filosofia 4 (tieto)

reflektio

omien ajatusten ja toiminnan tarkastelu ja arviointi, itsetutkiskelu

mielipide

kanta tai käsitys; tarkoittaa yleensä yksilön subjektiivista näkemystä, mutta voi viitata myös usean henkilön jakamaan näkemykseen, esim. yleinen mielipide

subjektiivinen

yksilön omaan tulkintaan ja näkökulmaan perustuva; subjektista riippuvainen; arkikielessä käytetään ajoittain synonyymina puolueellisuudelle; vastakohta objektiivinen

objektiivinen

puolueeton, tasapuolinen; subjektista riippumaton; vastakohta subjektiivinen

klassinen tiedon määritelmä

tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus; tiedon välttämättömät ja riittävät ehdot ovat totuus-, perustelu- ja uskomusehto

oikeutusteoriat

teorioita, jotka määrittelevät milloin uskomus on riittävän hyvin perusteltu eli oikeutettu; vrt. klassinen tiedon määritelmä

totuusteoriat

teorioita, jotka määrittelevät mitä totuus tarkoittaa ja millä perusteella väite tai uskomus on tosi

välttämätön ehto

käsitteen määrittelyn kannalta olennainen ominaisuus, joka olion on täytettävä voidakseen kuulua tietyn käsitteen piiriin; esimerkiksi tiedon välttämätön ehto on totuus; välttämättömän ehdon toteutuminen ei vielä takaa, että olio kuuluisi käsitteen alaan, esim. oikeaan osunut arvaus on totta mutta ei tietoa

riittävä ehto

käsitteen määrittelyn kannalta olennainen ominaisuus, jonka toteutuminen riittää käsitteen alaan kuulumiseen, esim. riittävä ehto Suomen kansalaisuudelle on, että toinen vanhemmista on suomalainen; riittävän ehdon toteutuminen takaa, että olio kuuluu käsitteen piiriin, mutta ehto voi toteutua myös toisella tapaa (esim. Suomen kansalaisuutta voi myös anoa); vrt. välttämätön ehto

Gettier-vastaesimerkit

kuvitteellisia tilanteita, joissa hyvin perusteltu tosi uskomus ei ole tietoa; filosofi Edmund Gettierin kehittämiä tai inspiroimia esimerkkejä, jotka haastavat klassisen tiedon määritelmän

korrespondenssiteoria

totuusteoria, jonka mukaan totuus tarkoittaa vastaavuutta tosiasian tai asiantilan kanssa; totuudenkantajan totuusarvo selviää vertaamalla sitä todellisuuteen

koherenssiteoria

totuusteoria, jonka mukaan totuus tarkoittaa yhteensopivuutta suhteessa muihin tosiin uskomuksiin; totuudenkantajan totuusarvo selviää vertaamalla sitä muihin totuuksii

pragmatistinen totuusteoria

totuusteoria, jonka mukaan totuus tarkoittaa hyödyllisyyttä; väite tai uskomus on tosi, jos siihen kannattaa uskoa

korrespondenssi

vastaavuus; esim. väite ”tänään on aurinkoinen päivä” vastaa todellista asiantilaa, jos ulkona todella paistaa aurinko

relativistinen totuuskäsitys

käsitys, jonka mukaan totuus on suhteellista; totuus riippuu aikakaudesta, kulttuurista tai jopa henkilöstä

pragmatismi

filosofinen koulukunta, joka painottaa hyödyn merkitystä uskomusten ja tiedon arvioinnissa; esim. totuus tarkoittaa käytännön hyödyllisyyttä; vrt. pragmatistinen totuusteoria

mahdollinen maailma

logiikan työkalu, jolla voidaan kuvailla vaihtoehtoisia ja kuvitteellisia asiantiloja; mahdollistaa modaliteetin tutkimisen; vrt. modaliteetti

modaliteetti

todellisuuden olemisen tapa esim. onko jokin mahdollista, välttämätöntä tai mahdotonta; vrt. mahdollinen maailma, kontingentti

välttämätön totuus

väite, joka on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa esim. kolmiossa on kolme kulmaa; vrt. mahdollinen maailma, kontingentti väite

kontingentti

väite tai asiantila, joka on tosi vähintään yhdessä mahdollisessa maailmassa, mutta ei kaikissa; jotain, mikä on mahdollista mutta ei välttämätöntä; esim. Helsinki on Suomen pääkaupunki

skeptikko

skeptisismin kannattaja; uskoo, että tiedon vaatimaa oikeutusta tai totuutta ei voida koskaan saavuttaa

Agrippan trilemma

skeptikko Agrippan mukaan nimetty haaste, jonka mukaan uskomusten oikeuttamiselle on vain kolme huonoa vaihtoehtoa: joko perusteluja on esitettävä loputtomasti, ne muodostavat kehän tai joudutaan turvautumaan perusteluihin, joita ei perustella

sarvekas dilemma

filosofinen valintatilanne, jossa jonkin kannan tai teorian puolustamiseksi on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja

oikeutusteoriat

teorioita, jotka määrittelevät milloin uskomus on riittävän hyvin perusteltu eli oikeutettu; vrt. klassinen tiedon määritelmä

infinitismi

oikeutusteoria, jonka mukaan perustelujen ketju on ääretön; vrt. ääretön regressio

ääretön regressio

tiedon oikeuttamiseen liittyvä ongelma, jossa perusteilta vaaditaan loputtomasti uusia lisäperusteita; vrt. infinitismi

skeptisismi

tietoteoriassa näkemys, jonka mukaan tietoa ei ole mahdollista saada; arkikielessä näkemys, joka kehottaa epäilemään ja vaatimaan perusteita tietona esitetyille väitteille

koherentismi

oikeutusteoria, jonka mukaan perustelut muodostavavat ristiriidattoman eli koherentin verkoston tai kehän

foundationalismi

oikeutusteoria, jonka mukaan on olemassa perususkomuksia, jotka oikeuttavat muut uskomukset; vrt. perususkomus, radikaali foundationalismi, fallibilistinen foundationalismi

perususkomus

uskomus, jota ei tarvitse oikeuttaa muilla uskomuksilla tai perusteluilla; foundationalistisen oikeutusteorian mukaan muut uskomukset voidaan oikeuttaa perususkomusten avulla; vrt. fundamentalismi, radikaali foundationalismi, fallibilistinen foundationalismi

fundamentalismi

toinen nimitys foundationalismille; oikeustusteoria, jonka mukaan on olemassa perususkomuksia, jotka oikeuttavat muut uskomukset; vrt. foundationalismi

radikaali foundationalismi

oikeutusteoria, jonka mukaan perususkomusten on oltava ehdottoman varmoja ja erehtymättömiä; vrt. fallibilistinen foundationalismi

fallibilistinen foundationalismi

oikeutusteoria, jonka mukaan perususkomusten ei tarvitse olla ehdottoman varmoja; teoria sallii perususkomukset, jotka voivat erehtyä ja kumoutua; vrt. radikaali foundationalismi

reliabilismi

oikeutusteoria, jonka mukaan väite tai uskomus on oikeutettu, jos se on luotettavan prosessin tuottama ja ylläpitämä

empirismi

tieto-opillinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu havaintoon, ei järkeen; vrt. rationalismi

rationalismi

tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieto perustuu ensi sijassa järkeen; viittaa myös näkemykseen, jonka mukaan todellisuus on järjenmukainen kokonaisuus; vastakohta empirismi

induktiivinen päättely

päättelyä, jossa yksittäisistä tosiasioista johdetaan johtopäätös; esim. havaitaan sata jääkarhua, jotka kaikki ovat valkoisia, ja tehdään johtopäätös, että kaikki jääkarhut ovat valkoisia; vrt. deduktiivinen ja abduktiivinen päättely

kausaliteetti

syy-seuraussuhde

passiivisen havainnoimisen muodot

aika ja tila; aika ja avaruus; Immanuel Kantin tietoteoriassa aika ja tila ovat havainnot mahdollistavia mielen rakenteita, joiden välityksellä kaikki havainnot näyttäytyvät ajassa ja tilassa; vrt. ymmärryksen kategoriat

ymmärryksen kategoriat

Immanuel Kantin tietoteoriassa kaikille ihmisille yhteiset järjen rakenteet, jotka mahdollistavat tiedon; kokemuksesta riippumattomat, käsitteelliset jäsennystavat, jotka soveltuvat kaikkeen kokemukseen, esim. syy ja seuraus; vrt. passiiviset havainnoimisen muodot

transsendentaalinen idealismi

Immanuel Kantin tietoteoria; tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan emme koskaan tavoita todellisuutta sinänsä, vaan mielemme rakenteet (passiivisen havainnoimisen muodot ja ymmärryksen kategoriat) vaikuttavat siihen, millaisena todellisuus näyttäytyy meille; tietoteoria, jonka mukaan on olemassa kaikille ihmisille yhteisiä ideaalisia tiedon ja ymmärryksen rakenteita

a priori

kokemuksesta ja havainnosta riippumaton tieto (lat. ”edeltä käsin”); esim. emme tarvitse havaintoja tietääksemme, että neliössä on neljä kulmaa; vrt. a posteriori

a posteriori

kokemukseen ja havaintoon perustuva tieto (lat. ”jälkeenpäin”); esim. tiedämme, että taivas on sininen, vasta kun näemme sen; vrt. a priori

analyyttinen väite

välttämättä tosi väite, jonka totuus perustuu käsitteiden merkityksiin; esim. väite ”Kaikki sinkut ovat naimattomia” on totta, koska sinkku on määritelmällisesti naimaton; eivät tuota uutta tietoa; vrt. tautologia, synteettinen väite

synteettinen väite

väite, jonka totuus ei perustu vain käsitteiden merkityksiin; esim. väite ”Meeri on sinkku” voi pitää paikkansa, mutta se ei ole välttämätön totuus; synteettiset väitteet tuottavat uutta tietoa; vrt. analyyttinen väite

tautologia

lause tai väite, joka on aina tosi; esim. tilillä on rahaa tai ei ole; vrt. välttämätön totuus, analyyttinen väite

deduktiivinen päättely

loogisesti sitovaa argumentointia, jossa premisseistä eli oletuslauseista edetään johtopäätökseen; jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on välttämättä tosi; esim. P1: Kaikki kissat osaavat naukua. P2: Mortti on kissa. JP: Mortti osaa naukua. vrt. induktiivinen ja abduktiivinen päättely

abduktiivinen päättely

päättelyä, jonka lopputulos on järkevä tai todennäköinen selitys; päättelyä parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan selitykseen; esim. P1: Aukusti tuli juuri sisälle. P2: Aukustin takki on märkä. JP: Ulkona sataa. vrt. induktiivinen ja deduktiivinen päättely

toisen käden tieto

tietoa, joka ei perustu omaan ajatteluun tai havaintoihin, vaan johonkin tietolähteeseen esim. muiden ihmisten kertomukset, kirjat tai tutkimukset; vrt. ensikäden tieto

misinformaatio

puutteellista tai väärää informaatiota, jota jaetaan vahingossa tai epähuomiossa

disinformaatio

väärää ja valheellista informaatiota, jota levitetään tarkoituksellisesti

ensikäden tieto

ensikäden tieto