Hi3 kertaus

Keskiaika

noin tuhatvuotinen ajanjakso, joka alkoi Länsi-Rooman tuhosta 400-luvulla ja päättyi 1400- ja 1500-luvun taitteessa

Säädyt

ihmiset kuuluivat syntyperänsä mukaan säätyihin, joita olivat aluksi aatelisto, papisto ja talonpojat; kaupan elpyessä keskiajalla syntyi uusi sääty porvaristo; pääosa suomalaista jäi 1800-luvun lopussa säätyjen ulkopuolelle (esim. työläiset, loiset, mäkitupalaiset ja torpparit)

Turun akatemia

Suomen ensimmäinen yliopisto, perustettiin vuonna 1640

Suomen sota

 Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1808−09, joka päättyi Venäjän voittoon; Haminan rauhassa Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaasotaRuotsin ja Venäjän välinen sota 1808−09, joka päättyi Venäjän voittoon; Haminan rauhassa Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa

Tiltsin rauha

vuonna 1807 Ranskan ja Venäjän välillä solmittu rauhan- ja liittosopimus, jossa Venäjä lupasi liittyä Englannin vastaiseen kauppasaartoon ja Ranska tukea Venäjää sen kiistoissa Turkin kanssa

Viaporin linnoitus

Sveaborg, nyk. Suomenlinna; rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä, kun Ruotsi oli menettänyt Venäjälle itäiset puolustuslinnakkeensa; rakentamisesta vastasi August Ehrensvärd

Senaatti

Suomen ylin hallintovirasto, joka perustettiin Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen; nimi oli alun perin hallituskonselji, mutta vuonna 1816 se muutettiin Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi; vuonna 1918 senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi (hallitus)

Kenraalikuvernööri

ylin viranomainen ja keisarin edustaja autonomian ajan Suomessa; senaatin puheenjohtaja; ensimmäinen kenraalikuvernööri oli suomalainen G. M. Sprengtporten, mutta hänen jälkeensä kenraalikuvernöörit olivat venäläisiä

Suomen asiain komiteavuonna

vuonna 1811 Pietariin perustettu hallintoelin, jonka tehtävänä oli valmistella Suomea koskevat asiat keisarille esitettäväksi

“Vanhan Suomen alueet”

Suomen kaakkoisosan alueet, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743; Aleksanteri I palautti alueet Suomen yhteyteen 1812

Luontaistalous

talousmuoto, jossa rahaa ei käytetä ensisijaisena vaihdon välineenä, vaan tavaroita vaihdetaan suoraan toisiin tavaroihin

Piika

naispuolinen palvelusväkeen kuulunut työntekijä

Renki

miespuolinen palvelusväkeen kuulunut työntekijä

Torppari

vuokraviljelijä, joka ei omistanut itse maataan vaan maksoi vuokransa pääasiassa päivätöinä eli taksvärkkinä ja joskus myös rahana; torppareiden asema kärjistyi 1800-luvun lopulla; vuonna 1918 säädetty torpparilaki takasi torppareille oikeuden lunastaa maansa isänniltä edullisin ehdoin

Konservatismi

vanhoillisuus; Ranskan vuoden 1789 suuren vallankumouksen jälkeen syntynyt poliittinen aate, joka korostaa perinteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vastustaa kumouksellista toimintaa

taantumuksen aika

uudistusten vastustaminen; vanhoillisuus

Euroopan hullu vuosi

vuosi, jolloin Euroopassa oli useita liberaalien ja nationalistien kapinoita; vaadittiin lisää vapauksia kansalle; alkoi Ranskassa helmikuussa, jossa lopulta kuningas joutui luopumaan kruunusta ja maasta tuli tasavalta; Marx ja Engels julkaisivat kommunistisen manifestin samana vuonna 

taloudellinen liberalismi

Adam Smithin 1700-luvun lopulla kehittämä talousoppi, jonka mukaan vapaa kilpailu johtaa talouskasvuun

Elinkeinovapaus

kansalaisten oikeus harjoittaa vapaasti kauppaa tai ammattia; voimaan Suomessa vuonna 1879

Säästöpankki

alun perin piensijoittajien tarpeisiin perustettu pankki; Suomen ensimmäinen säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1823

Liikepankki

osakeyhtiömuotoinen pankki, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille

Kansalaisyhteiskunta

yhteiskunta, jossa kansalaiset voivat ja haluavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttavat aktiivisesti asioihin esim. järjestöjen ja puolueiden kautta

Elinkeinorakenne

kertoo, mistä ihmiset saavat toimeentulonsa (alkutuotanto kuten maa- ja metsätalous, jalostus vai palvelut);

Elinkeinorakenne muutos

elinkeinorakenne muuttui Suomessa vähitellen 1800-luvulta lähtien, mutta erityisen nopeasti toisen maailmansodan jälkeen

Työväenliike

työläisten asemaa parantamista joukkovoimalla tavoitellut liike; syntyi 1800-luvulla ja järjestäytyi myöhemmin ammattiyhdistyksiksi ja puolueiksi

Wrightiläinen työväenliike

työväenliikkeen varhainen ilmenemismuoto; alkoi Suomessa 1880-luvulla; työnantaja Viktor Julius von Wrightin tarkoituksena oli parantaa työväestön asemaa ja lieventää yhteiskunnallisia ristiriitoja ennen sosialismin tuloa Suomeen

osuustoimintaliike

Euroopasta Suomeen 1800-luvun lopulla levinnyt kansanliike; ajatuksena muodostaa vastavoima isoille yrityksille keräämällä pieniä pääomia laajalta kansalaisjoukolta

Kieltolaki

vuonna 1919 säädetty alkoholijuomien täydellinen valmistus- ja myyntikielto, kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932

nuorisoseuraliikejärjestöt

joiden tavoitteena on sivistää nuoria ja lisätä nuorten yhteisöllisyyttä; juuret Pohjanmaalla 1880-luvulla alkaneessa nuorisoseuratoiminnassa

kieliasetus

J. V. Snellmanin aloitteesta 1863 säädetty asetus, jonka mukaan suomen kielestä tehtävä 20 vuodessa virallinen kieli ruotsin rinnalle

fennomaani

suomenmieliset, jotka vaativat suomen kielen aseman parantamista; nimitys syntyi kielitaistelun aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla

Svekomaani

ruotsin kielen kannattajat, jotka puolustivat ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa; nimitys syntyi kielitaistelun aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla

Kielitaistelu

fennomaanien ja svekomaanien taistelu suomen kielen asemasta; alkoi 1870-luvulla; keskeytyi venäläistämiskauden ja sisällissodan ajaksi, mutta jatkui jälleen 1920-30-luvuilla,

Vallan kolmijako-oppi

1700-luvun ranskalaisen valistusfilosofi Montesquieun ajatuksiin perustuva oppi, jonka mukaan valta jaetaan kolmeen osaan: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan1700-luvun ranskalaisen valistusfilosofi Montesquieun ajatuksiin perustuva oppi, jonka mukaan valta jaetaan kolmeen osaan: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan

Postimanifesti

venäläistämistoimiin liittynyt asetus vuodelta 1890; Suomen posti siirtyi Venäjän sisäministeriön alaisuuteen; seuraavana vuonna kiellettiin suomalaisten postimerkkien käyttö Venäjälle menevissä postilähetyksissä; kotimaassa suomalaiset postimerkit kiellettiin vuonna 1900,

Helmikuun manifesti

keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antama julistus, jonka merkittävin asia oli niin sanottu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö; sen mukaan laki, jolla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, säädettiin Venäjällä

Panslavismi

panslavismiksi1800-luvulla syntynyt venäläinen aatesuunta; pyrki slaavilaisten kansojen poliittiseen, uskonnolliseen ja kulttuuriseen yhteenliittämiseen

Suuri adressi

suomalaisten yritys vaikuttaa keisariin helmikuun manifestin peruuttamiseksi; ylioppilaat kokosivat noin viikossa 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut kuntien edustajista koottua lähetystöä vastaan

Myöntyväiset

vanhasuomalaiset, jotka vastustivat venäläistoimia myönnellen; heidän mielestään oli parempi antaa vahvemmalle Venäjälle myöten joissain asioissa, ettei vastustaminen heikentäisi Suomen asemaa

Perustuslailliset

ryhmittymä, joka vastusti venäläistämistoimia kieltäytyenä noudattamasta Venäjältä tulleita määräyksiä; tärkeintä oli noudattaa Suomen lakeja; nuorsuomalaiset, monet ruotsinkieliset ja työväestö kuuluivat perustuslaillisiin; ks. passiivinen vastarinta

Passiivinen vastarinta

väkivallaton vastarinta; Suomessa 1900-luvun alussa passiivisen vastarinnan kannattajat eivät noudattaneet Venäjältä tulleita määräyksiä; ks. perustuslailliset

Sotilasmiljoona

Suomen Venäjälle vuosina 1902−1916 maksama rahallinen korvaus siitä, että suomalaisten ei tarvinnut palvella Venäjän armeijassa

Vanhasuomalaiset

Suomalaisen puolueen ryhmä, jonka mielestä venäläistämistoimia ei kannattanut vastustaa; muuttui ns. Vanhasuomalaiseksi puolueeksi, kun siitä erkani nuorsuomalaiset; ks. myöntyväiset, nuorsuomalaiset.

Nuorsuomalaiset

Suomalaisesta puolueesta 1880-luvulla eronnut ryhmä; 1894 virallisesti Nuorsuomalainen puolue; halusi vastustaa venäläistämistoimia ns. passiivisella vastarinnalla; ks. passiivinen vastarinta, perustuslailliset

Aktivistit

tässä yhteydessä perustuslaillisista vuonna 1903 irtautunut ryhmä, joka oli valmis käyttämään väkivaltaa ja jopa aseellista toimintaa vastustaessaan venäläistämistoimia; oli myöhemmin luomassa jääkäriliikettä

Yhtenäistämispolitiikka

venäläisten näkemys Suomen ja Venäjän lainsäädännön yhtenäistämisestä; alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917; ks. sortokaudet, venäläistämistoimet

Venäläistämiskausi

Suomen liittäminen tiukemmin Venäjän yhteyteen; alkoi vähitellen 1800-luvun jälkipuoliskolla; konkreettinen toimi helmikuun manifesti 1899; loppui Venäjän vallankumoukseen keväällä 1917

Sortokausi

suomalaisten näkemys venäläistämistoimista; venäläistämiskausi perinteisesti jaettu ensimmäiseen (1899−1905) ja toiseen sortokauteen (1908−1917); ks. yhtenäistämispolitiikka, venäläistämistoimet

Suomen taiteen kultakausi

Suomen taidehistorian ajanjakso; alkoi 1880-luvulla, päättyi ensimmäiseen maailmansotaan; tunnettuja taiteilijoita mm. Gallen-Kallela, Halonen, Schjerfbeck, SibeliusSuomen taidehistorian ajanjakso; alkoi 1880-luvulla, päättyi ensimmäiseen maailmansotaan; tunnettuja taiteilijoita mm. Gallen-Kallela, Halonen, Schjerfbeck, Sibelius

Venäjän-Japanin sota

1904−05 käyty sota, jonka taustalla mm. Venäjän ja Japanin laajentumispyrkimykset Itä-Aasiassa; Japani voitti Venäjän, mikä varmisti sen valta-aseman Koreassa ja Mantšuriassa ja johti Venäjällä laajoihin levottomuuksiin

Marraskuun manifesti

Nikolai II:n antama säädös, jolla Venäjä vuonna 1905 keskeytti helmikuun manifestin soveltamisen ja poisti kenraalikuvernöörin diktaattorin valtuudet

Punakaarti

aseistettu vallankumouksellinen työläisjoukko; perustettu Suomessa ensimmäisen kerran 1905 ja uudelleen 1917; Suomen 1918 sodassa työläisten armeijan perusjoukko

Suojeluskunta

alun perin 1905 suurlakon aikana perustettu, mutta sen jälkeen hajonnut porvareiden järjestyskaarti; syntyi uudelleen 1917; nimitettiin tammikuussa 1918 porvarillisen hallituksen virallisiksi joukoiksi; muuttui sisällissodan jälkeen vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi, sai tukea valtiolta ja asema vakinaistettiin lailla 1927; järjesti mm. maanpuolustuskoulutusta ja urheilukilpailuja; lakkautettiin ”fasistisena järjestönä” välirauhansopimuksessa 1944,

Punainen julistus

suurlakon aikana 1905 Tampereella annettu työväen julistus; vaadittiin mm. kokoontumis-, yhdistys- ja sananvapautta ja äänioikeuden laajentamista sekä myöntyväisyyssuuntaisen senaatin eroamista; laatijana mm. Yrjö Mäkelin

Eduskuntauudistus

säätyvaltiopäivien muuttaminen yksikamariseksi eduskunnaksi vuonna 1906; samalla säädettiin yleinen äänioikeus; 200 kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla

Toinen sortokausi

perinteinen ja kansallismielinen nimitys venäläistämistoimien toiselle vaiheelle vuosina 1908−17.

Yhdenvertaisuuslaki

venäläistämiskauden laki, joka määräsi, että ”Venäjän alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisilla kansalaisilla on”; venäläiset saattoivat mm. hoitaa kaikkia virkoja ja nauttia elinkeinovapaudesta

Ensimmäinen maailmansota

1914−18 käyty sota keskusvaltojen ja ympärysvaltojen välillä; USA liittyi 1917 sotaan ympärysvaltojen puolelle, mikä pitkälti ratkaisi voiton niille; Versaillesin rauha solmittiin 1919

Helmikuun vallankumous

vallankumouksellinen liikehdintä Venäjällä vuoden 1917 helmikuussa; seurauksena tsaarin valta kukistui

Väliaikainen hallitus

Venäjällä (helmi-)maaliskuussa 1917 tsaarin valvallan kukistumisen jälkeen perustettu hallitus, koostui maltillisista, liberaaleista ja sosialisteista; johtoon nousi Aleksander Kerenski

Valtalaki

sosialistienemmistöisen eduskunnan heinäkuussa säätämä laki, jonka mukaan korkein valta Suomessa siirtyy Venäjän väliaikaiselta hallitukselta eduskunnalle; ei vahvistettu Venäjällä ja johti eduskunnan hajottamiseen

Lokakuun vallankumous

Venäjän bolševikkien vallankaappaus (loka-) marraskuussa 1917, johti Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton syntyyn

bolševikki

Venäjällä syntyneen sosialistisen puolueen vallankumoukselliset; kutsutaan usein myös kommunisteiksi

marraskuun yleislakkoonvuoden

1917 yleislakko, jonka taustalla lokakuun vallankumous Venäjällä ja Suomen työväen Me vaadimme -ohjelma; jännittynyt tilanne sai porvarillisen senaatin julistamaan itsensä korkeimman vallan käyttäjäksi ja suostumaan osaan työväen vaatimuksista,

propaganda

tarkoituksellinen ja ohjattu mielipiteiden muokkaus esimerkiksi median avulla

mustan pörssin kauppa

kielletty salainen kaupankäynti; yleistyy usein sotien tai muiden kriisien aikana, jolloin on pulaa esim. elintarvikkeista ja siksi niiden hinta nousee

järjestysvaltatyhjiö

tilanne, jossa kenelläkään ei ole yhteiskunnassa selkeää järjestysvaltaa; syntyi Suomeen vähitellen vuoden 1917 aikana, kun Venäjän ote Suomesta hellitti; Suomella ei ollut omaa armeijaa eikä poliisivoimia

Me vaadimme -ohjelma

SDP:n julkaisema poliittinen vaatimuslista marraskuun 1917 yleislakon yhteydessä; tavoitteina mm. kahdeksan tunnin työpäivä ja torpparien vapauttaminen

kansanvaltuuskunta

punaisia vuoden 1918 sodassa johtanut vallankumoushallitus, puheenjohtajana Kullervo Manner

Vapaussota

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; vapaussodan mukaan suomalaiset taistelivat vapautuakseen venäläisistä; säilyi 1920 1920−30-luvuilla sisällissodan virallisena tulkintana, koska valkoiset voittivat sodan

Terrori

pelkoa herättävä väkivaltainen toiminta, esimerkiksi sotavankien tappaminen ilman oikeudenkäyntiä

Espanjantauti

historian tähän asti tuhoisin influenssaepidemia, joka tappoi vuosina 1918−1919 arviolta 25−50 miljoonaa ihmistä

Kapina

iyritys kumota valta-asetelma; Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaanyritys kumota valta-asetelma; Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan

Luokkasota

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset pitivät sotaa luokkasotana, jossa työväenluokka nousi varakkaampaa porvariluokkaa vastaan; nimitys korostaa sisällissodan yhteiskunnallisia taustojaSuomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset pitivät sotaa luokkasotana, jossa työväenluokka nousi varakkaampaa porvariluokkaa vastaan; nimitys korostaa sisällissodan yhteiskunnallisia taustoja

Kansalaisota

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; saman maan kansalaiset lähtivät aseelliseen taisteluun toisiaan vastaanSuomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; saman maan kansalaiset lähtivät aseelliseen taisteluun toisiaan vastaan

Myytti

yhteisön tarinat, joiden avulla ihmiset pyrkivät ymmärtämään itseään ja jotka vaikuttavat heidän identiteettiinsä; kansallisissa historiankirjoituksissa myyttejä on luotu tarkoituksellisesti vahvistamaan haluttua näkemystä, esimerkiksi ajatusta yhtenäisestä kansasta; myytit ovat osa historiapolitiikkaayhteisön tarinat, joiden avulla ihmiset pyrkivät ymmärtämään itseään ja jotka vaikuttavat heidän identiteettiinsä; kansallisissa historiankirjoituksissa myyttejä on luotu tarkoituksellisesti vahvistamaan haluttua näkemystä, esimerkiksi ajatusta yhtenäisestä kansasta; myytit ovat osa historiapolitiikkaa

Menneisyyden hallinta

yritys tulla toimeen epämieluisan historian kanssa ja hallita sitä; vaikeita asioita käsitellään avoimesti ja myönnetään historiassa tehdyt virheetyritys tulla toimeen epämieluisan historian kanssa ja hallita sitä; vaikeita asioita käsitellään avoimesti ja myönnetään historiassa tehdyt virheet.

Tasavalta

valtiomuoto, jossa ylintä valtaa käyttävät kansan vaaleilla valitsemat parlamentti ja presidentti

Monarkisti

yleisnimitys niistä pääosin porvarillisista henkilöistä, jotka halusivat Suomeen kuninkaan eli monarkistisen hallitusmuodon sisällissodan jälkeen 1918; ryhmittyivät Kansallinen Kokoomus -puolueeksi vuoden 1919 eduskuntavaaleissa

ympärysvallat

ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, johon kuuluivat Iso-Britannia, Japani, Ranska ja Venäjä

Tynkäeduskunta

Suomen eduskunnasta 1918 sisällissodan jälkeen vuoden 1919 eduskuntavaaleihin asti käytetty nimitys, joka johtui siitä, että eduskunnasta puuttuivat lähes kaikki sosiaalidemokraatit

Neuvosto-Venäjän

Venäjän nimitys lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen; päättyi Neuvostoliiton perustamiseen 1922

Valkoinen Suomi

vuosien 1918−44 Suomesta käytetty epävirallinen nimitys; tarkoitetaan yhteiskuntaa, jota hallitsi sisällissodan voittanut valkoinen puoli; näkyi mm. poliisin, armeijan ja koulujen virkojen pitämisessä valkoisten käsissä

Etsivä keskuspoliisi (EK)

Suomen salainen poliisi; sisäministeriön alainen Suomen salainen poliisi 1919−37; tehtävänä ennaltaehkäistä ja torjua valtion itsenäisyyttä tai yhteiskuntarauhaa vaarantavat hankkeet; keskittyi erityisesti kommunistien toiminnan estämiseen; ks. valtiollinen poliisi

Akateeminen Karjala-Seura (AKS)

1922 perustettu kansallismielinen ylioppilasyhdistys; ajoi Suur-Suomea ja kaikkien suomalaisheimojen yhteistä valtiota; lakkautettiin ”fasistisena järjestönä” välirauhansopimuksessa 1944

Lotta Svärd -järjestö

1921 perustettu naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö; koulutti naisia lukuisiin sodanaikaisiin tehtäviin; vuosien 1939−44 sotien aikana yli 200 000 jäsentä; lakkautettiin ”fasistisena järjestönä” välirauhansopimuksessa 1944

aitosuomalaiset

nimitys 1920−30-luvuilla vaikuttaneen kansallismielisen liikkeen kannattajista; pyrkivät edistämään kansallista kulttuuria ja sivistystä; ajoivat suomen kielen aseman parantamista

eheytyspolitiikka

politiikka, jonka tavoite oli yhtenäistää kansa vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ja luoda mm. lainsäädännöllä työväelle olosuhteet, jotka poistavat tyytymättömyyttä ja vähentävät radikalismia

Torpparilaki 

 vuonna 1918 säädetty laki, joka antoi vuokraviljelijöille oikeuden lunastaa tilansa; 124 000 viljelijää käytti oikeutta hyväkseen, ja torpparit katosivat Suomen maaseudulta; ks. lex Kallio, torppari

Lex Kallio

maatalousministeri Kyösti Kallion mukaan nimetty maanhankintalaki vuodelta 1922; antoi tilattomille oikeuden lunastaa itselleen maata, pakkolunastuksiin ei juuri ryhdytty, koska tarvittava maa saatiin lähes kokonaan valtion alueista

kieltolaki

vuonna 1919 säädetty alkoholijuomien täydellinen valmistus- ja myyntikielto, kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932

Lapuanliike

kommunismin vastainen liike 1929–32; pyrki kitkemään kommunismin mm. väkivallalla sekä hallitusta ja eduskuntaa painostamalla; kiellettiin Mäntsälän kapinan jälkeen; järjestäytyi 1932 Isänmaallinen Kansanliike -puolueeksi

Muilutus

henkilön väkivaltainen sieppaaminen ja kyyditseminen toiseen paikkaan; muilutukseen saattaa liittyä pahoinpitelyä; nimitys syntyi 1929−32 toimineen lapuanliikkeen aikana

Kommunistilaki

lokakuussa 1930 uuden eduskunnan hyväksymät lait, jotka kielsivät kommunistien vaalikelpoisuuden; kommunistien toiminta oli kielletty vuoden 1944 välirauhansopimukseen asti

laillisuusrintama

äärioikeiston ja erityisesti lapuanliikkeen hillitsemiseen tähdännyt poliittinen ryhmittymä; muodostui SDP:stä, Edistyspuolueesta, Maalaisliitosta ja RKP:sta; syntyi presidentti Ståhlbergin kyydityksen jälkeen

Mäntsälän kapina

lapuanliikkeen helmikuussa 1932 organisoima kapina; tavoitteena painostaa hallitusta eroamaan; kireä tilanne päättyi verettömästi presidentti Svinhufvudin radiopuheeseen; johti lapuanliikkeen päättymiseen

Isänmaallinen Kansanliike (IKL)

lapuanliikkeen lopettamisen jälkeen vuonna 1932 perustettu oikeistoradikaalinen puolue; vaikutteita Euroopan fasisteilta ja kansallissosialisteilta; sai eduskunnassa vähäistä kannatusta, lakkautettiin ”fasistisena järjestönä” välirauhansopimuksessa 1944

rauhoituslait

vuosina 1934−35 säädetyt lait, joiden tarkoituksena rajoittaa oikeistoradikaalien toimintaa Mäntsälän kapinan jälkeen; puserolaki rajoitti poliittisten tunnusmerkkien käyttöä, kiihotuslaki kielsi halventamasta hallitusta ja eduskuntaa, uusi yhdistyslaki helpotti yhdistysten lakkauttamista

punamultahallitus

hallituskoalitio, joka koostuu sosiaalidemokraateista ja keskustapuolueesta; erityisen kuuluisa A.K. Cajanderin johtama vuoden 1937 punamultahallitus, jonka syntyä pidetään esimerkkinä sisällissodan jälkeisestä kansallisesta eheytymisestä.

Fasismi

poliittinen ja totalitaarinen aate, joka syntyi Italiassa 1920-luvulla; tyypillistä yksilön alistaminen valtiolle, äärinationalismi, vahva johtaja, auktoriteetin ja fyysisen voiman ihailu; kehittyi Saksassa kansallissosialismiksi, jossa voimakas antisemitismipoliittinen ja totalitaarinen aate, joka syntyi Italiassa 1920-luvulla; tyypillistä yksilön alistaminen valtiolle, äärinationalismi, vahva johtaja, auktoriteetin ja fyysisen voiman ihailu; kehittyi Saksassa kansallissosialismiksi, jossa voimakas antisemitismi