BI1 kpl4

Evoluutio

Tarkoitetaan lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat. Lajit kehittyvät evoluution seurauksena.

Mikroevoluutio

Lajin sisäistä kehitystä, jossa yksilöiden ominaisuudet muuttuvat vähitellen.

Makroevoluutio

Tietyissä olosuhteissa populaatioista voi syntyä myös uusia lajeja.

Populaatio

Tietyllä alueella tiettynä aikana elävä joukko saman lajin yksilöitä, joilla on mahdollisuus saada keskenään jälkeläisiä.

Muodostuu yksilöistä, joista jokaisella on hieman toisistaan poikkeava perimä.

Alleelivarasto

Populaatio muodostaa ikään kuin alleelivaraston, joka muuttuu, kun aika kuluu. Alleelivaraston muutokset johtuvat mutaatioista, suvullisesta lisääntymisestä ja muuttoliikkeestä.

Geenimutaatio

Geenin rakenteen pysyvä muuttuminen. Ovat evoluutiolle välttämättömiä, koska niiden seurauksena muodostuu uusia fenotyyppejä populaatioon.

Voi tuottaa haitallisia, hyödyllisiä tai neutraaleita ominaisuuksia.

Luonnonvalinta

Parhaiten sen hetkiseen ympäristöön ja olosuhteisiin sopeutuneet yksilöt alkavat yleistyä, kun taas huonommin sopeutuneet karsiutua.

Vaikuttaa alleelien lukusuhteisiin populaatioissa.

Kelpoisuus eli fitness

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin.

Kelpoisuuteen vaikuttaa monet tekijät yhtä aikaa ja samaan ominaisuuteen voi kohdistua valintapaineita.

Valintapaine

Ympäristötekijä, joka vaikuttaa eliöiden elonjäämiseen ja lisääntymismenestykseen.

Voivat aiheuttaa ilmastonmuuttuminen, uusien lajien levittäytyminen alueelle, eli lajien välisen kilpailun lisääntyminen, saalistajien lisääntyminen tai jokin tauti.

Geneettinen ajautuminen

Satunnaisajautuminen, jossa populaation alleelivaraston jotkin alleelit voivat sattumanvaraisesti yleistyä tai harvinaistua eikä luonnonvalinta vaikuta juurikaan alleelin säilymiseen tai häviämiseen.

Siihen kuuluvat perustajavaikutus ja pullonkaulailmiö.

Pullonkaulailmiö

Populaation koko romahtaa äkillisesti esim. jonkin luonnonkatastrofin seurauksena. Seuraavat sukupolvet perivät vain henkiin jääneiden yksilöiden alleeleja.

Esim. Suomen hirvikannan kehitys, missä metsästettiin lähes sukupuuttoon hirvet. Oli enää hankosarvisia yksilöitä, mutta ei enää lapiosarvisia ja pääosa hirvistä nykyään hankosarvisia.

Perustajavaikutus

Populaatio syntyy muutamista uudelle alueelle siirtyneistä yksilöistä, jotka tuovat mukanaan sattumanvaraisen koostumuksen kantapopulaation alleeleista.

Jälkeläiset perivät nämä alleelit, vaikka ei olisi hyödyttäviä sopeutumisen kannalta.

Jos uuden alueen olosuhteet ovat suotuisat, populaatio voi kasvaa suureksikin.

Seksuaalivalinta

Eri sukupuolta oleviin yksilöihin voikin kohdistua erilaisia vastapaineita.

Esim. litulajien koiraat ovat värikkäitä ja laulavat hyvin. Menestykseen vaikuttaa onnistuneet soidinmenot ja näyttävät asut, jotka vetoavat naaraisiin.

Hajottava valinta

Etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.

Suuntaava valinta

Etenkin muuttuvassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden jompaa kumpaa ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.

Tasapainottava valinta

Etenkin vakaassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden keskiarvoa ilmentäviä yksilöitä.