BI03 käsitteet

Kasvihuonekaasu

Alailmakehän kaasu, joka päästää lävitseen Auringon lyhytaaltoisemman lämpösäteilyn, mutta ei läpäise kaikkea maanpinnalta tulevaa pitkäaaltoisempaa lämpösäteilyä.

Esim. hiilidioksidi

Kasvihuoneilmiö

Ilmakehän lämpötilaa nostava ilmiö, joka johtuu siitä, että Auringosta tuleva lyhytaaltoisempi lämpösäteily pääsee ilmakehän läpi maanpinnalle, mutta Maan lähettämä pitkäaaltoisempi lämpösäteily imeytyy pääosin ilmakehän kaasuihin.

Kasvihuoneilmiö on välttämätön elämälle.

Ilmastonmuutos

Ilmastollisten olojen vaihtelu, jota tapahtuu eri aikaväleillä ja eri alueilla joko luonnollisten tekijöiden tai ihmiskunnan vaikutuksesta.

Tulokaslaji

Laji, joka on levinnyt itse alueelle viimeisimpien vuosikymmenten aikana.

Vieraslaji

Laji, joka on levinnyt elinalueelleen ihmisen toiminnan vaikutuksesta.

Sään ääri-ilmiö

Säätila, joka poikkeaa alueen tavanomaisesta säästä, esimerkiksi myrsky, rankkasade, tulva, helle tai kuivuus.

Ikirouta

Maaperä, joka on jäässä ympäri vuoden.

Palsasuo

Suoyhdistelmätyyppi, jolle ovat ominaisia ikiroutaiset palsat.

Paljakka

Tunturin laella oleva puuton vyöhyke.

Hiilinielu

Mekanismi tai toiminta, joka poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kun tuottaa sitä.

Esim. metsät ovat hiilinielun kannalta tärkeitä ekosysteemejä.

Hiilivarasto

Ekosysteemi, johon on varastoitunut hiiltä pois ilmakehästä.

Esim. vanhan metsän hiilivarasto voi olla moninkertainen nuoreen metsään verrattuna, vaikka kasvuiässä oleva nuori metsä on tehokkaampi hiilinielu.

Hiilen lähde

Mekanismi tai toiminta, joka vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo sitä. Hiilinielun vastakohta.

Ennallistaminen

Ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneen ekosysteemin palauttaminen muutosta edeltäneeseen tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

Kompensoida

Tasapainottaminen tai hyvittäminen.

Esim. kasvihuonekaasupäästöjen hyvittäminen niin, että kuluttaja maksaa siitä rahaa puiden istuttamiseen tai johonkin muuhun hiilidioksidipäästöjä sitovaan toimintaan.

Rehevöityminen

Perustuotannon kasvua, joka johtuu ihmisen aiheuttamista ravinne-, tyypillisesti typpi- tai fosforipäästöistä. Merkittävä ympäristöongelma vesistöissä.

Valuma-alue

Maa-alue, jolta vesi päätyy joko pinta- tai pohjavetenä tiettyyn vesistöalueeseen, kuten järveen.

Minimiravinne

Ravinne, jonka puute tietyllä hetkellä rajoittaa kasvin kasvua kaikkein eniten.

Hajakuormitus

Kuormitusta, jossa selkeää päästölähdettä ei voida osoittaa.

Kaukokulkeuma

Kuormitus, jonka alkuperä on kaukana vaikutusalueeltaan.

Pistekuormitus

Yksittäisen selkeän päästölähteen aiheuttamaa kuormitusta.

Happikato

Vesistöissä runsaan hapen kulutuksen johtuva hapen loppuminen.

Lämpötilakerrostuneisuus

Vesistön kerrostuneisuutta, jossa veden lämpötilaerot estävät veden syvyyssuuntaista sekoittumista.

Suolapitoisuuden harppauskerros

Vyöhyke, jossa veden suolapitoisuus muuttuu nopeasti syvyyden mukana. Aiheuttaa veden sekoittumista rajoittavia tiheyseroja.

Mm. Itämeressä on pysyvä suolapitoisuuden harppauskerros.

Suolapulssi

Suolaisen meriveden virtaus Atlantilta Itämereen. Itämeressä suolapulssi virtaa pohjia pitkin. Suolapulssi edellyttää tietynlaisia sääolosuhteita, minkä vuoksi niitä tapahtuu vain kerran vuosikymmenessä.

Se parantaa pohjien happitilannetta, mutta nostaa rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia pinnan lähelle.

Rikkivety

Myrkyllinen kaasumainen yhdiste, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa tiettyjen bakteerien tuottamana. H_2S.

Sisäinen kuormitus

Tilanne, jossa vesiekosysteemin pohjokerrostumiin kertyneet ravinteet muuttuvat hapettomissa olosuhteissa uudelleen liukoiseen muotoon ja vapautuvat takaisin veteen.

Rehevöityminen kiihtyy entisestään.

Suojavyöhyke

Vesistön ja pellon väliin viljelemättä jätettävä alue, jonka avulla vähennetään vesistöön päätyvien ravinteiden määrää.

Hoitokalastus

Kalastusta, jonka tarkoituksena on parantaa rehevöityneen vesistön tilaa.

pH-arvo

Asteikko, joka ilmaisee happamuuden voimakkuutta. Happamien liuosten pH on <7, emäksisten >7 ja neutraalin liuoksen 7.

Laskeuma

Ilmakehästä maan pinnalle tai vesistöön saapuva aines.

Typen oksidi

Typen yhdisteitä, jotka muodostuvat korkeissa lämpötiloissa typen reagoidessa ilman hapen kanssa. Kasvit hyödyntävät typen oksideja ravinteina.

Fossiilisten polttoaineiden poltossa muodostuvat typen oksidit aiheuttavat ympäristön pH:n alenemista, aiheuttaen happamoitumista.

Hiilihappo

pH:ta alentava yhdiste, jota muodostuu veteen hiilidioksidin reagoidessa veden kanssa.

Happamoituminen

pH-arvon alenemista vesistöissä tai maaperässä ihmisen toiminnan vaikutuksesta.

Rikkidioksidi

Hapan aine, joka syntyy ilmakehän rikin tai rikkiyhdisteiden reagoidessa hapen kanssa korkeassa lämpötilassa. SO_2

Kuivalaskeuma

Ilmakehästä maaperään tai vesistöön päätyvät pH:ta alentavat yhdisteet.

Märkälaskeuma

Ilmakehästä maaperään tai vesistöön sadeveteen sekoittuneena päätyvät pH:ta alentavat yhdisteet.

Harsuuntuminen

Havupuilla tapahtuva neulasmäärän pieneminen. Aiheutuu happamoitumisesta.

Sietokyky

Eliön kyky kestää ympäristötekijöiden muuttumista tai eliön aineenvaihdunnalle haitallisia aineita.

Orgaaninen yhdiste

Yhdiste, jossa on hiiliatomien välisiä sidoksia.

Raskasmetalli

Eliöille haitallinen metalli tai puolimetalli.

Elohopea

Alkuaine, joka on useimmille eliöille myrkyllinen. Muuttuu mikrobitoiminnan vaikutuksesta haitallisemmaksi metyylielohopeaksi.

Ympäristömyrkky

Haitallinen aine, jonka vaikutukset eliöihin näkyvät jo silloin, kun aineen pitoisuudet eliössä ovat erittäin pieniä.

Karsinogeeninen

Syöpää aiheuttava aine. Aine, joka muuttaa DNA:n rakennetta tai toimintaa.

DDT

Hyönteismyrkkynä käytetty aine. Vaikuttaa myös selkärankaisiin eliöihin haitallisesti vaikuttamalla niiden hormonitoimintaan.

Rasvaliukoinen

Aine, joka liukenee rasvoihin.

Rikastuminen

Haitallisten aineiden kertymistä ravintoketjussa ylempänä oleviin eliöihin.

Hormonihäiritsijä

Hormonitoimintaan eliöissä vaikuttava aine. Hormonihäiritsijä joko estää tai kiihdyttää jonkin eliön soluihin vaikuttavan hormonin toimintaa.

PAH-yhdiste

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, polyaromaattiset hiilivedyt. Eliöille haitallisia hiiliyhdisteitä, joita on muunmuassa raakaöljyssä.

Mikromuovi

Halkaisijaltaan korkeintaan viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

Biodiversiteetti

Elollisen elämän runsaus, joka ilmenee ekosysteemien erilaisuutena, monenlaisina lajeina sekä lajin sisäisinä perinnöllisinä eroina.

Luontokato

Monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen.

Talousmetsä

Metsätalouden tarpeisiin muokattu metsäalue, jossa tyypillisesti kasvaa samanikäisiä, saman lajin puita.

Luonnonmetsä

Metsä. jossa ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä ja jonne ihminen ei ole vienyt materiaalia metsän ulkopuolelta.

Perinnebiotooppi

Perinteisen maatalouden, kuten laiduntamisen ja kaskeamisen vaikutuksesta syntyneitä avoimia ympäristöjä, kuten niittyjä ja ketoja.

Sukupuutto

Jonkin lajin katoaminen kokonaan.

Sukupuuttovelka

Lajien häviämisen aikaviive. Lajien ympäristön katoaminen antaisi olettaa tiettyjen lajien jo kuolleen sukupuuttoon, mutta ne saattavat sinnitellä alueella vielä joidenkin yksilöiden voimin.

Uhanalaisuus luokitus

Luokitus, jonka avulla kuvataan lajien todennäköisyyttä kuolla sukupuuttoon.

Monimuotoisuuskeskus

Alueita, joiden monimuotoisuus on poikkeuksellisen runsasta. Näiden alueiden monimuotoisuus on kuitenkin erityisen uhattuna ihmistoiminnan vaikutuksesta.

Endeeminen laji

Laji, joka on kehittynyt nykyisellä levinneisyysalueellaan ja elää vain siellä.

Geneettinen eroosio

Perinnöllisen monimuotoisuuden äärimmäinen supistuminen, mikä on vaarana erityisesti pienissä populaatioissa. Tehomaatalouden käyttöön jalostetut viljakasvit ja tuotantoeläimet ovat tästä ääriesimerkkejä.

Zoonoosi

Eläimiltä ihmiseen tarttuvat taudit.

Ekosysteemipalvelu

Aineellinen tai aineeton hyöty, jonka ihminen saa luonnosta.

Aineelliset luonnonvarat

Luonnonvara, joille voidaan laskea rahallinen arvo. Jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin.

Aineettomat luonnonvarat

Luonnonvara, jolle on vaikea laskea rahallista arvoa.

Esim. kaunis maisema, biodiversiteetti.

Biotalous

Ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen hyödyntämällä luonnosta saatavia uusiutuvia raaka-aineita.

Tuotantopalvelu

Ekosysteemipalvelu, johon lukeutuvat luonnosta saatavat aineelliset hyödykkeet.

Säätelypalvelu

Ekosysteemipalvelu, joka ylläpitää elämän edellytyksiä.

Kulttuuripalvelu

Ekosysteemipalvelu, joka liittyy luonnon virkistyskäyttöön. Pitää sisällään myös mahdollisuuden tutkia ja oppia luonnossa.

Ylläpitävä palvelu

Ekosysteemipalvelu, joka vaikuttaa muiden ekosysteemipalveluiden taustalla ja mahdollistaa niiden toteutumisen.

Ekologinen jälleenrakentaminen

Yhteiskunnassa tapahtuva muutos, joka tähtää kestäviin elintapoihin.

Ympäristönsuojelu

Suojelua, jonka avulla pyritään turvaamaan maisemia, luontotyyppejä, lajeja sekä biodiversiteettiä.

Antroposeeni

Geologinen aikakausi, jota määrittää vahvasti ihmisen ympäristöä muokkaava toiminta.

Kansallispuisto

Suojelualue, jolla pyritään säilyttämään ympäristön biodiversiteetti. Kansallispuistot ovat kaikille ihmisille avoimia kohteita, joissa saa vierailla ja retkeillä merkityillä reiteillä.

Luonnonpuisto

Suojelualue, joka pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Ihmisen liikkuminen alueella on kiellettyä tai voimakkaasti rajoitettua.

Erämaa-alue

Laajoja asumattomia alueita Pohjois-Suomessa, joilla sekä ympäristö että elinkeinot on tarkoitus säilyttää alkuperäisinä.

Avainbiotooppi

Ympäristötekijöiltään yhtenäinen alue, jonka biodiversiteetti on merkittävä.

Sateenvarjolaji

Eliölaji, jonka suojelu edistää samalla muidenkin samalla alueella elävien lajien suojelua.

Rauhoittaminen

Lajin tai elinympäristön suojelu lain nojalla.

Vastuulajit

Lajeja, joiden suojelusta jokin valtio vastaa. Suomen vastuulajeja ovat esim. liito-orava ja lapinleinikki.

Geenipankki

Suojelukeino, jossa esimerkiksi eliöiden sukusoluja otetaan talteen mahdollisten luonnonkatastrofien ja joukkosukupuuttojen varalta.

Siemenpankki

Suojelukeino, jossa kasvien siemeniä otetaan telteen mahdollisen luonnonkatastrofin varalta. Voidaan viitata myös maaperän siemenpankkiin, jossa on tallessa monien kasvilajien siemeniä.

Kestävä elämäntapa

Elämäntapa, joka säästää energiaa sekä luonnonvaroja.

Kestävä tulevaisuus

Tulevaisuusajatus, joka ottaa huomioon ympäristön kantokyvyn ja perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin.

Kestävä kehitys

Toimintatapa, jolla pyritään turvaamaan tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvä elinympäristö sekä toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on.

Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkkksi biodiversiteetin säilyttämiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Kulttuurinen kestävyys

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkiksi säilyttämään kulttuurien monimuotoisuutta ja lisäämään niiden arvostusta sekä vuorovaikutusta.

Sosiaalinen kestävyys

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkiksi yhdenvertaisuuteen sekä mahdollisuuteen osallistua alueensa päätöksentekoon.

Taloudellinen kestävyys

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkiksi vastuulliseen kuluttamiseen.

Agenda 2030

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, jonka 17 tavoitetta on tarkotus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ekotehokkuus

Ekologinen mittari, jossa materiaalia ja energiaa pyritään hyödyntämään niin, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Ekologinen selkäreppu

Ekologinen mittari, joka ilmoittaa kilogrammoina sen materiaalimäärän, jonka tuote on kuluttanut luonnonvaroja valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja jätehuollon aikana.

MIPS-tunnusluku

Ekologinen mittari, jossa otetaan huomioon ekologisen selkärepun lisäksi myös tuotteen käyttökerrat.

Ylikulutuspäivä

Päivä, jolloin ihmiskunta on kuluttanut loppuun maapallon kyseisenä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen mittari, joka kertoo kuinka suuri maa- tai vesialue tarvitaan yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien tai energian kuluttamiseen sekä jätehuoltoon.

Kiertotalous

Talousmalli, joka perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin sekä jätteen minimoimiseen.

Biotalous

Ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen hyödyntämällä luonnosta saatavia uusiutuvia raaka-aineita.