1/125
Looks like no tags are added yet.
Name | Mastery | Learn | Test | Matching | Spaced |
---|
No study sessions yet.
Investointi
Panostus tuotannon aloittamiseen tai tehostamiseen
Tuottavuus
Tuotannon tehokkuuden mitta. Kun samalla työmäärällä tai muulla panoksella saadaan aikaan aiempaa enemmän on kasvanut. kasvaa myös silloin, jos sama työmäärä tehdään vähemmillä työtunneilla.
itäblokki
viitataan Neuvostoliittoon ja sen sosialistisiin liittolaismaihin Euroopassa kylmän sodan aikana (1947–1990). Liittolaismaat sijaitsivat Keski- ja Itä-Euroopassa.
Suuret nälkävuodet
kutsutaan vuosien 1866–1868 nälänhätää. Tuolloin viljasato jäi monena peräkkäisenä vuotena huonojen säiden takia erittäin pieneksi, ja jopa 150 000 ihmistä kuoli nälkään ja kulkutauteihin.
Kansaneläkejärjestelmä
Eläke, jota voi saada, jos työssäkäynnistä ansaittua eläkettä ei ole tai se jää kovin pieneksi.
Äitiyspakkaus
Kansaneläkelaitokselta saatava vaate- ja tavarapaketti syntyvän lapsen tarpeisiin. sijaan voi valita rahallisen avustuksen (170 euroa vuonna 2023).
Lapsilisä
Huoltajalle maksettava rahallinen tuki lapsen elatusta varten. Tuki on universaali etuus eli se myönnetään kaikille lasten huoltajille samansuuruisena tuloista riippumatta. Vuonna 2023 tuki 1. lapsesta on 94,88 euroa/kk.
Universaali etuus
Etuus, joka kuuluu kaikille Suomessa asuville. Vastakohta on tarveharkintainen etuus, jossa tutkitaan etuuden hakijan tilanne ja päätetään esim. tulotasoon vedoten, saako hakija etuuden vai ei. Toimeentulotuki on esimerkki tarveharkintaisesta etuudesta.
Hyvinvointivaltio
Yhteiskunta, jossa on laaja sosiaaliturva, runsaasti ilmaisia tai lähes ilmaisia palveluita ja tyypillisesti korkea elintaso. Suomalaisessa mallissa kunnat vastaavat monista hyvinvointipalveluista (kuten koulutus ja päivähoito). Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen palveluista vastaavat hyvinvointialueet.
Finanssikriisi
Rahoitusmarkkinakriisi, joka lähti liikkeelle Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta ja pankkien liiallisesta luotonannosta 2000-luvulla ja joka johti vuonna 2008 pankkien välisen luottamuksen romahtamiseen ja koko maailmantalouden kriisiin
Talouskasvu
tarkoittaa yhteiskunnan tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvon eli bruttokansantuotteen kasvua. Talous kasvaa, kun ihmiset luovat lisää arvoa työllään.
Kansalaisjärjestö
on kansalaisia yhteen kokoava, hallituksista riippumaton järjestö. Useimmat kansalaisjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden rahoitus saadaan ainakin osaksi yksityiseltä sektorilta tai julkiselta sektorilta.
Parlamentaarinen komitea
Yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden valmistelua varten kootaan valtiollisten instituutioiden lisäksi edustajia puolueista, asiantuntijoista, tutkijoista, kunnista, yrityksistä ja yhteisöistä sekä muista kansalaisista. työ voi jatkua yli vaalikauden.
Perustulo
Järjestelmä, jossa kansalaiselle annetaan tietty rahasumma toimeentuloa varten. Perustulo ei ole tuloista riippuvainen. Suomessa kokeiltiin perustuloa 2000 työttömän osalta 2017–2019.
Julkinen sektori
Valtio, kunnat ja sosiaalirahastot muodostavat. Niiden toiminta rahoitetaan pääosin verovaroin. Niiden tehtävänä on tuottaa palveluja kansalaisille.
Sosiaaliturva
takaa ihmisille riittävän toimeentulon ja huolenpidon kaikissa elämäntilanteissa, esimerkiksi vähimmäiseläke, sairausvakuutus, työttömän perusturva, lapsiperheiden tuet, toimeentulotuki, opintotuki.
Eläkerahasto
Pääoma, joka on kerätty eläkkeiden maksamista varten. Joissakin maissa maksuja rahastoon maksavat vain työtekijät, joissakin myös työnantajat.
Perheverotus
Malli, jossa molempien vanhempien tulot lasketaan yhteen ja ne verotetaan samalla veroprosentilla.
Sosiaalinen liukuvuus
tarkoittaa yksilöiden liikkumista sosioekonomisten kerrosten välillä. Esimerkiksi jos työväestöön kuuluvan perheen lapsi opiskelee korkeakoulututkinnon, on tapahtunut sosiaalista liikkuvuutta ylöspäin.
Tulonsiirto
Kunnalta, valtiolta tai sosiaaliturvarahastoista saatava rahallinen tuki. Esimerkkejä ovat työttömyyskorvaus, toimeentulotuki, lapsilisät ja eläkkeet.
Progressiivinen verotus
veroprosentti nousee verotettavan tulojen kasvaessa. Useimmissa maissa tuloverot ovat progressiivisia. Se tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Näin tasataan tuloeroja.
Kokonaisveroaste
Julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Osallistavasta sosiaaliturvasta
tuen saaja tulee osallistua hänelle osoitettuihin toimiin (esim. koulutus, työ, vapaaehtoistyö). Tunnetaan myös nimellä vastikkeellinen sosiaaliturva.
Vastikkeellinen sosiaaliturva
tuen saaja tulee osallistua hänelle osoitettuihin toimiin (esimerkiksi koulutus, työ, vapaaehtoistyö). Tunnetaan myös nimellä osallistava sosiaaliturva.
Sosiaalipolitiikka
Politiikkaa, jolla pyritään takaamaan kansalaisille kohtuullinen elintaso sekä turvallinen ja tasa-arvoinen ympäristö. Esimerkiksi opintotuki, eläkkeet ja terveydenhuolto on järjestetty julkisen sektorin toimesta.
Sivukulu
Työnantaja maksaa työntekijän palkan lisäksi työntekijästä erilaisia vakuutus- ja työeläkemaksuja.
Vanheimpainvapaa
saa rahallista tukea biologisen tai adoptiolapsen hoitoon. Kauden koko pituus on 320 päivää. Kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää vanhempainvapaata. Molemmille on varattuna 160 päivää, joista 63 päivää voi myös siirtää toiselle. Yhden vanhemman perheessä 320 päivää voi käyttää yksin.
Tarvehankintainen etuus
Sosiaalituki, jota saadakseen on täytettävä tietyt ehdot ja jonka myöntämisessä ja määrässä otetaan huomioon omat ja ruokakunnan tulot. Vastakohtana on universaali etuus, kuten lapsilisä, joka on kaikille yhtä suuri.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus
Lapsi saa olla päivähoidossa riippumatta siitä, ovatko vanhemmat työssä, opiskelemassa vai kotona päivisin.
Oppivelvollisuus
Jokaisella on velvollisuus hankkia itselleen lain määrittelemä peruskoulutus. Vaaditun peruskoulutuksen kesto on vaihdellut aikakauden ja valtion mukaan.
Toinen aste
lukio- ja ammattikoulutus
Kymppiluokka
Peruskoulun lisäluokka, jonka aikana voi korottaa arvosanojaan päästäkseen toivomaansa opiskelupaikkaan toiselle asteelle.
Lomautettu
Työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä työnantajan aloitteesta joko määräajaksi tai toistaiseksi. Työsuhde kuitenkin pysyy voimassa.
Työttömyyskassa
on keskinäisen vastuun perusteella yhteisö, jonka tehtävä on järjestää ansiosidonnainen päiväraha jäsenilleen. Työttömyyskassa ei ole sama asia kuin ammattiliitto.
Ammattiliitto
on jonkin tietyn alan työntekijöiden järjestö. Ammattiliitot valvovat jäsentensä etua ja neuvottelevat palkoista ja työehdoista yhdessä työnantajien kanssa.
Nuorisotakuu
Työ- ja elinkeinopalvelujen velvoite tarjota nuorelle työtä, työkokeilua tai koulutusta 3 kuukauden sisällä työnhaun alkamisesta.
Starttiraha
Aloittavalle yrittäjälle tarkoitettu 6-12 kuukauden mittainen rahallinen tuki.
Ansiosidonnainen päiväraha
Työttömyyskorvaus, jonka suuruus riippuu aiemmasta palkasta. Edellyttää kuulumista työttömyyskassaan.
Työmarkkinatuki
Työttömyysturvan muoto, jonka kestoa ei ole rajattu. Tarkoitettu niille, jotka eivät voi saada ansiosidonnaista työttömyystukea tai peruspäivärahaa.
Eläkekatto
Euromääräinen raja, joka toimii maksettavan eläkkeen ylärajana. Ei ole käytössä Suomessa.
Kansaneläke
Eläke, jota voi saada, jos työssäkäynnistä ansaittua eläkettä ei ole tai se jää kovin pieneksi.
Takuueläke
Eläkkeen vähimmäismäärä, jonka suuruutta tarkastellaan vuosittain. Takuueläkkeen määrä vuonna 2023 on 922,42 e/kk. Muut mahdollisesti saatavat eläkkeet lasketaan mukaan ja summaa täydennetään takuueläkkeen rajaan saakka.
Tarvehankintainen tuki
Sosiaalituki, jota saadakseen on täytettävä tietyt ehdot ja jonka myöntämisessä ja määrässä otetaan huomioon omat ja ruokakunnan tulot. Vastakohtana on universaali etuus, kuten lapsilisä, joka on kaikille yhtä suuri
Kannustinloukku
Tilanne, jossa työttömän ei kannata ottaa vastaan työtä, koska käteen jäävä tulo ei juuri eroa työttömyyskorvauksesta ja muista etuuksista.
Demokratia
Demos = kansa, kratia = valta merkitsee kansanvaltaa, joka oli Ateenassa 500-luvulla eaa. kehitetty hallintojärjestelmä.
Edustuksellinen demokratia
Järjestelmä, jossa äänestäjät valitsevat vaaleilla edustajansa tekemään päätöksiä.
Suora demokratia
Järjestelmä, jossa äänivaltaiset itse tekevät päätökset äänestämällä paikan päällä. Käytettiin antiikin Ateenassa, jossa äänestettiin esim. viittaamalla kädellä tai käyttämällä ruukunpalasia.
Enemmistö diktatuuri
Oletus siitä, että enemmistön päätökset johtavat vähemmistön sortoon. Vahvasti määritellyt perusoikeudet voivat estää tämän.
Perusoikeus
Valtion perustuslaissaan yksilöille takaamat oikeudet. Sisältävät mm. tasa-arvon, poliitiset oikeudet ja vapaudet, vapausoikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivitykselliset oikeudet.
Legitiimi
valta tarkoittaa sitä, että vallankäytön kohteena olevat henkilöt hyväksyvät valtajärjestelmän.
Legaali
valta perustuu lakiin. Suomessa perustuslaki määrittää sen, miten maata hallitaan lainmukaisesti.
Korruptio
eli toimivallan väärinkäyttö. Esimerkiksi virkamies tai poliitikko suosii henkilöä, joka suostuu maksamaan hänelle lahjuksia.
Nuorisovaltuusto
ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja. Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Nuorisovaltuuston lisäksi nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös esimerkiksi nimillä nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi.
Ruohonjuuritaso
Matalin taso, kansalaista ja yksilöä lähinnä oleva taso.
Kansalaistottelemattomuus
Rauhanomainen julkinen protesti, jossa rikotaan lakia. Tavoitteena on kiinnittää huomiota epäkohtaan tai epäoikeudenmukaisena pidettyyn lakiin. Protestoijat pidättäytyvät väkivallasta ja ovat valmiita ottamaan vastaan heille määrätyt seuraukset lain rikkomisesta.
Diktatuuri
Yhden henkilö, ryhmittymän tai puolueen yksinvalta.
Propaganda
tarkoittaa ihmisten mielipiteiden muokkaamista niin, että annetaan jostakin asiasta yksipuolinen, jopa harhaanjohtava kuva.
Totalitarismi
kutsutaan yhteiskuntajärjestystä, jossa valtio pyrkii hallitsemaan ihmiselämän kaikkia osa-alueita "totaalisesti", yleensä uhkailemalla väkivallalla. Totalitarismeissa demokraattiset oikeudet, kuten sanan- ja kokoontumisenvapaus, ovat kiellettyjä. Totalitarismeina pidetään esimerkiksi erilaisia kommunistisia ja fasistisia järjestelmiä.
Teokratia
Valtio, jossa korkein valta on uskonnollisilla johtajilla.
Yksipuoluejärjestelmä
Poliittinen järjestelmä, jossa yksi puolue pitää kaiken vallan itsellään. Esimerkkinä Kiina, jossa on pienpuolueita, mutta niiden ohjelma ei poikkea Kiinan kommunistisen puolueen tavoitteista.
Oikeusvaltioperiaate
Valtio, jossa toteutuvat perusoikeudet ja oikeusturva ja jossa hallinto ja tuomioistuimien päätökset perustuvat lakiin.
Euroopan unioni
on 27 maan taloudellinen ja poliittinen liitto (vuonna 2023). Suomi liittyi mukaan vuonna 1995.
YK
Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
OECD
Organisation for Economic Cooperation and Development eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Perustettiin vuonna 1961 kehittämään jäsenmaidensa vapaakauppaa ja talouskasvua sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomi liittyi vuonna 1969.
Afrikan unioni
Afrikan maiden yhteistyöjärjestö, 54 jäsenmaata. Aiemmin lähes pelkkä keskusteluareena, mutta nykyään sen rooli on paljon aktiivisempi.
Sananvapaus
Perustuslain 12 pykälän 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Lähdesuoja
on lain toimittajalle turvaama oikeus pitää tietolähteet salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jollei kyse ole laissa määritellyn vakavan rikoksen selvittämisestä.
Kiihottaa kansanryhmää vastaan
Rikoslaissa rangaistavaksi määritelty teko. Rikollista on kehottaa tai houkutella muita vakavaan väkivallantekoon jotain erityistä ryhmää vastaan (esimerkiksi etnistä tai uskonnollista ryhmää vastaan). Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta.
Rikkoa uskonrauhaa
Rikoslaissa rangaistavaksi määritelty teko. Teossa herjataan tai häpäistään julkisesti sellaista, mitä kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä, tai häiritään uskonnollista tilaisuutta. Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta.
arkitieto
on omiin ja toisten ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin, uskomuksiin ja mielipiteisiin liittyvää tietoa.
Subjektiivinen näkemys
Ihmisen omiin kokemuksiin ja henkilökohtaisiin käsityksiin perustuva näkemys, joka ei välttämättä perustu tieteellisin menetelmin hankittuun tietoon.
ideologia
Erilaisten ajatusten ja uskomusten kokonaisuus, jonka avulla maailmaa tarkastellaan. Ideologia voi olla esimerkiksi uskonnollinen tai poliittinen. Perinteisiä poliittisia ideologioita ovat esimerkiksi vasemmisto ja oikeisto.
Media
viitataan viestintävälineeseen (viestimeen) tai viestintäkanavaan. jakautuu painettuun ja sähköiseen mediaan.
Oppositio
Puolueet, jotka eivät ole mukana hallituksessa ja joilla siis ei ole ministereitä, muodostavat. ja hallitus ovat toisilleen vastakkaisia puolia. tehtävänä on vastustaa ja kyseenalaistaa hallituksen politiikkaa esittämällä sille vaihtoehtoja.
Välikysymys
Vähintään 20 kansanedustajan tekemä kysymys hallitukselle. Välikysymyksellä mitataan hallituksen luottamus.
Somekupla
tarkoitetaan, että ihmiset hakevat ja valikoivat verkossa vain omaa näkemystään tukevaa sisältöä. Kuplailmiössä kyse on myös siitä, että sosiaalisen median tai hakukoneen algoritmi tekee valikoinnin palvelun käyttäjän puolesta sen perusteella, mitä käyttäjä on aiemmin lukenut tai mistä julkaisuista ja kuvista hän on tykännyt. Käyttäjä siis näkee vain osan tarjolla olevasta sisällöstä.
YLE- vero
Tulojen mukaan määriytyvä vero, 0,68 % henkilön ansio- ja pääomatulojen määrästä. Enintään 163€ (2023).
Valeuutiset
on tarkoituksellisesti väärää tai harhauttavaa tietoa eli disinformaatiota sisältävä uutisen muotoa muistuttava teksti tai kuva, joka ei kuitenkaan noudata journalistisia eli uutistoimittajien vastuullisia periaatteita, kuten totuudellisuutta ja objektiivisuutta.
Disinformaatio
on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa
Misinformaatio
Vahingossa eteenpäin jaettu virheellinen tieto
Deep fake
Tekoälyyn perustuvalla teknologialla tehty valevideo. Tekoälylle syötetään riittävästi kuva- ja äänimateriaalia ja se tuottaa hyvin aidonnäköisen videon. Deepfakea on vaikea tunnistaa.
SAK
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö. Työntekijöiden etuja ajavien järjestöjen katto-organisaatio, johon kuuluu 21 eri järjestöä ja n. miljoona työntekijää.
Elinkeinoelämän keskusliitto
Yksityisten työnantajien järjestö, joka ajaa jäsenyritysten etua. 25 jäsenliittoa, 16 000 jäsenyritystä.
Medialukutaito
Kyky lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota.
yleinen- ja yhtäläinen äänioikeus
Kaikilla täysi-ikäisillä yhteisön jäsenillä on oikeus äänestää ja jokaisella on yksi ääni.
Vaalikelpoisuus
tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vain vaalikelpoiset voivat asettua ehdolle vaaleissa.
Vajaavaltaiset
Henkilö, jolla ei ole täyttä mahdollisuutta päättää omista asioistaan. Alaikäiset ovat vajaavaltaisia, ja aikuinen voidaan määrätä vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse hallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.
Välittömät
Äänestäjät äänestävät suoraan henkilöä, jonka haluavat tulevan valituksi.
Suhteellinen vaalitapa
Puolue tai muu ryhmittymä saa vaaleissa läpi ehdokkaitaan sen mukaan, missä suhteessa se saa ääniä verrattuna muihin. Sen jälkeen jokaiselle ehdokkaalle lasketaan vertausluku hänen saamansa äänimäärän pohjalta. Vertausluvun perusteella puolue laittaa ehdokkaansa järjestykseen.
D’Hondtin menetelmää
Menetelmässä lasketaan ensin yhden puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Ryhmän sisällä eniten henkilökohtaisia ääniä saanut saa vertausluvukseen koko äänimäärän, toinen 1/2, kolmas 1/3 jne. Lopuksi ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Tässä järjestyksessä jaetaan paikat.
Valitsijayhdistykset
Äänioikeutettujen perustama yhdistys, joka asettuu kannattamaan henkilön asettumista ehdokkaaksi vaaleissa. Valitsijayhdistyksen vähimmäisjäsenmäärä riippuu vaaleista ja kuntavaaleissa kunnan asukasluvusta.
Kunnanvaltuusto
Kunnan ylin päättävä elin, joka valitaan 4 vuoden välein vaaleilla.
Vaalikelpoinen
tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vain vaalikelpoiset voivat asettua ehdolle vaaleissa.
Vaalipiiri
Alue, jonka sisällä äänestetään samoista ehdokkaista. Kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta, maakuntavaaleissa vaalipiirinä on maakunta, eduskuntavaaleissa vaalipiirejä on 13, EU-parlamenttivaaleissa ja presidentinvaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä.
Enemmistövaalit
Vaalitapa, jossa vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Suomessa käytössä presidentinvaaleissa, eräissä muissa maissa sitä käytetään myös parlamenttivaaleissa (esimerkiksi Isossa-Britanniassa).
Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä
Äänestys, jossa tiedustellaan äänioikeutettujen mielipidettä tiettyyn asiaan. Äänestyksen tulos ei sido varsinaisia päätöksentekijöitä, mutta antaa heille tietoa siitä, mikä äänestäjien tahto on.
Kansanäänestys
Äänestys, jossa tiedustellaan äänioikeutettujen mielipidettä tiettyyn asiaan. Äänestyksen tulos ei sido varsinaisia päätöksentekijöitä, mutta antaa heille tietoa siitä, mikä äänestäjien tahto on.
Vaaliliitto
Kahden tai useamman puolueiden tai valitsijayhdistyksen yhteistyö vaaleissa. Tällöin vertauslukua laskettaessa huomioidaan vaaliliiton koko äänimäärä.
Äänikynnys
tarkoittaa sitä, että puolueen pitää saada tietty prosenttiosuus kaikista äänistä saadakseen ehdokkaita valituksi. Äänikynnys on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä.
Autonomia
Itsehallintoalueella päätetään omista asioista, kuten laeista.