PS3 Käsitteet ja tutkijat

Aivojen rakenne, hermosto,

abstrakti ajattelu

kyky ajatella käsitteellisesti ja symbolisesti

ADHD

aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; yksilön kyky suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuuttaan on rajoittunut, jonka vuoksi myös henkilön toiminta on ylivilkasta; pääasiallisia oireita ovat tarkkaavaisuuden ongelmat, ylivilkkaus ja impulsiivisuus

adrenaliini

hormoni, joka nostaa verenpainetta, kohottaa sydämen sykettä ja tehostaa lihasten verenkiertoa; valmistaa kehoa taistelemaan tai pakenemaan

afasia

aivovauriosta seurannut kielellinen häiriö; afasian oireita ovat puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

aineistonkeruumenetelmä

menetelmä, jonka avulla kerätään tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto; samassa tutkimuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa aineistonkeruumenetelmää

aistiminen

jonkin tiedon vastaanottamista aistinelimillä, kuten korvilla, silmillä tai iholla; esimerkiksi valon näkeminen, äänen kuuleminen tai paineen tunteminen

aistimuisti

muistijärjestelmä, jossa ylläpidetään hetkellisesti tietoa ympäristöstä vastaanotetuista aistiärsykkeistä ilman tietoista tiedonkäsittelyä

aistinelin

ihmisen kehon osa, joka vastaanottaa aistitietoa; ihmisen aistinelimet ovat silmät, korvat, nenä, kieli, iho ja korvan tasapainoelin

aistinreseptori

solu, joka ottaa vastaan ärsykkeitä ja muuntaa ne hermoimpulsseiksi; aistinreseptoreja on aistinelinten lisäksi muualla elimistössä

aistipuutos

tilanne, jossa ihmisen jokin aisti ei toimi tyypilliseen tapaan

aistitieto

aistinelinten vastaanottama tieto; aistitietoa saadaan ympäristöstä ja omasta kehosta; somaattinen hermosto on yhteydessä aistielinten ja tahdonalaisten lihasten kanssa ja tuo aistitietoa keskushermostoon sensorisia hermoja pitkin

aivohalvaus

jokin aivojen suoni tukkeutuu ja suoni ei enää pysty kuljettamaan happea aivokudokseen; sen seurauksena jokin aivojen osa saattaa tuhoutua kokonaan

aivorunko

aivojen osa, joka yhdistää isoaivot selkäytimeen ja pikkuaivot isoaivoihin

aivojen magneettikenttämittaus

MEG (magnetoenkefalografia); aineistonkeruumenetelmä, jonka avulla saadaan tietoa aivojen hermosolujen aktivaatiosta millisekuntien tarkkuudella; MEG mittaa aivojen hermosolujen sähköisen toiminnan aiheuttamaa muutosta magneettikentässä pään ympärillä

aivojen rakenne

aivojen eri osien ja niiden välisten yhteyksien rakenne; aivotutkijat pyrkivät usein selvittämään, miten ihmisen toiminta muuttaa aivoja; esimerkiksi miten aivojen liikkumisesta vastaavien osien rakenne ja yhteydet ovat erilaiset urheilijoiden ja muiden ihmisten välillä

aivojen toiminta

aivojen eri osien ja niiden välisten yhteyksien aktivoituminen erilaisissa tilanteissa; aivotutkijat tarkastelevat esimerkiksi sitä, mitkä aivojen osat toimivat kasvojen tunnistamisessa ja miten erilaiset aivotoiminnan osatekijät saavat aikaan havainnon kasvoista

aivokuoren alapuoliset alueet

koostuvat erilaisista varsinkin ei–tietoiselle prosessoinnille keskeisistä rakenteista, jotka ovat välttämättömiä mm. aistitiedon, muistin, motivaation, tunteiden ja univalverytmin säätelyn kannalta; esim. hypotalamus, talamus, tyvitumakkeet, mantelitumake, hippokampus (ks. myös limbinen järjestelmä)

aivokuori

korteksi; noin muutaman millimetrin paksuinen isoaivojen poimuttunut kuorikerros, joka mahdollistaa ihmisen tiedonkäsittelytoiminnan; koostuu pääosin harmaasta aineesta eli hermosolujen solukeskuksista

aivorunko

runkomainen, useista eri osista koostuva rakenne aivojen ala– ja keskiosissa; ulottuu selkäytimen ylimmästä osasta keskelle aivoja; sen alueella sijaitsee mm. vireystilan säätelyn järjestelmä, joka on tärkeä peruselintoimintojen, kuten hengityksen ja sydämensykkeen säätelyn kannalta; useat aistiradat kulkevat sen kautta aivokuorelle

aivosähkökäyrä

EEG (elektroenkefalografia); aineistonkeruumenetelmä, jonka avulla saadaan tietoa aivojen hermo­solujen aktivaatiosta millisekuntien tarkkuudella; EEG mittaa aivojen hermosolujen sähköistä toimintaa pään pinnalle kiinnitettävien elektrodien avulla

aivot

pääkallon sisällä sijaitseva keskushermoston osa, jossa on kaksi aivopuoliskoa; aivoissa on noin 85–100 miljardia hermosolua

aivotutkimusmenetelmät

aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla aivojen toimintaa ja rakennetta tutkitaan vaurioittamatta ihmiskudosta

aivovamma

päähän kohdistuvan äkillisen tapaturman seurauksena syntyvä aivotoiminnan häiriö tai rakenteellinen vaurio

aivoverenkiertohäiriö

aivoverenkierron tilapäinen ja vielä korjaantuva häiriö̈ tai pysyvän vaurion aiheuttama aivoinfarkti tai aivoverenvuoto

ajallinen tarkkuus

aivotutkimusmenetelmän kyky antaa tarkkaa tietoa siitä, milloin tietty aivojen alue aktivoituu

ajallinen summautuminen

hermosoluun saapuvien hermoimpulssien summautuminen lyhyen ajan sisällä; jos hermoimpulssien määrä yhdessä ylittää hermosolun laukeamiskynnyksen, hermosolu tuottaa hermoimpulssin

ajattelu

monimutkaista kognitiivista toimintaa, jossa käsitellään havainto– ja muistitietoa esimerkiksi päättelemällä, tekemällä päätöksiä, ratkaisemalla ongelmia, luokittelemalla ja muodostamalla käsitteitä; ihminen prosessoi tietoa nopean ja hitaan ajattelun avulla

akuutit häiriöt

aivovauriot; syntyvät joko aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman seurauksena

alkuefekti

säilömuistiin tallennuksen ilmiö; ensimmäisenä saatu tietosisältö muistetaan herkemmin

Alzheimerin tauti

aivojen rappeumasairaus, joka vaikeuttaa muistitoimintoja ja aiheuttaa dementiaa

amnesia

muistin häiriö, jolloin säilömuistiin tallennus ei onnistu lainkaan; amnesia–nimitystä käytetään myös yleiskäsitteenä kuvaamaan muistin häiriöitä

ankkurointi

heuristiikka, jota käytettäessä ajattelua ja päätöksentekoa ohjaa jokin annettu tai itse luotu vertailukohta; taipumus antaa liikaa painoa ensimmäiselle havainnolle tai tiedolle

arviointi

suunnitellun tutkimuksen toteuttamiseen liittyvien tekijöiden tarkastelu kriittisesti

asiamuisti

säilömuistin osa, joka sisältää tietoiset ja eksplisiittiset eli sanoin kuvattavat muistot

automatisoituneet tiedonkäsittelytoiminnot

tiedonkäsittelytoiminnot, joissa aivot käsittelevät tietoa ilman, että ihmisen tarvitsee tietoisesti ohjata toimintaa; esimerkiksi tuttujen sanojen merkityksen ymmärtäminen tai tuttujen esineiden kategorisointi

autonominen hermosto

ääreishermoston osa, joka säätelee ja ohjaa keskeisiä elintoimintoja, kuten hengitystä, sydämen toimintaa, verenkiertoa ja ruuansulatusta; itsenäisesti toimiva järjestelmä, jonka toiminta ei edellytä ihmiseltä tietoista kontrollia; sen toiminta liittyy elimistön voimavarojen tehokkaaseen käyttöönottoon vaara– ja stressitilanteissa; tärkeä homeostaasin eli elimistön sisäisen tasapainon säätelyssä

behaviorismi

1900–luvulla vaikuttanut psykologian suuntaus, joka korosti ihmisen toiminnan selittämisessä ulkoisia ärsykkeitä ja opittuja reaktioita

behavioraalinen menetelmä

aineistonkeruumenetelmä, joissa mitataan esimerkiksi ihmisen toiminnan tarkkuutta tai reaktionopeutta

Brocan alue

klassisessa kielen prosessoinnin mallissa Brocan alueen on oletettu olevan aivoissa kielen tuottamisen keskus; nykytiedon valossa Brocan alue on puheelle tärkeä aivojen alue; nimetty sen ensimmäisenä kuvanneen Paul Brocan mukaan

cocktailkutsu–ilmiö

tarkkaavaisuuteen kuuloaistissa liittyvä ilmiö, joka selittää, miten on mahdollista kuunnella haluamaansa keskustelua, kun useat ihmiset puhuvat ympärillä samaan aikaan; Colin Cherry tutkinut dikoottisen kuuntelun kokeella 1950–luvulla

dementia

oireyhtymä, johon kuuluu usein muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentymistä

dikoottisen kuuntelun koe

valikoivan tarkkaavaisuuden tutkimuksissa käytetty menetelmä, jossa koehenkilön oikeaan ja vasempaan korvaan esitetään samanaikaisesti kuuloärsykkeitä, kuten eri puhetta; Colin Cherryn kokeessa koehenkilön tehtävänä oli tarkkailla toiseen korvaan esitettyä puhetta ja toistaa kuulemaansa samalla ääneen

dopamiini

välittäjäaine, joka on erityisen keskeinen mielihyvän kokemisen yhteydessä sekä aivojen palkkiojärjestelmän toiminnan kannalta

dorsaalinen

anatominen nimitys, joka tarkoittaa selänpuoleista

dorsaalinen järjestelmä

aivoverkosto, joka liittyy etenkin tahdonalaisen tarkkaavaisuuden ohjaamiseen; verkostoon kuuluu otsa– ja päälakilohkojen yläosien alueita molemmilta aivopuoliskoilta; Corbettan ja Shulmanin malli näön tarkkaavaisuudesta

Dunning–Kruger–vaikutus

ylivertaisuusvinouma; kognitiivinen vinouma, jossa keskeistä omien kykyjen yliarviointi; nimitys juontaa psykologien David Dunning ja Justin Kruger nimistä, jotka esittelivät ylivertaisuusvinouman

dysleksia

lukivaikeus; lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, jossa lukeminen ja oikein kirjoittaminen on hankalaa ja niissä tulee paljon virheitä

edustavuus

kuvaa sitä, kuinka hyvin otos vastaa perusjoukkoa; tutkimuksessa otos on edustava, jos se on mahdollisimman samanlainen kuin perusjoukko

edustavuusheuristiikka

asioidenyhdistämistä toisiinsa sen mukaan, miltä ne vaikuttavat tai millainen kuva henkilöllä on niistä etukäteen; päätöksentekoon vaikuttava heuristiikka, jossa päätös perustetaan siihen kuinka suurella todennäköisyydellä asia kuvastaa henkilöllä jo olevaa käsitystä asiasta

efektikoko

kertoo tutkimuksessa sen, kuinka paljon tutkittu ilmiö tai kyky vaihtelee eri ihmisten välillä eli kuinka iso tutkittavien välinen ero todellisuudessa on

ei–kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jolla voidaan selvittää eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai kuvailla tutkittavaa ilmiötä seikkaperäisesti

ei–tietoinen tiedonkäsittely

tiedonkäsittelyä, jota ei käsitellä tietoisella tasolla tai joka ei saavuta tietoista tasoa ja tule siten tietoisuuden piiriin; esimerkiksi rutiininomaiset ja automaattiseksi muuttuneet tiedonkäsittelytoiminnot

ekologinen validiteetti

koetilanteen tosielämän vastaavuus

eksplisiittiset tiedonkäsittelyprosessit

tietoiseen tiedonkäsittelyyn liittyvät prosessit

emootio

tunne; lyhytkestoinen kehon ja mielen tila, joka tuottaa yleensä jonkinlaisen mielihyvän tai mielipahan sävyttämän tuntemuksen; keskeisessä roolissa kognitiivisessa toiminnassa, kuten päätöksenteossa

ennakointi

arvio omasta selviytymisestä uudessa tai haastavassa tilanteessa, esim. oppimistilanne

ensisijainen aistialue

aivokuoren alue, jolla käsitellään tiettyyn aistiin, kuten näköön, kuuloon tai tuntoon liittyvää tietoa; se aivokuoren osa, jonne aistitieto saapuu ensimmäisenä aivokuoren alapuolisilta alueita

episodinen puskuri

työmuistin osa, jossa erilliset aistitiedot yhdistetään kokonaisiksi tapahtumiksi eli episodeiksi Baddeleyn ja Hitchin työmuistimallin mukaan

erikoistuminen

hermoverkko on oppimisen ja kehityksen myötä keskittynyt käsittelemään juuri tietynlaista tietoa

erillisten ryhmien asetelma

kahden erillisen koehenkilöryhmän eli koe– ja kontrolliryhmän käyttäminen kokeellisen tutkimuksen asetelmana

etuotsalohkot

otsalohkojen etuosat

hajontaluvut

antavat tietoa siitä, kuinka suurta yksittäisten mittaustulosten vaihtelu tutkimuksessa on

haku ja palautus

muistiprosessin vaiheet, joissa tallennetut säilömuistot haetaan takaisin työmuistin käsittelyyn

harmaa aine

koostuu aivojen hermosolujen runko–osista eli soomaosista; harmaan aineen paksuus on ihmisen isoaivoissa 2–3 millimetriä; harmaan aineen nimitys juontuu varhaisista kudosnäytteistä, vaikka elävissä aivoissa väri on ennemmin vaaleanpunainen

havainto

aistinelinten välittämä aistimus, josta muodostetaan tietoinen tulkinta

havaintoharha

havaintoilluusio, joka tarkoittaa todellisuuden ja havainnon välistä eroavuutta; esimerkiksi näkötietoa voidaan tulkita aivoissa automaattisesti siten, että näköaistimuksessa jokin asia vaikuttaa todellisuuden vastaiselta tai mahdottomalta

havaintokehä

Ulric Neisserin esittämä teoreettinen malli, jonka mukaan havaitsemisessa toistuvat samanlaiset vaiheet; skeemat ohjaavat havaitsemista ja tarkkaavaisuutta, havaintoja verrataan olemassa oleviin skeemoihin ja uudet havainnot muuttavat tai vahvistavat olemassa olevia skeemoja

havaintokonstanssi

havainnon vakioisuus ja pysyvyys; vaikka havainto–olosuhteet muuttuvat, havaitun kohteen ominaisuuksien tulkitaan pysyvän suunnilleen samoina; esimerkiksi koon ja muodon konstanssi sekä vaaleus– ja värikonstanssi; niiden ansiosta ympäristössä havaitaan pysyvyyttä eikä kohteiden, kuten ihmisten ja esineiden, koeta muuttuvan jatkuvasti, vaikka aistitieto muuttuisi

havaitseminen

tiedonkäsittelytoiminto, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla ja annetaan sille merkitys

hermoimpulssi

ärsykkeen aiheuttama hermostossa etenevä sähköinen muutos

hermosto

on elimistön sähkökemiallinen tiedonvälitys– ja säätelyjärjestelmä, joka mahdollistaa kaiken toimintamme; hermoston avulla ihminen saa tietoa ulkoisesta maailmasta ja omista sisäisistä tapahtumistaan; jakautuu rakenteellisesti keskus– ja ääreishermostoon

hermostollinen muistijälki

hermosolujoukko, joka aktivoituu, kun ihminen havaitsee tietyn, ennestään tutun ärsykkeen; muistijäljet auttavat tunnistamaan ympäristön asioita ja esineitä nopeasti ja automaattisesti sekä tallentamaan niihin liittyvää tietoa

hermoverkko

hermosolujen välisten yhteyksien kokonaisuus, joka on erikoistunut tiettyyn toimintaan; esimerkiksi puheen havaitsemiseen liittyy monia hermoverkkoja, joihin kuuluu hermosoluja useilta eri aivoalueilta sekä niiden välisiä yhteyksiä

heuristiikka

yksinkertainen periaate, valmis ratkaisumalli tai nyrkkisääntö, joka mahdollistaa nopean reagoinnin ongelmaan; ajattelun oikopolku, jonka avulla ihminen pääsee yleensä varsin lyhyessä ajassa riittävän lähelle hyvää lopputulosta

hidas ajattelu

tietoiseen tiedonkäsittelyyn perustuvaa kielellistä ajattelua, joka kehittyy iän ja koulutuksen myötä; perustuu tietoon ja tiedon luotettavuuteen, ja siinä erotellaan tosiasiat epätosista

hippokampus

tärkeä aivojen osa asiamuistiin liittyvien muistojen tallentumisessa aivokuorelle ja niiden palauttamisessa työmuistin käsittelyyn

homeostaasi

elimistön sisäinen tasapaino; järjestelmä, joka säätelee kehon toimintoja ulkoisten olosuhteiden muuttuessa; esimerkiksi kehon lämpötilan säätely

hormoni

pääosin verenkierron kautta hermostossa vaikuttava välittäjäaine

hypotalamus

talamuksen alla sijaitseva aivojen alue; keskeinen nälän, unen, janon ja seksuaalitoimintojen säätelyssä; kontrolloi lähellä sijaitsevaa aivolisäkettä, joka on tärkeä hormonitoiminnan säätelyssä

hypoteesi

olettamus tai ehdotus tutkimuksen tuloksesta, jonka paikkansapitävyyttä testataan

implisiittinen muisti

ei–tietoinen säilömuisti; säilömuistin osa, joka sisältää implisiittiset eli ei–sanoitettavat muistot, taidot ja tiedostamattomasti omaksutut toimintatavat

inhibointi

hillitseminen; toiminnanohjauksen osa, tarkoittaa kykyä välttää automaattista ja mahdollisesti väärää reaktiota

isoaivot

yksi aivojen päärakenteista; muodostavat suurimman osan aivojen massasta ja ovat keskeiset lähes kaikissa tiedonkäsittelytoiminnoissa; koostuvat aivokuoresta, aivokuoren alapuolisesta valkeasta aineesta, aivokuoren alapuolisista rakenteista sekä tyvitumakkeista; jakautuvat kehon keskilinjan mukaan oikeaksi ja vasemmaksi aivopuoliskoksi

jaettu tarkkaavaisuus

prosessi, jossa suoritetaan samanaikaisesti kahta tai useampaa valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää; käytetään myös nimitystä multitasking ja monisuorittaminen

johtopäätökset

tutkimuksen osa, jossa tutkimuksen tulosten merkityksestä keskustellaan

jälkihoito

tutkimusetiikkaa koskeva periaate; tutkija selittää tutkimuksen jälkeen tarkasti, mikä oli sen keskeinen tarkoitus ja varmistaa, ettei tutkimuksesta jäänyt ikäviä kokemuksia tutkittaville; käytetään myös käsitettä jälkipuinti

kaikki tai ei mitään –periaate

hermosolun toimintaperiaate; hermosolun vastaanottaessa toiselta hermosolulta hermoimpulssin sillä on vain kaksi vaihtoehtoa: lähettää hermoimpulssi eteenpäin, jos laukeamiskynnys ylittyy, tai olla lähettämättä, jos se ei ylity

kaksoiskoodaus

visuaalisen ja sanallisen informaation avulla muistiin tallentaminen

kaksoisprosessointiteoriat

ajattelua ja laajemmin koko tiedonkäsittelyä koskevat teoriat, joiden mukaan ihminen prosessoi tietoa nopeasti ja hitaasti; nopeasta ja hitaasta ajattelusta käytetään myös käsitteitä systeemi 1 ja systeemi 2 (Kahneman)

kategorisointi

asioiden luokittelu erilaisiin luokkiin; esimerkiksi puun oksat voi kategorisoida risuihin ja keppeihin niiden koon ja paksuuden perusteella

kehitykselliset häiriöt

varhaislapsuudessa alkavia ja tavallisesti lapsuuden aikana todettuja häiriöitä; esimerkiksi lukivaikeus (dysleksia) sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD)

kenttäkoe

kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen kentällä, esim. koulussa, eli luonnollisemmassa tilanteessa kuin laboratoriossa

keskiluvut

kuvaavat mittaustulosten keskimääräistä suuruutta eli niiden jakauman keskikohtaa

keskushermosto

muodostuu aivoista ja selkäytimestä; hermoston säätelykeskus, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa; säätelee vireystilaa, unirytmiä, motorisia toimintoja ja kognitiivista toimintaa

kestovahvistuminen

useiden hermoimpulssien sarja synapsissa voi muokata hermosolun toimintaa niin, että hermoimpulssin kulku hermosolusta toiseen helpottuu

kielellinen kategoria

asioiden luokitteleminen saman kielellisen käsitteen alle; esim. peli on kielellinen kategoria

kielellinen ymmärtäminen

kyky ymmärtää kielen sanoja ja ohjeita ja niiden merkityksiä riippumatta siitä, onko kieli puhutussa, kirjoitetussa tai jossain muussa muodossa

kielellinen tuottaminen

taito tuottaa sanoja, puhetta tai kieltä jossakin muodossa, esimerkiksi kirjoitettuna tai viittomina; kielelliseen tuottamiseen liittyy myös taito yhdistää oikeat sanat oikeisiin asioihin ja käsitteisiin

kieli

symbolijärjestelmä, jonka avulla ihminen jäsentää mielensisäistä kokemusmaailmaansa ja kommunikoi toisten kanssa

klassinen ehdollistuminen

ei–tietoista oppimista, jossa opitaan yhdistämään ärsykkeen aiheuttama reaktio toiseen, alun perin neutraaliin ärsykkeeseen