UE01 YO-KOE

Uskomusjärjestelmä

• Mikä vaikuttaa?

• Mitä ohjaa?

Kokonaisuus, jossa on ihmisen uskomukset joilla rakennetaan käsitys maailmasta. Käsite kuvaa, että ihmisen suhde todellisuuteen rakentuu perustelluista kokemuksista. Jolloin voi rakentaa mielipiteen kahdella eri tavalla: rationaalisesti (saatavilla olevaa tietoa käyttäen loogisesti) ja irrationaalisesti (tunteen avulla):

• Siihen vaikuttaa kasvatus, kulttuuri, media ja koululaitos

• Ohjaa käyttäytymistä, ajattelua ja mielipiteitä tilanteissa.

Maallistuminen

• Missä näkyy

• syitä

Uskontojen merkitys heikkenee. Voidaan tarkastella yhteiskunnan tasolla, yksilötasolla ja uskonnollisten instituutioiden tasolla.

• Ei näy muualla kuin Euroopassa.

• Syitä on teollistuminen, koulutustason nouseminen sekä tieteen ja tekniikan arvostuksen lisääntyminen.

Maailmankuva

• Mistä koostuu?

On yksilönkokonaiskäsitys ympäröivästä todellisuudesta.

• Muodostuu todellisuutta koskevista uskomuksista.

Mitä tieteellinen maailmankuva väittää?

Luonnollisessa maailmassa tapahtuu asioita täysin satunnaisesti.

Millaista tiede on

• Millainen ajatus sisältyy uskomukseen yliluonnolliseen?

Tiede on uskonnotonta, koska se ei huomio yliluonnollisia tekijöitä.

• Kun uskotaan yliluonnolliseen, samalla sisäistetään ajatus siitä, että maailmassa on luonnollisen ja havaittavan maailman ohella yliluonnollinen voima.

Mitä voimia yliluonnollisella voimalla on?

• Mihin filosofian käsitteeseen se liittyy?

• Miten voi olla yhteydessä?

Uskotaan, että yliluonnollinen voima voi vaikuttaa omaan elämään ja maailman tapahtumiin, jolloin se olisi metafyysistä.

• Uskotaan, että voi olla vuorovaikutuksessa yliluonnollisen kanssa esimerkiksi rukoilemalla ja magian avulla.

Koherenssiteoria

• Milloin asia on totta ja milloin ei?

Koherenssiteorian mukaan ihminen tarkastelee havaintojaan maailmasta sen mukaan sopivatko ne omien uskomusten kokonaisuuteen.

• Uskotaan sen olevan totta, jos se sopii aikaisempaan uskomusjärjestelmään.

• Epätotta, jos asia aiheuttaa ristiriitoja.

Maailmankatsomus

• Mitä siihen kuuluu?

Maailmankatsomus on tietoisesti omaksuttu kokonaiskäsitys maailmasta. Se on yksilön kokonaisnäkemys elämästä.

• Maailmankatsomukseen kuuluu maailmankuva, tulkinnat ja johtopäätökset tietopohjan perustella.

Mikä on uskonnollisten/ideologisten tulkintojen lähtökohta ja mikä korostuu?

Lähtökohtana on usein yksilö ja hänen suhde yliluonnolliseen. Yleensä korostuu yhteiskunta ja tulkinta sen toiminnasta.

Naturalistinen maailmankatsomus

Todellista on vain fyysinen luonto

Uskonnollinen maailmankatsomus

• Yleisiä käsityksiä

Tulkinta, jossa perimmäisiin kysymyksiin annetaan vastauksia, joita ei voida luonnontieteiden avulla todentaa oikeiksi tai vääriksi.

• Maailma ei syntynyt sattumalta, ihmiselämällä muitakin merkityksiä kuin kuolla ja elää sekä kuolemaan kuuluu pelastus/vapautuminen

Elämänkatsomus

Tiedostettu näkemys itsestä, oman elämän merkityksestä ja suhteesta maailmaan.

• Yksilö soveltaa maailmankatsomustaan omaan elämään.

Vakaumus

• Vakaumuksenvapaus

Itselleen tärkeitä periaatteita tai mielipiteitä.

• On, että ihminen saa itse päättää mitkä asiat ovat itselleen tärkeitä.

Miksi uskonnon määrittely tarkasti on vaikeaa?

Koska määritelmät rakentuvat tietyille ennakko-oletuksille, eli teorioille siitä, mikä uskonnoissa on tärkeää.

• Ongelma, koska keskeiset piireet näyttäytyvät erilaisina sekä poikkeavat toisistaan. (yliluonnollisuus näkyy erilaisena afrikassa kuin amerikassa)

Transsendenssi

• Mikä ajatus siihen sisältyy?

Maailmankatsomus, jossa uskotaan yliluonnolliseen, eli mm. uskonnot.

• Sisältyy ajatus että yliluonnollinen vaikuttaa elämään ja maailmaan ja voi olla sen kanssa vuorovaikutuksessa.

Teismi

• Teistiset uskonnot.

• Millainen jumala on?

Teismi tarkoittaa, että jumala/t ovat olemassa.

• Teistisissä uskonnoissa yliluonnollinen taho tai voima selitetään jumalalla/jumalilla. Ajatus, että ovat luoneet maailman ja ylläpitävät sitä.

• Jumala/t on persoonallinen olento, jolla on tahto ja pyrkimyksiä.

Panteismi

Kaikki on saman jumalan ilmentyvää.

Pyhä

• Määrittely

• Kohtaaminen

Pyhä on jotain arvokkaaksi koettua kunnioitusta herättävää ja suojeltavaa asiaa.

• Uskonnollinen yhteisö määrittelee mitä pidetään pyhänä.

• Niiden kohtaamiseen kuuluu traditiossa määrättyjä käyttäytymissääntöjä.

Oppi

• Mihin on joskus koottu?

Oppi on asia johon usko perustuu. On uskomuksia jumalasta/ista, kuoleman jälkeisestä elämästä ja oikeista ja vääristä teoista sekä uskonnon vaatimia elämäntapoja ja palvonnan muotoja. Usein liittyy normeja.

• Joskus koottu pyhiin kirjoihin, joskus suullisina kertomuksina.

Symboli

Merkkejä, joilla on uskonnon harjoittajille tärkeä merkitys.

Myytti

Uskomus, jolla selitetään uskonnon kysymyksiä. Niihin liittyvät rituaalit liittävät yksilön yhteisöön. Vaikuttavat kulttuuriin syvärakenteisina kertomuksina.

Myyttien alalajit

• Luomis- ja maailmanloppumyytit (mm.ragnarök)

• Syntymyytit (mm.kansakuntien)

• Jumalamyytit (mm. veda-kirjat)

• Käsittämättömiä asioita selittäviin (mm. Pandoran lipas)

Maailmansyntymyyttien kehittymis ajankohta

Kehittyneet aikana, jolloin ihmisillä ei ollut tieteellisesti tutkittua tietoa.

Rituaalit

• Mihin liitetään?

• Palvontarituaalit

• Riitti

  • Mihin jaetaan (3)

Rituaalit ovat tekoja tai tapahtumasarjoja, jotka toistuvat kaavan ja järjestyksen mukaan. Ovat pysyviä, mutta voivat saada uusia sisältöjä ja merkitys voi muuttua.

• Liitetään usein elämänkaaren tapahtumiin.

• Palvontarituaalien tunnuspiirre on, että ihmiset kokevat olevansa suorassa vuorovaikutuksessa jumalten kanssa.

• Riitti on tietty teko laajemmassa rituaalissa tai pitkäkestoista kokonaisuutta.

  • Jaetaan kalendaaririitteihin, kriisiriitteihin ja siirtymäriitteihin.

Kulttinäytelmä

Uskonnollinen rituaali, jossa näytellään uskon syntyyn tai oppiin liittyviä myyttisiä näytelmiä.

Uskonnollinen fundamentalismi

• Miksi on nykyään kasvanut?

• Mihin se johtaa?

Fundamentalismi tarkoittaa konservatiivista suuntausta, jossa pyhiä kirjoituksia tulkitaan kirjaimellisesti ja niitä pidetään erehtymättöminä. Taustalla on pelko uskonnollisten perinteiden heikkenemisestä. Tulee Yhydsvalloista 1900 vaihteessa.

• Kasvaa vastareaktiona länsimaiden sekularisaatiokehitykselle.

• Johtaa usein siihen, että halutaan kirjaimellisen uskonnontulkinnan näkyvän laissa ja käytännöissä.

Eletty uskonto

• Kuka on tutkimisen kohteena?

Eletty uskonto tarkoittaa miten ihmiset käytännössä toteuttavat omaa uskontoaan arjessa.

• Tutkimisen kohteena on tavallisen henkilön uskonnon harjoittaminen ja sen muodot.

Henkisyys

• Millainen mahdollisuus se on monille?

Henkisyys tarkoittaa yksilön mielenkiintoa uskontoa kohtaan tai uskomusjärjestelmän yliluonnolliseen tai kokemuksiin.

!Kiinnostus on nousussa!

• On mahdollisuus muokata itselleen sopiva valikoima eri uskonto perinteistä.

Ateismi

• Kysymys elämän merkityksestä

• Mitä ei hyväksy?

• Sen kaksi jakoa?

Ateismissa kiistetään joko jumalien tai yliluonnollisen olemassa olo tai niihin uskomisen mielekkyys. (teismin vastakohta)

• Elämän merkitys liittyy havaittavaan elämänkaareen, koska elämä päättyy kuolemaan.

• Ei hyväksy uskontojen oppeja moraalisen ajattelun perustaksi.

• Ateismi jaetaan :

  • Käytännöllinen ateismi ; ihminen ei noudata uskonnollisia tapoja eikä pidä uskonnollisia kysymyksiä tärkeinä.

  • Vahva/positiivinen ateismi ; Uskonnolliset näkemykset ovat järjettömiä ja haitallisia. Aktiivinen vastustus ja halu purkaa uskontojen virallinen yhteiskunnallinen asema.

Agnostismi

Näkemys, jonka mukaan maailman syntymisen syytä tai jumalan olemassaoloon ei saada havaintoihin perustuvaa ja varmaa tietoa. Se ei usko muttei kiellä.

Ratkaisutyyppinen kääntyminen

Prosessi, jossa ihminen etsii muutosta ja tekee päätöksen kääntymisestään.

Uskonnolliset liikkeet

Syntyvät usein voimakkaan johtajan perustamina liikkeinä eli kultteina.

Kultti

• Millaisia ovat kun puhutaan liikkeestä

Tarkoittaa liikettä, jonka on perustanut voimakas johtaja TAI uskonnollista palvontamenoa. Kulteilla on yleensä voimakas oppi ja tiukka oppi, joka suhtautuu kriittisesti vallitsevaan yhteiskuntaan ja/tai valtauskontoon.

• Puhuessa liikkeestä, tarkoittaa vakiintunutta kirkkoa tai lahkosta eroavaa uutta liikettä.

• Ovat usein vakiintumattomia, johtajakeskeisiä ja usein lyhytikäisiä.

Karismaattisuus

Keskeistä on kokemuksellinen uskonnollisuus, jossa erilaiset henkilahjat ja spontaani tunteisiin vetoava uskonharjoitus on tärkeää.

Lahko

• Milloin voidaan kutsua lahkoksi?

Lahko on vakiintunut uskonnollinen ryhmä, joka on erottautunut valtauskonnosta. Syntyy kritiikistä valtauskontoa tai kirkkoa kohtaan. Usein protestanttiliikkeitä, joiden oppi eroaa valtavirrasta, valtavirran mukaan oppi voi olla harhaoppia.

• Kun kultti vakiintuu ja organisoituu, sitä voidaan kutsua lahkoksi.

Universaalit uskonnot

Uskontoja, joiden sanoman katsotaan koskevan kaikkia, esim. buddhalaisuus, kristinusko ja islam.

Etninen uskonto

• Miksi joskus kutsutaan maailmanuskonnoiksi?

Syntyneet yhden tietyn kansan uskoina, sanoma liittyy tiettyyn kansaan tai alueeseen. esim. hindulaisuus, juutalaisuus ja shintolaisuus.

• Kutsutaan maailmanuskonnoiksi niiden levinneisyyden, kannattajamäärän tai merkittävän vaikutuksen vuoksi.

Miksi maailmanuskonto käsitettä on kritisoitu?

Koska on “länsi maalainen yritys hahmottaa uskonnollisuutta”.

Synkretistiset uskonnot

• Mihin pohjautuvat

Uskonto, joka yhdistelee oppeja eri uskonnoista.

• Pohjautuu vanhoihin perinteisiin uskontoihin, kehittää niille omat opit ja harjoittamisen muodot.

Uususkonto

• Mitä halutaan välttää käsitteellä?

• Mikä on ongelma käsitteessä on?

Muodostuva tai vasta muodostunut uskonnollinen yhteisö.

• Käsitteellä halutaan välttää negatiivinen stigma lahkon ja kultti sanan ympärillä.

• Ongelma liittyy ajalliseen määrittelyyn. (mikä on vanha ja mikä nuori)

Luonnonuskonto

• Mihin ovat sidonnaisia

Ovat uskontoja, joilla ei ole kirjoituksia, eli ei pyhää kirjaa tai muuta kirjoitettua uskonnon oppia.

• Ovat vahvasti sidonnaisia kulttuureihin ja heimoihin, mutta monet ovat kuolleet kun niiden kulttuurit ja elintavat ovat hävinneet. mm. aborginaalit

Uuspakanalliset katsomukset

Herätetään vanhoja luonnonuskontojen perineitä henkiin, mm. wicca ja karhun kansa.

Uskonnollisuus

• Milloin uskonnollinen käyttäytyminen lisääntyy?

Kokoelma ihmisen omaksumista uskonnollisista ja opillisista käsityksistä ja uskonnollisista tavoista ja perinteistä jotka on tullut osaksi elämää.

• Lisääntyy kriisien myötä.

Mitä uskonnollisuuden tutkimuksessa tarkastellaan?

Uskovatko ihmiset keskeisiin oppeihin ja millaista heidän uskonnollinen käyttäytyminen on.

Kulttuurikristillisyys

Tarkoittaa, että kristinuskolla on pitkät perinteet ja vaikutus. Ihmiset noudattavat yksilötasolla kristillisiä perinteitä, mutta niiden noudattamisella ei ole henk.koht. merkitystä.

Mitkä ovat kolme asennoitumistyyppiä uskonnollisuuteen?

1. Konservatiivinen uskonnollisuus : arvostetaan perinteitä ja suhtaudutaan varauksellisesti muutoksiin ja uudistuksiin ja niitä vastustetaan. Korostetaan uskonnollisten auktoriteettien merkitystä opin ja pyhän kirjan tulkitsemisessa. Hyväksyy yhteiskunta järjestelmän ja kannustaa kunnioittamaan maallista valtaa.

2. Fundamentalisminen uskonnollisuus : kannattaa pyhän kirjan tai opin kirjaimellista tulkintaa. Normit ja arvot yleispäteviä yhteiskunnassa, ja niiden tulisi muuttua uskonnon arvojen mukaiseksi. Länsimaissa poliittinen kampanja on yleinen, vedotaan isänmaallisuuteen.

3. Liberaali uskonnollisuus : pyrkii tulkitsemaan uskontoa, ja perinteitä siten, että tunnistetaan olleennainen sanoma ja merkitys nykyaikana. Voidaan uusia tai hylätä sekä uusia voi syntyä. Pyhää kirjaa tai oppia ei tule noudattaa kirjaimellisesti, vaan tulisi uudelleen tulkita.

Uskonnon ylirajaisuus

Henkilö on fyysisesti uudessa asuinpaikassaan ja kulttuurissaan, mutta samalla yhteydessä vanhaan. mm. kun toisen sukupolven maahanmuuttaja ei koe omakseen vanhempien lähtömaan uskontoperinnettä.

Uushenkisyys

Kuvataan henkisyyttä korostavien arvojen ja ilmiöiden sekoittumista toisiinsa. Vieroksutaan perinteisten uskontojen tarkkaa oppia ja poimitaan itselleen maailmankatsomukseen aineita. mm. enkeliuskonto

Uskontotiede

• Mikä tutkimuksien tarkoitus ei ole?

• Mikä on olleennaista tutkimuksessa?

Tieteenala, joka muodostui omaksi alakseen 1800-luvulla, sen lähtökohta on vertaileva ote.

• Ei oteta kantaa uskontojen totuus- tai arvokysymyksiin.

• Olleennaista on tarkastella kulttuurien uskomuksen ja uskonnollisuuden ilmiöiden yhteisiä ja erilaisia piirteitä.

Uskontoantropologia

Tutkii uskontojen syntyä, kehitystä ja leviämistä. Tehdään yleensä kenttätyönä, koska pyritään tekemään havaintoja.

Uskontososiologia

Tarkastellaan uskontoa yhteisön näkökulmasta. On kiinnostunut uskonnosta yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Uskontopsykologia

Tutkii ja pyrkii selittämään yksilön uskonnollisia kokemuksia psykologian teorioiden näkökulmasta. Erityisesti kääntymys on kiinnostuksen kohde.

Uskontohistoria

• Mikrohistoria

Tutkii uskontojen myyttejä, syntyhistorian selvitystä, perustajia ja uskonnon historiallista kehitystä.

• Eli muinoin asuneiden ihmisten uskonnolliset arkiset käytänteet.

Uskontofenomenologia

Pyritään ymmärtämään kohteen erityislaatuisuus, keskeistä on uskonnollisten ilmiöiden analysointi.

Kognitiivinen uskontotiede

Tutkii millaisia kognitiivisia kykyjä uskonto ja uskominen edellyttävät ja miksi käsitteet ja uskomukset leviävät helposti.

Teologia

• Mitä oli ennen?

• Voidaan käyttää myös kun puhutaan…

Teologia on yliopistoiden tieteenala, joka tutkii erityisesti kristinuskon ja siihen liittyviä kysymyksiä.

• Ennen se oli opin muotoilua ja uskonnon harjoittamisen muotojen pohtimista.

• jonkun uskonnollisen yhteisön harjoittamaa opin analysointia ja tulkintaa, oman yhteisön tulkintaa eikä se ole akateemista.

Eksegetiikka

On teologian yksi perinteisistä oppiaineista. Tutkii raamattua ja tutkimus jaetaan vanhan ja uuden testamentin tutkimiseen.

• Vanhan testamentin tutkimuskohde on pääasiassa hepreankielinen versio.

• Uuden testamentin tutkimuskohde on pääasiassa kaikki säilynyt varhaiskristillinen kirjallisuus vuosilta noin 50-150 eKr.

  • Vertaillaan tekstilähteitä ja pyritään selvittämään tekstien syntyhistoria.

  • Tutkijan tulee puhua monia vanhoja kieliä.

  • Kuuluu myös kaanonin ulkopuolelle jääneet kirjoitukset eli apokryfikirjat ja koptinkieliset tekstit.

Kirkkohistoria

Teologian yksi perinteinen oppiaine. Tutkii kristinuskon kehitystä alkukirkon ajalta nykykirkkoon.

• Jaetaan Suomessa yleiseen ja Suomen sekä Skandinavian.

  • Yleisessä tutkitaan alueen, kirkkokunnan tai teeman mukaan.

  • Suomen sekä Skandinavian tutkimuksessa tutkitaan pohjoismaita, ja painopiste on kirkon ja valtion suhde sekä uskonnon ja politiikan vuorovaikutus.

Systemaattinen teologia (3)

Yksi teologian perinteisistä oppiaineista. Tutkii kristillisen ajattelun opillisia ja eettisiä kysymyksiä. Jaetaan kolmeen :

• Dogmatiikka : tieteellinen tutkimus, joka selvittää uskontojen opin syntyä ja niiden tulkintaa eri aikoina.

• Ekumeniikka : tutkii kirkkojen välisen yhteyden opillisia kysymyksiä.

• Teologinen etiikka ja uskonnonfilosofia : selvittää teologisia kysymyksiä filosofian keinoin.

Käytännöllinen teologia (3)

Yksi teologian perinteisistä oppiaineista. Jaettu kolmeen oppiaineeseen, sen tutkimuskohteena on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen toiminta.

1. Yleinen käytännöllinen teologia : tutkii kirkkojen toimintaa ja uskonnollista käyttäytymistä.

2. Uskontopedagogiikka : perehtyy uskonnolliseen kehitykseen eri ikävaiheissa, perinteen siirtymiseen ja kirkkojen kasvatustoimintaan.

3. Kirkkososiologia : tutkii kirkkoja ja uskonnollisuuden vaikutusta yhteiskuntaan. Eli uskonnollisten yhteisöjen synty ja leviäminen, käyttäytyminen ja maallistumisilmiö.

Uskontotiede

Yksi teologian perinteisistä oppiaineista. On tieteenala, joka tutkii uskontoja tieteellisillä menetelmillä. On usein vertailevaa, jolloin tutkii yhteisiä- ja eroavia piirteitä.

Miten Abraham näkyy Abrahamin perillisien uskonnoissa?

1. Kristinusko : pidetään lujan uskon esikuvana

2. Juutalaisuus : tekee liiton Jumalan kanssa, on kansan kantaisä

3. Islam : yksi Allahin profeetoista

Mitkä vaikuttivat juutalaisuuden kehitykseen ja miksi?

Mesopotamian ja Egyptin kulttuurit, koska juutalaisuus syntyi alueella, joilla ne olivat valtakulttuureita.

Mesopotamialainen kirjallisuus vaikutti, ja se näkyy vieläkin Tanakin lakiteksteissä. (silmä silmästä eli Hamurabin laki mm.)

Hellenismi

Syntyi kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin sekoittuessa, sekä se lisäsi kreikkalaisen kulttuurin vaikutusta. Se alkoi noin 330 eKr. - 400 jKr. (Aleksanteri suuri kuoli - länsi-Rooma hajosi)

Hellenistisellä ajanjaksolla synkretismi lisääntyi.

Monen mielestä ilman hellenismiä kristinusko olisi jäänyt pieneksi juutalaisuuden lahkoksi.

“Mysteeriuskonnot”

Olivat gnostilaisuus, mithralaisuus ja manikealaisuus. Ne kilpailivat kristinuskon kanssa koska käyttivät samoja käsitteitä opeissaan.

Vaikutuksia kristinuskon oppiin ja uskontunnustuksiin, koska opettajat joutuivat huomioimaan ne opetuksissaan.

Apologetiikka

Kristinuskon järjestelmällistä ja rationaalista puolustamista. (voi olla jokin muukin usko, mutta yleisesti käytetään kristinuskosta)

Millä kielellä Uuden testamentin tekstit ovat aluneperin?

Hellenismin kielellä eli kreikaksi

Mitä Islam saavutti sen syntymisen ja nopean leviämisen kautta?

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valloituksen 600 jKr. Olivat juutalaisuuden ja kristinuskon perinteisiä tukialueita.

Lineaarinen aikakäsitys

Kaikissa Lähi-Idän 3 uskonnoissa, sen mukaan maailma on alkanut jumalan luomistyöstä, eli on selkeä alkuhetki.

Lähtevät ajatuksesta, että ihmiselämä on ainutlaatuinen.

Vaikuttaa oppiin pelastuksesta : kaikki päättyy maailman loppumiseen ja viimeiseen tuomioon, jota seuraa jako hyvään ja pahaan.

Kirjauskonnot

Uskontoja, joiden pyhillä kirjoilla on keskeinen asema opetuksen, uskon ja opin määrittäjinä. Luo opillisen pohjan, myyttien kokoelman sekö luo rituaalien ja toimitusten pohjan.

Kristinuskon ja juutalaisuuden profeetat

Jaetaan isoihin ja pieniin, joka määritellään profeetan kirjan laajuuden perusteella.

Jerusalem 3 uskonnossa

1. Juutalaisuus : eka temppeli ja nykyään itkumuuri

2. Kristinusko : Jeesus julisti, ristiinnaulittiin, kuoli ja ylös nousi, ilmestyi opetuslapsille, vuodatti pyhää henkeä ja sinne muodostui eka seurakunta ja johtajien kokous.

3. Islam : Kolmanneksi pyhin paikka, sieltä Muhammad lensi ratsullaan taivaaseen.

Abrahamin jälkeläisten pyhät päivät

• Juutalaisuus : Lauantai, sapatti

• Islam : Perjantai, jumala loi ihmisen

• Kristinusko : Sunnuntai, jeesus nousi kuolleista