähaarakekimppujen välityksellä.

Otsalohko

Aivojen osa, joka säätelee mm. puheen tuottamista, ajatuksia ja tunteita.

Ohimolohko

Aivojen osa, joka on erikoistunut kuuloaistiin ja äänen tunnistamiseen sekä tulkintaan.

Päälaenlohko

Aivojen osa, joka käsittelee elimistöstä saapuvia lämpö-, paine-, ja kipuärsykkeitä.

Takaraivolohko

Aivojen osa, joka vastaanottaa ja käsittelee silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan.

Pikkuaivot

Erittäin runsaasti poimuttunut aivojen osa, joka osallistuu lihasliikkeiden tarkkuuden säätelyyn.

Väliaivot

Muodostuvat talamuksesta, hypotalamuksesta sekä kahdesta hormoneja tuottavasta umpirauhasesta, aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta.

Talamus

Väliaivojen keski- ja yläosan käsittävä alue, joka toimii aistihermoratojen väliasemana.

Hypotalamus

Väliaivojen alaosa, johon aivolisäke on kiinnittynyt. Ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa.

Aivolisäke

Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja, esim. kasvuhormonia sekä säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla.

Käpyrauhanen

Väliaivojen yläosassa sijaitseva umpirauhanen, jonka erittämä hormoni melatoniini säätelee biologisia rytmejä.

Aivorunko

Aivorunkoon kuuluvat ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot. Yhdistää selkäytimen aivoihin. Ylläpitää elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.

Keskiaivot

Väliaivojen ja aivosillan välissä oleva aivorungon osa. Osallistuvat kuulo- ja näköaistimukseen sekä mm. elimistön lämpötilan säätelyyn.

Aivosilta

Keskiaivojen ja ydinjatkeen välissä oleva aivorungon osa. Sen kautta kulkee useita aivohermoja, ja se säätelee vireystilaa ja unirytmiä.

Ydinjatke

Aivosillan ja selkäytimen välissä oleva aivorungon osa, joka säätelee mm. hengitystä ja verenkiertoa.

Limbinen järjestelmä

Keskushermoston osa, joka säätelee tunnetiloja ja niihin liittyviä autonomisen hermoston toimintoja.

Liikehermo

Keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo. Keskushermosto ohjaa liikehermojen kautta tahdonalaisten lihasten toimintaa.

Refleksi

Eli lihasheijaste on aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio, joka ilmenee kerrasta toiseen samankaltaisena.

Tuntohermo

Aistinelimistä keskushermostoon viestejä välittävä hermo.

Tuojahaarake

Eli dendriitti on hermosolun osa, joka välittää sähköisiä viestejä hermosolun solukeskukseen päin. Yleensä lyhyt ja runsaasti haaroittunut.

Viejähaarake

Eli aksoni on hermosolun pitkä haarake, joka välittää impulsseja hermosolun solukeskuksesta eteenpäin.

Myeliinituppi

Suojaava ja hermoimpulssin kulkua nopeuttava rasvakerros viejähaarakkeen eli aksonin pinnalla.

Hermopääte

Viejähaarakkeen eli aksonin laajentunut pää, jossa sähköinen impulssi muutetaan kemialliseksi.

Hermo

Hermosolujen viejähaarakkeista, tukisoluista, verisuonista ja sidekudoksesta muodostunut rakenne, joka kuljettaa hermoimpulsseja keskushermostoon ja siitä pois päin hermosolujen välityksellä.

Hermoimpulssi

Hermosolussa etenevä toimintajännite, jonka aikana hermosolun solukalvon sisä- ja ulkopuolen välinen ionitasapaino muuttuu hetkellisesti.

Lepojännite

Solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä vallitseva normaali sähköinen jännite-ero.

Toimintajännite

Hetkellinen ärsykkeen aiheuttama solukalvon sisä- ja ulkopuolen välisen sähköisen jännitteen muutos.

Natrium-kaliumpumppu

Solukalvon kuljettajaproteiini, joka ylläpitää natrium- ja kaliumionien pitoisuuseroja solukalvon eri puolilla.

Hermorata

Peräkkäisten hermosolujen muodostama ketju.

Synapsi

Kahden hermosolun välinen liitoskohta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy solusta toiseen.

Dopamiini

Välittäjäaine, joka ilmenee esimerkiksi mielihyvää aikaansaavissa toiminnoissa tai riippuvuuden synnyssä.

Synapsirako

Pieni tila lähettävän hermosolun aksonin hermopäätteen ja vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä.

Melatoniini

Käpylisäkkeen tuottama hormoni, joka vaikuttaa mm. vuorokausirytmiin ja uni-valverytmiin.

Kilpirauhanen

Umpirauhanen, joka valmistaa tyroksiinia.

Tyroksiini

Kilpirauhasen erittämä hormoni, joka vaikuttaa yksilön kasvuun ja kehitykseen sekä säätelee aineenvaihduntaa.

Kalsitoniini

Kilpirauhasen solujen erittämä hormoni, joka säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa.

Lisäkilpirauhanen

Kilpirauhasen pinnalla sijaitseva umpirauhanen, joka tuottaa parathormonia.

Parathormoni

Lisäkilpirauhasen erittämä hormoni, joka säätelee kalsiumtasapainoa.

Lisämunuaiset

Umpirauhaset, jotka sijaitsevat munuaisten päällä ja erittävät steroidihormoneja sekä adrenaliinia ja noradrenaliinia.

Kortisoli

Lisämunuauskuoren erittämä "stressihormoni", joka saa elimistön käyttämään energiavarastojaan.

Adrenaliini

Lisämunuaisen erittämä hormoni, jota erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen.

Haima

Elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia.

Glukagoni

Haiman erittämä hormoni, joka säätelee glykogeenin hajottamista glukoosiksi.

Insuliini

Haiman erittämä hormoni, joka alentaa veren sokeripitoisuutta muuttamalla glukoosia glykogeeniksi.

Kivekset

Umpirauhaset, jotka valmistavat testosteronia eli mieshormonia.

Testosteroni

Kivesten tuottama hormoni, joka saa aikaan miehiset sukupuoliominaisuudet.

Munasarjat

Umpirauhaset, jotka valmistavat estrogeenia ja progesteronia eli naishormoneita.

Estrogeeni

Munasarjojen tuottama naishormoni, joka säätelee mm. kuukautiskiertoa.

Progesteroni

Eli keltarauhashormoni. Valmistaa kohdun limakalvon vastaanottamaan alkion ja ylläpitää raskautta.

Kasvuhormoni

Aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, joka edistää kasvua ja säätelee hiilihydraattien aineenvaihduntaa.

Oksitosiini

Aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka saa aikaan kohdun lihasten supistukset synnytyksessä.

Umpirauhanen

Hormoneja erittävä rauhanen, josta erittyvä hormoni siirtyy ympäröivään kudosnesteeseen ja verenkiertoon.

Palautesäätely

Säätelylenkki, jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä.

Valtimo

Sydämestä verta poispäin vievä verisuoni.

Laskimo

Sydämeen päin verta kuljettava verisuoni.

Hiussuoni

Valtimoiden ja laskimoiden välisiä erittäin ohuita verisuonia, joiden kautta kaasujen ja ravinteiden vaihto tapahtuu kudoksissa.