BI2+3 käsitteet

aavikko (desert)

Biomi, jonka alueella on kuivaa ja suuret lämpötilan vaihtelut yön ja päivän välillä. Kasveilla on kuivuutta kestäviä rakenteita ja pitkään itämiskykyiset siemenet.

abioottinen typensidonta (abiotic nitrogen fixation)

Elottoman luonnon typensidontareaktio, jossa ilman typpimolekyylejä hajoaa ja liittyy yhteen hapen kanssa. Reaktiossa muodostuu typen oksideja. Näin tapahtuu erityisesti ukkosella, kun salamoinnin synnyttämä korkea lämpötila helpottaa reaktiota.

abioottinen ympäristö (abiotic environment)

Eloton ympäristö. Käsittää tietyn ympäristön elottomat ympäristötekijät, kuten lämpötila ja happamuus.

abioottiset ympäristötekijät (abiotic factors)

Fysikaalisia ja kemiallisia ympäristötekijöitä, kuten lämpötila, kosteus ja ravinteet.

Agenda 2030 (Agenda 2030)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma, jonka 17 tavoitetta on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

ainavihanta, ikivihreä (evergreen)

Kasvi, joka ei pudota lehtiään syksyllä vaan talvehtii vihreänä.

aineellinen luonnonvara (material natural resource)

Luonnonvara, jolle voidaan laskea rahallinen arvo. Jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin.

aineeton luonnonvara (immaterial natural resource)

Luonnonvara, jolle on vaikea laskea rahallista arvoa. Esimerkiksi kaunis maisema ja biodiversiteetti.

aktiivinen talvehtija (active overwinterer)

Eläin, joka pysyy liikkeessä koko talven.

antroposeeni, ihmisen aikakausi (anthropocene)

Geologinen aikakausi, jota määrittää vahvasti ihmisen ympäristöä muokkaava toiminta.

aro (steppe)

Biomi, jonka alueella kasvaa matalia heiniä ja kukkivia sipulikasveja. Kuivuus rajoittaa kasvua, mutta maaperä on ravinteikasta multaa ja sopiikin hyvin viljelyyn.

autotrofi (autotroph)

Omavarainen eliö, joka kykenee fotosynteesissä tai kemosynteesissä sitomaan energiaa ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet itse. Tuottajat ovat autotrofeja.

avainbiotooppi (key biotope)

Ympäristötekijöiltään yhtenäinen alue, jonka biodiversiteetti on merkittävä.

avainlaji (keystone species)

Laji, joka on erityisen tärkeä ekosysteemin toiminnan kannalta. Lajin häviäminen ekosysteemistä aiheuttaisi todennäköisesti monen muun lajin häviämisen kyseisestä elinympäristöstä.

avainsopeuma (key adaptation)

Rakenteellinen ominaisuus, joka mahdollistaa uusien elinympäristöjen valtaamisen, kuten lintujen lentokyky.

avoin populaatio (open population)

Populaatio, johon tulee geenivirtaa muilta alueilta.

biodiversiteettihypoteesi (biodiversity hypothesis)

Oletus, jonka mukaan kosketus luontoon ja sen mikrobeihin parantaa ihmisen immuunipuolustusta ja ehkäisee allergioita.

bioindikaattori, ilmentäjälaji (bioindicator, indicator species)

Laji, jonka esiintyminen alueella kuvaa elinympäristön ominaisuuksia. Bioindikaattoreita hyödynnetään ekologisissa tutkimuksissa ja ympäristönmuutosten seurannassa, koska ne reagoivat nopeasti elinympäristön muutokseen.

biologinen monimuotoisuus, biodiversiteetti (biodiversity)

Elollisen elämän runsaus, joka ilmenee ekosysteemien erilaisuutena, monenlaisina lajeina sekä lajin sisäisinä perinnöllisinä eroina.

biologinen puhdistus (biological treatment)

Jäteveden puhdistusta, jossa ravinteiden määrää vedessä vähennetään bakteerien avulla.

biologinen torjunta (biological pest control)

Tuholaiseliöiden kasvun rajoittaminen luonnollisilla menetelmillä ilman kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä.

biologinen torjunta (biological pest control)

Menetelmä, jolla torjutaan tuholaisia, tuhoeläimiä, kasvitauteja tai rikkakasveja muiden eliöiden avulla ja vältetään kemiallisia torjunta-aineita.

biologinen typensidonta (biological nitrogen fixation)

Entsyymeihin perustuva typensidontareaktio, jossa typensitojabakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasua ammoniumioneiksi.

biomassa (biomass)

Alueen, populaation tai eliön eloperäisen aineksen määrä, joka voidaan ilmaista tuorepainona, kuivapainona tai energiasisältönä.

biomi (biome)

Suurekosysteemi, jolla on sille ominainen ilmasto sekä lajisto. Esimerkiksi tundra.

bioottinen ympäristö (biotic environment)

Elollinen ympäristö. Kattaa tietyn ympäristön kaikki eliöt.

bioottiset ympäristötekijät (biotic factors)

Elävien eliöiden muodostamat ympäristötekijät, kuten kilpailijat, lisääntymiskumppanit, loiset ja saalistajat.

biopolttoaine (biofuel)

Biomassasta eli eloperäisestä aineksesta valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita saadaan esimerkiksi öljypalmu- tai sokeriruokoviljelmiltä.

biosfääri (biosphere)

Elonkehä, joka muodostuu niistä maapallon osista, joissa on elämää.

biotalous (bioeconomy)

Ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen hyödyntämällä luonnosta saatavia uusiutuvia raaka-aineita.

biotooppi, luontotyyppi (biotope)

Ympäristötyyppi, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia. Biotooppeja voi tunnistaa niille ominaisen lajiston avulla.

bruttoperustuotanto (gross primary production)

Perustuotannon kokonaismäärä, josta ei ole vähennetty tuottajien omiin elintoimintoihin kuluvaa energiaa.

DDT (DDT)

Hyönteismyrkkynä käytetty aine. Vaikuttaa myös selkärankaisiin eliöihin haitallisesti vaikuttamalla niiden hormonitoimintaan.

denitrifikaatio (denitrification)

Nitraattien pilkkoutuminen hapettomissa oloissa toimivien denitrifikaatiobakteerien aineenvaihdunnan tuloksena typpikaasuksi.

ehdollinen mutualismi (facultative mutualism)

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa kumpikin osapuoli hyötyy, mutta ne tulevat toimeen myös ilman toista lajia.

ehdoton mutualismi (oblicate mutualism)

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa ainakin toinen lajeista on täysin riippuvainen suhteesta eikä selviä ilman toista lajia.

ekologinen jalanjälki (ecological footprint)

Ekologinen mittari, joka kertoo kuinka suuri maa- tai vesialue tarvitaan yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien tai energian tuottamiseen sekä jätehuoltoon.

ekologinen jälleenrakentaminen (ecological reconstruction)

Yhteiskunnissa tapahtuva muutos, joka tähtää kestäviin elintapoihin.

ekologinen kestävyys (ecological sustainability)

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkiksi biodiversiteetin säilyttämiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön.

ekologinen käytävä (ecological corridor)

Yhtenäinen viheralue, jota pitkin eliöt voivat siirtyä elinaluelaikulta toiselle.

ekologinen selkäreppu (eclogical rucksack)

Ekologinen mittari, joka ilmoittaa kilogrammoina sen materiaalimäärän, jonka tuote on kuluttanut luonnonvaroja valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja jätehuollon aikana.

ekologinen tehokkuus (ecological efficiency)

Hyötysuhde, jolla eliön tai energiapyramidin tietyn tason saama energia sitoutuu sen rakenteisiin (biomassaan).

ekologinen tutkimus (ecological research)

Tutkimusala, joka keskittyy lähinnä ekologisiin ilmiöihin, esimerkiksi ekosysteemiin tai eliöyhteisöön.

ekolokero, ekologinen lokero (niche)

Ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa tietyn lajin yksilöiden elämisen, kasvamisen ja lisääntymisen.

ekosysteemi (ecosystem)

Kokonaisuus, jonka muodostavat tietyn alueen elollinen ja eloton luonto.

ekosysteemien monimuotoisuus (ecosystem biodiversity)

Monimuotoisuuden taso, joka tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen vaihtelua. Ekosysteemien monimuotoisuuteen vaikuttaa erilaisten abioottisten olosuhteiden vaihtelu.

ekosysteemipalvelu (ecosystem service)

Aineellinen tai aineeton hyöty, jonka ihminen saa luonnosta.

ekotehokkuus (eco-effiency)

Ekologinen mittari, jossa materiaalia ja energiaa pyritään hyödyntämään niin, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

eksponentiaalinen kasvu (exponential growth)

Populaation kiihtyvän kasvun malli, jota kuvaava käyrä on J-kirjaimen muotoinen.

eliö (organism)

Elävä yksilö, jossa ilmenee elämän tunnusmerkkejä, esimerkiksi lisääntymistä.

eliöyhteisö (community)

Kokonaisuus, joka muodostuu kaikista samalla alueella elävien eliöiden yksilöistä.

elohopea (mercury, quicksilver)

Alkuaine, joka on useimmille eliöille myrkyllinen. Muuttuu mikrobitoiminnan vaikutuksesta haitallisemmaksi metyylielohopeaksi.

endeeminen laji, kotoperäinen laji (endemic species)

Laji, joka on kehittynyt nykyisellä levinneisyysalueellaan ja elää vain siellä.

energian ohivirtaus (energy outflow)

Energia, joka kullakin energiapyramidin tasolla jää käyttämättä tai kuluu omiin elintoimintoihin ja häviää lopulta lämpönä ilmaan.

ennallistaminen (ecological restoration)

Ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneen ekosysteemin palauttaminen muutosta edeltäneeseen tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

epäorgaaninen aine, eloton aine (inorganic material)

Elottoman luonnon aine. Esimerkiksi vesi, happi ja hiilidioksidi.

erämaa-alue (wilderness area)

Laajoja asumattomia alueita Pohjois-Suomessa, joilla sekä ympäristö että elinkeinot on tarkoitus säilyttää alkuperäisinä.

evoluutio (evolution)

Luonnonilmiö, jonka seurauksena eliöt muuttuvat jatkuvasti siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluution edellytyksiä ovat muuntelu, perinnöllisyys ja luonnonvalinta.

fossiilinen polttoaine (fossil fuel)

Polttoaine, joka on muodostunut miljoonia vuosia sitten eläneiden eliöiden jäänteistä hapettomissa olosuhteissa. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi kivihiili, maaöljy ja maakaasu.

fotosynteesi (photosynthesis)

Valon avulla yhteyttäminen. Vedestä ja hiilidioksidista muodostetaan glukoosia, jonka kemiallisiin sidoksiin sidotaan auringonsäteilystä peräisin oleva energia. Sivutuotteena vapautuu happea. Fotosynteesiä tapahtuu kasveissa, levissä ja syanobakteereissa.

ftalaatti (ftalate)

Muovien pehmentämiseen käytetty aine. Häiritsee eläinten hormonitoimintaa.

fysiologinen (fysiological)

Elintoimintoihin liittyvä, elimistön toimintaan liittyvä.

geenipankki (gene bank)

Suojelukeino, jossa esimerkiksi eliöiden sukusoluja otetaan talteen mahdollisten luonnonkatastrofien ja joukkosukupuuttojen varalta.

geenivirta (gene flow)

Geenien siirtymistä populaatiosta toiseen esimerkiksi siementen, siitepölyn, itiöiden tai yksilöiden siirtymisen avulla.

geneettinen eroosio (genetic erosion)

Perinnöllisen monimuotoisuuden äärimmäinen supistuminen, mikä on vaarana erityisesti pienissä populaatioissa. Tehomaatalouden käyttöön jalostetut viljakasvit ja tuotantoeläimet ovat tästä ääriesimerkkejä.

generalisti (generalist)

Laji, jolla on laaja ekologinen lokero esimerkiksi ravinnonkäytön suhteen. Se käyttää ravintonaan monenlaisia ravintokohteita.

glukoosi, rypälesokeri (glucose)

Monosakkaridi, jota muodostuu kasvien fotosynteesissä.

glyfosaatti (glyfosate)

Rikkakasvien torjuntaan maanviljelyssä käytetty myrkky.

haaskansyöjä (scavenger)

Eläin, joka syö kuolleita eläimiä, joita se ei ole itse tappanut.

haitallinen vieraslaji (invasive species)

Ihmisen vaikutuksesta alueelle levinnyt laji, joka aiheuttaa haittaa alkuperäislajistolle, ekosysteemeille, viljelyksille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.

hajakuormitus (scattered loading)

Kuormitusta, jossa selkeää päästölähdettä ei voida osoittaa.

hajottaja (decomposer, saprotroph)

Eliö, joka hankkii ravintonsa hajottamalla muita eliöitä.

happamoituminen (acidification)

pH-arvon alenemista vesistöissä tai maaperässä ihmisen toiminnan vaikutuksesta.

happamuus (acidity)

Vedessä tai maaperässä olevan hapon määrä.

happikato (oxygen deficiency)

Runsaasta hapen kulutuksesta johtuva hapen loppuminen vesistöissä.

harsuuntuminen, neulaskato (reduced foliage)

Havupuilla tapahtuva neulasmäärän pieneneminen. Aiheutuu happamoitumisesta.

havainnointi (observation)

Tutkimustapa, jolla saadaan havaintotietoa. Esimerkiksi kuulo- ja näköhavainnot eliöistä.

heterotrofi (heterotroph)

Toisenvarainen eliö, joka on riippuvainen autotrofien tuottamasta energiasta ja biomassasta. Kuluttajat (mukaan lukien hajottajat) ovat toisenvaraisia.

hiilen lähde (carbon spring)

Mekanismi tai toiminta, joka vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo sitä. Hiilinielun vastakohta.

hiilihappo (carbon dioxide)

pH:ta alentava yhdiste, jota muodostuu veteen hiilidioksidin reagoidessa veden kanssa

hiilinielu (carbon sink)

Mekanismi tai toiminta, joka poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin tuottaa sitä. Esimerkiksi metsät ovat hiilinielun kannalta tärkeitä ekosysteemejä.

hiilivarasto (carbon storage)

Ekosysteemi, johon on varastoitunut hiiltä pois ilmakehästä. Esimerkiksi vanhan metsän hiilivarasto voi olla moninkertainen nuoreen metsään verrattuna, vaikka kasvuiässä oleva nuori metsä on tehokkaampi hiilinielu.

hivenaine (micronutrient, trace element)

Aine, jota eliöt tarvitsevat vain hyvin pienen määrän.

hoitokalastus (culling (fish))

Kalastusta, jonka tarkoituksena on parantaa rehevöityneen vesistön tilaa.

huippupeto (top predator)

Viimeinen kuluttaja ravintoketjussa.

hukkalämpö (waste heat)

Rakennuksista vapautuvaa lämpöä, joka saattaa helpottaa tiettyjen lajien selviytymistä kaupungeissa.

humus (humus)

Eloperäinen aines, joka on hajonnut vain osittain.

humus (humus)

Eloperäinen aines, joka on hajonnut vain osittain.

humusjärvi, dystrofinen järvi (dystrophic lake, humic lake)

Tummavetinen järvi, jonka veteen on liuennut runsaasti humushappoja.

häirintäkilpailu (interference competition)

Lajien välinen kilpailu, jossa yksilöt ovat fyysisessä kosketuksessa toistensa kanssa.

ikirouta (permafrost)

Maaperä, joka on jäässä ympäri vuoden.

ikärakenne (age structure)

Populaation yksilöiden jakautuminen eri ikäryhmiin.

ilmarako (stomata)

Kasvin lehden alapinnalla (vesikasveilla lehden yläpinnalla) olevat huulisolujen ympäröimät rakenteet, joiden kautta kasvi ottaa hiilidioksidia sisään ja päästää happea ja vesihöyryä ulos.

ilmastonmuutos (climate change)

Ilmastollisten olojen vaihtelu, jota tapahtuu eri aikaväleillä ja eri alueilla joko luonnollisten tekijöiden tai ihmiskunnan vaikutuksesta. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.

isäntä (host)

Loisinnan kohde, jota loinen käyttää hyväkseen joko ulkoloisena tai sisäloisena.

itiö (spore)

Lisääntymiseen erikoistunut solu tai solujoukko, joka leviää tuulen mukana. Itiöitä tuottavia eliöitä ovat esimerkiksi levät, sammalet, sanikkaiset ja sienet.

jaksollinen kasvatus (even-aged management)

Talousmetsän kasvatusmuoto, jossa metsän puut ovat samanikäisiä. Puiden kasvettua halutun kokoisiksi suoritetaan päätehakkuu, jossa metsästä kaadetaan lähes kaikki puut ja metsän kasvatus alkaa alusta hakkuuaukealta.

jatkotuotanto (secondary production)

Kuluttajien valmistama biomassa ja siihen sitoutunut energia, joka on energiapyramidin seuraavan kuluttajatason käytettävissä.

jatkuva kasvatus (uneven-aged management)

Talousmetsän kasvatusmuoto, jossa metsän puut ovat eri-ikäisiä. Metsästä kaadetaan noin 15 vuoden välein suurimmat puut.

jokamiehenoikeudet (everyone's rights, freedom to roam)

Valtion alueella voimassa oleva käytänne, joka mahdollistaa luonnossa liikkumisen maanomistussuhteista riippumatta. Vapaan liikkumisen lisäksi jokamiehenoikeuksiin kuuluu Suomessa myös luonnonmarjojen ja sienien kerääminen.