Terveystieto yo kertaus

heroiini

Erittäin vaaralliseksi luokiteltu huumausaine, joka lamaa keskushermostoa ja aiheuttaa mm. pahoinvointia, sekavuutta, levottomuutta ja ruokahaluttomuutta sekä elintoimintojen hidastumista.

hiilijalanjälki

Tavaroiden ja palveluiden tuottamia hiilidioksidipäästöjä voidaan mitata tämän avulla.

häkä

Hiilimonoksidi (CO). Muodostuu epätäydellisessä palamisessa. Merkittäviä lähteitä ovat henkilöautojen pakokaasut sekä tulisijat. Häkämyrkytyksen oireita ovat mm. päänsärky, huimaus, pahoinvointi, uneliaisuus ja heikkouden tunne.

ilmaantuvuus

Insidenssi; tietyllä aikavälillä tietyssä ihmisjoukossa ilmaantuneiden uusien tautitapausten määrä. Ilmoitetaan suhdelukuna esim. 100 000 asukasta kohti.

inhimillinen turvallisuus

Arjen turvallisuus; turvallisuutta tarkastellaan yksilön näkökulmasta, esim. puhtaan veden ja ruoan saanti, riittävä sosiaaliturva, syrjinnän ja väkivallan ehkäisy.

ionisoimaton säteily

Sähkömagneettista aaltoliikettä, jota hyödynnetään esim. matkapuhelimissa ja mikroaaltouuneissa. Myös Auringon maahan tuleva UV-säteily on ionisoimatonta säteilyä.

ionisoiva säteily

Aistein havaitsematonta säteilyä, joka pystyy irrottamaan säteilyn kohdeaineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Esim. röntgen-, gamma- ja radonsäteily.

kampylobakteeri

Yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. Tartuntatapana kypsennetyt tai raa'at elintarvikkeet, kuten raaka siipikarjanliha, pastöroimaton maito ja saastunut juomavesi.

karkeat hiukkaset

Hengitettäviin hiukkasiin kuuluvia 2,5–10 µm kokoisia hiukkasia, jotka kulkeutuvat suuriin keuhkoputkiin ja aiheuttavat ärsytysoireita ja hengitystieinfektioita sekä pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumaa.

kato

Tutkimuksesta kieltäytyneet tai tutkimuksen keskeyttäneet henkilöt.

biodiversiteetti

Tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen sekä lajien geneettistä monimuotoisuutta.

**biologiset ympäristötekijät**

Esim. bakteerit, virukset, hiiva- ja homesienet, loiset.

DALY-arvo

*Disability Adjusted Life Years*, tarkoitetaan menetettyjä toimintakykyisiä elinvuosia.

anafylaktinen reaktio

Äkillinen ja voimakas hengenvaarallinen allerginen reaktio, jonka voi aiheuttaa esim. jokin ruoka-aine tai ampiaisen pistos.

antiseptiikka

Pieneliöiden vähentämistä lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä.

ateroskleroosi

Valtimonkovettumatauti tarkoittaa valtimoiden ahtautumista kolesterolikertymien vuoksi, minkä seurauksena veren kulku suonessa häiriintyy.

bioteknologia

Elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa ja palveluissa.

CRISP-menetelmä (geenisakset)

Geenimuokkausmenetelmä, jossa voidaan poistaa ja korvata geenivirhe eli mutaatio DNA:sta.

demonologinen selitysmalli

Sairauksien selitysmalli, jossa sairauksia pidetään pahojen henkien aiheuttamina.

denguekuume

Trooppinen hyttysten levittämä kuumetauti, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, silmäsärky, lihas- ja nivelkivut sekä joskus verenvuoto.

endemia

Jatkuvasti tietyn alueen väestössä tapahtuva tartuntataudin esiintyminen, esim. malaria.

epidemia

Tilanne, jossa sairastapauksia on odotettua enemmän tietyllä alueella tiettynä ajanjaksona.

epidemiologinen siirtymä

Muutos, jossa yhteiskunnan olosuhteiden ja lääketieteen kehittyessä väestön yleisimmät sairaudet vaihtuvat toisiksi.

epigenetiikka

Tutkii ympäristön vaikutusta periytymiseen.

Sairaanhoitopiirien muodostamat erityisvastuualueet, joiden keskuksena on yliopistollinen keskussairaala. Suomessa toimii viisi erva-aluetta.

erva-alue

Solujen jakautumista ja erilaistumista ohjaavat geenit, joissa tapahtuvat mutaatiot voivat johtaa solun muuttumisen syöpäsoluksi.

esisyöpägeeni

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa puhjennut, maailmanhistorian pahin influenssapandemia.

espanjantauti

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveysalaan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

ETENE

Bakteereita tuhoava virus.

faagi

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, joka vaikuttaa muun muassa ruokaturvaan ja ruuan tuotantoon.

FAO

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on ylläpitää ja parantaa väestön terveyttä valvomalla ja kehittämällä lääkealaa. Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa.

Fimea

Hoitomuoto, jossa sairauksia hoidetaan korvaamalla, sammuttamalla tai siirtämällä soluihin geenejä.

geenihoito eli geeniterapia

Tieto geenien sijainnista kromosomeissa.

geenikartta

Tarkoittaa elävän solun sisällä olevan geneettisen koodin muokkaamista. Geenimuokkausta voidaan tehdä somaattisille soluille sekä sukusoluille eli niin kutsutuille ituradan soluille.

geenimuokkaus

Elävien organismien perintötekijöiden eli geenien keinotekoista muokkaamista geenitekniikan keinoin.

Elävien organismien perintötekijöiden eli geenien keinotekoista muokkaamista geenitekniikan keinoin.

geenitesti

Geenitekniikan menetelmä, jossa henkilön perimästä voidaan etsiä ja tunnistaa perinnöllisten sairauksien tai sairauksille altistavia geenejä.

geenitutkimus

Tutkimukset, joissa tutkitaan yksittäisiä geenejä tai koko perimää eli genomia.

genomitieto

Ihmisen koko perimästä saatava tieto.

glukagoni

Haiman erittämä hormoni, joka on insuliinin vastavaikuttaja ja joka lisää glukoosia vereen, kun verensokeri on alhaalla.

HDL-kolesteroli

"Hyvä" kolesteroli, joka kuljettaa kolesterolia pois verisuonten seinämistä ja pienentää näin sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tavoitearvo yli 1 mmol/l.

hedelmällisyysluku

Lasten lukumäärä, joka yhden naisen odotetaan saavan lisääntymisikäisenä.

henkilöstömitoitus

Henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden laskennallista suhdelukua.

hoitotakuu

Terveydenhuoltolaissa säädetyt julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräajat.

humoraalioppi

Sairauksien selitysmalli, jonka mukaan sairaudet johtuvat elimistön nesteiden - veren, liman sekä mustan ja keltaisen sapen - välisestä epätasapainosta.

huoltosuhde

Työvoiman ulkopuolisten ihmisten määrän suhde työssäkäyviin.

hyve-etiikka

Moraaliteoria, jossa huomio on tekijän persoonallisuudessa.

ICD-tautiluokitus

WHO:n kansainvälinen tautiluokitus, jota käytetään tilastoitaessa sairauksia ja kuolinsyitä sekä potilasasiakirjojen diagnoosimerkinnöissä ja lääkärinlausunnoissa.

ILO

YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö, joka edistää työntekijöiden oikeuksia.

imeväiskuolleisuus

Alle vuoden ikäsenä kuolleet.

influenssapandemia

Tarkoitetaan maanosien yli levittyvää influenssaviruksen aiheuttamaa äkillistä ylempien hengitysteiden tulehdusta.

inseminaatio

(Keinosiemennys): hedelmöityshoito, jossa pesukäsiteltyjä siittiöitä ruiskutetaan kohtuonteloon ovulaation eli munasolun irtoamisen aikaan.

insuliini

Haiman erittämä hormoni, joka helpottaa sokerin käyttöä elimistössä ja säätelee veren sokeripitoisuutta.

isorokko

Variolaviruksen aiheuttama sairaus, jonka oireina olivat kova kuume ja iholle nousevat rakkulat; yksi maailman tappavimpia sairauksia, onnistuttu hävittämään maailmalta.

"itse aiheutettu sairaus"

Ongelmallisena pidetty nimitys, jossa sairastumisen katsotaan olevan ihmisen itse aiheuttamaa, esimerkiksi terveyden kannalta haitallisten elintapojen seurauksena.

ituradan geenimuokkaus

Geenimuokkaus, jossa vaikutetaan sukusoluihin, joten muutokset siirtyvät perimän mukana myös tuleville sukupolville.

julkinen terveydenhuolto

Koostuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Kunnat vastaavat sekä perus- että erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueensa asukkaille vuoden 2023 alkuun asti.

järjestösektori

(Kolmas sektori): järjestöjen tuottamat palvelut.

julkinen sektori

Julkisen sektorin muodostavat valtio, kunnat ja sosiaalirahastot. Niiden toimintaa rahoitetaan pääosin verovaroin. Julkisen sektorin tehtävänä on tuottaa palveluja kansalaisille.

jäykkäkouristus

Tauti, jossa maaperästä haavaan päässeet bakteerin toksiinit aiheuttavat vakavia kouristuksia ja lihasten lamaantumisen. Voi johtaa hoitamattomana kuolemaan, voidaan ehkäistä rokotteella.

kaksoistaakka

Kehittyvien maiden terveydenhuoltoa kuormittavat sekä tartuntataudit että tarttumattomat taudit.

Kansaneläkelaitos (KELA)

Hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

kansallinen rokotusohjelma

Vapaaehtoiset ja maksuttomat rokotteet. Tavoitteena on suojata suomalaisia rokotuksin estettäviä tauteja vastaan.

kansantauti

Väestössä yleisiä sairauksia, tärkeimpiä kuolinsyitä. Suomessa esim. sydän- ja verisuonisairaudet, syövät ja diabetes.

kansanterveyslaki

Vuonna 1972 säädetty laki; vastuu perusterveydenhuollosta ja sairauksien ehkäisystä tuli kunnille.

kansanterveystyö

Yksilöön&hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä kaikkea niihin liittyvää toimintaa.

Kanta-palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Kanta-palveluja ovat: Omakanta, Resepti-palvelu, Lääketietokanta, Vanhojen potilastietojen arkistointi, Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto ja Terveydenhuollon todistusten välitys.

kantasolu

Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan tietyn kudoksen soluksi.

kantasoluhoidot

Hoitoja, joissa sairastuneen vahingoittuneita tai puuttuvia kudoksia korvataan kantasolujen avulla.

karanteeni

Pakkoeristys; käytetään esim. vakavien tartuntatautien leviämisen estämiseksi.

karies

Hammasmätä, aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.

karsinogeeni

Yhteisnimitys syöpää aiheuttaville tekijöille, esim. tupakansavu ja UV-säteily.

kasvain

Hallitsemattomasti jakautuvien syöpäsolujen elimistöön aiheuttama muodostuma, joka usein haittaa terveen kudoksen toimintaa.

kehitysyhteistyö

Teollistuneiden maiden kehittyville maille antamaa tukea ja apua, jonka avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Kela-kortti

Sairausvakuutuskortti, jota näyttämällä saa korvauksen reseptilääkkeiden ja yksityisen sektorin terveydenhuoltopalvelujen kuluista.

keltakuume

Hyttysen piston välityksellä tarttuva viruksen aiheuttama kuumetauti, jota esiintyy joillakin trooppisilla alueilla. Tautiin on rokote.

keskussairaala

Sairaanhoitopiirin keskuksena toimiva, erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala.

kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030)

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteet, jotka tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen vuoteen 2030 mennessä. Sisältää 17 päätavoitetta, joiden avulla kehityksessä huomioidaan niin ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen kuin kulttuurinen kestävyys.

keuhkoahtaumatauti (COPD)

Parantumaton, useimmiten tupakoinnin aiheuttama sairaus, jossa sairastavan henkilön keuhkoputket ovat ahtautuneet pysyvästi.

keuhkolaajentuma

Yleensä keuhkoahtaumataudissa syntyvä keuhkomuutos, jossa keuhkorakkuloita tuhoutuu ja hengitys vaikeutuu.

kirurgia

Sairauksien hoitoa leikkausten avulla.

klamydia

Bakteerin aiheuttama seksitauti, joka on usein oireeton. Voi aiheuttaa seuraavia oireita: kutina, kirvely virtsatessa, poikkeava valkovuoto, verinen tiputteluvuoto ja alavatsakipu. Hoitona antibioottikuuri. Hoitamattomana voi aiheuttaa mm. lapsettomuutta sekä lisäkives- tai sisäsynnytintulehduksen.

kliininen lääketiede

Potilaan sairaudentilan yksilöllistä tutkimusta.

koeputkihedelmöitys

Hedelmöityshoito, jossa hormonivalmisteilla kypsytetyt munasolut kerätään ja hedelmöitetään laboratoriossa pestyillä siittiöillä, jonka jälkeen alkio siirretään kohtuun kasvamaan. Voidaan käyttää omia tai luovutettuja sukusoluja tai alkioita.

kokonaishedelmällisyysluku

Syntyvyyden mittaamisessa käytetty luku, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

kolera

Vibrio cholerae- bakteerin aiheuttama suolistotauti, joka aiheuttaa massiivisen ripulin ja nestehukan.

kolesteroli

Pääasiassa maksan tuottama elimistölle välttämätön rasva-aine, jota saadaan myös ruoasta. Tavoitearvo alle 5 mmol/l. Kolesterolia esiintyy useassa eri muodossa, joista tärkeimmät ovat HDL- ja LDL-kolesterolit.

kondylooma

Papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama seksitauti, joka aiheuttaa pilkkuja ja visvasyyliä sukuelinten alueelle. Voi joskus kehittyä ajan kuluessa syöväksi.

koronaviruspandemia

SARS-Cov-2-viruksen hengitystieinfektioita aiheuttava COVID-19-tauti, jonka WHO maaliskuussa 2020 julisti ympäri maapalloa leviäväksi tartuntataudiksi, joka sairastuttaa tai tappaa normaalia suuremman määrän ihmisiä.

kotihoito

Sosiaalihuoltolaissa määriteltyä hoitoa, jossa tuetaan kotona selviytymistä sekä seurataan asiakkaan vointia kotipalvelun ja kotisairaanhoidon avulla.

kuntoutus

Tertiaariprevention keino, jonka tavoitteena on parantaa jo sairastuneen, vammaisen tai vajaakuntoisen ihmisen toimintakykyä, hyvinvointia, itsenäistä selviytymistä sekä osallistumismahdollisuuksia ja työllistämistä.

kuolleisuusaste

Koko populaation kuolleisuus sisältäen molemmat sukupuolet ja kaikki ikäryhmät.

kuppa

Treponema pallidum- bakteerin aiheuttama seksitauti.

kurkkumätä

Bakteerin aiheuttama vaarallinen ja helposti leviävä nielun, kurkunpään, nenän tai ihon tulehdus.

Käypä hoito- suositukset

Riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita lääkärit, terveydenhuollon ammattilaiset sekä myös kansalaiset voivat käyttää hoitopäätöksiä tehdessään.

käytöshäiriö

Usein lapsilla todettu pitkään jatkuva häiritsevän uhmakas, epäsosiaalinen tai aggressiivinen käytös.

laitoshoito

Hoitoa, jota järjestetään henkilölle, jonka ympärivuorokautinen hoito ei ole mahdollista kotona tai palveluasunnossa. Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista.

lapsettomuus

(Infertiliteetti): kun raskaus ei ole luonnollisesti alkanut, vaikka yhdyntöjä on ollut säännöllisesti vuoden ajan.

lapsikuolleisuus

Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus.

LDL-kolesteroli

"Paha" kolesteroli kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämiin ja tukkii siten verisuonia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kovien eläinrasvojen syöminen lisää LDL-kolesterolipitoisuutta, kun taas pehmeiden kasvirasvojen ja syöminen pienentävät sitä. Tavoitearvo alle 3 mmol/l.

lepra

Mycobacterium leprae- bakteerin aiheuttama tauti, joka aiheuttaa vahinkoa iholle, ääreishermostolle, hengityselinten limakalvoille ja silmille.