BI02/03 - KPL 1-8

ekologia

ympäristöekologia

Ekologian tutkimusala, joka tutkii ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia

populaatio

Kaikki tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin edustajat.

eliöyhteisö

Kokonaisuus, joka muodostuu kaikista samalla alueella elävien eliöiden yksilöistä.

bioottinen ympäristö

Elollinen ympäristö. Kattaa tietyn ympäristön kaikki eliöt.

abioottinen ympäristö

Eloton ympäristö. Käsittää tietyn ympäristön elottomat ympäristötekijät, kuten lämpötila ja happamuus.

ekosysteemi

Kokonaisuus, jonka muodostavat tietyn alueen elollinen ja eloton luonto.

biomi

Suurekosysteemi, jolla on sille ominainen ilmasto sekä lajisto. Esimerkiksi tundra.

biosfääri

Elonkehä, joka muodostuu niistä maapallon osista, joissa on elämää.

havainnointi

Tutkimustapa, jolla saadaan havaintotietoa. Esimerkiksi kuulo- ja näköhavainnot eliöistä.

bioindikaattori

Laji, jonka esiintyminen alueella kuvaa elinympäristön ominaisuuksia. Bioindikaattoreita hyödynnetään ekologisissa tutkimuksissa ja ympäristönmuutosten seurannassa, koska ne reagoivat nopeasti elinympäristön muutokseen.

mallinnus

Tutkimustapa, jossa asiaa tai ilmiötä tutkitaan laatimalla erilaisia matemaattisia mallinnuksia. Mallinnuksilla ennustetaan usein myös ilmiön etenemistä tulevaisuudessa.

sopeuma

Rakenteessa tai toiminnassa tapahtuva muutos, joka mahdollistaa eliön paremman sopeutumisen sen elinympäristöönsä.

abioottinen ympäristötekijä

Eloton ympäristö. Käsittää tietyn ympäristön elottomat ympäristötekijät, kuten lämpötila ja happamuus.

bioottinen ympäristötekijä

Elollinen ympäristö. Kattaa tietyn ympäristön kaikki eliöt.

resurssi

Ympäristötekijä, jota eliö voi hyödyntää ja samalla ottaa pois muiden eliöiden käytöstä.

ekolokero

ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa tietyn lajin yksilöiden elämisen, kasvamisen ja lisääntymisen.

talveentuminen

Tapahtumasarja, joka valmistaa kasvit kestämään matalia lämpötiloja.

ruska

Kasvien talveentumiseen liittyvä ilmiö. Tapahtuu syksyllä kun lehtipuut siirtävät viherhiukkasten sisältämiä aineita oksiin, runkoon ja juuriin. Sen seurauksena lehtien keltaiset ja punaiset väriaineet pääsevät näkyviin.

ainavihanta

Kasvi, joka ei pudota lehtiään syksyllä vaan talvehtii vihreänä.

talviuni

Tasalämpöisen nisäkkään talvehtimismuoto, jossa ruumiin lämpötila laskee muutaman asteen ja elintoiminnot hidastuvat.

talvihorros

Tasalämpöisen eläimen talvehtimismuoto, jossa ruumiin lämpötila laskee muutamaan asteeseen nollan yläpuolella, elintoiminnot hidastuvat huomattavasti ja eläin on tajuton.

kylmähorros

Vaihtolämpöisen eläimen horrostila, jossa ruumiin lämpötila laskee 0 °C:n alapuolelle ja eläimen elintoiminnot ovat lähes pysähtyneet.

kanta

laajahkon alueen eläinpopulaatio

syntyvyys

Populaation syntyvien yksilöiden määrä aikayksikössä yhtä aikuista yksilöä kohden.

kuolevuus

Populaatiossa tietyllä aikavälillä kuolevien yksilöiden osuus elossa olleiden yksilöiden määrästä.

muuttoliike, migraatio

Eliöiden siirtyminen alueelta toiselle.

eksponentiaalinen kasvu

Populaation kiihtyvän kasvun malli, jota kuvaava käyrä on J-kirjaimen muotoinen.

ympäristön vastus

Populaation kasvua hidastavat tekijät, jotka voivat olla populaation ulkoisia tai sisäisiä.

ympäristön kantokyky

Sellainen populaatiotiheys, jonka tietty ympäristö kykenee elättämään tiettynä aikana. Kantokykyyn vaikuttaa esimerkiksi ympäristötekijöiden muutokset.

logistinen kasvu

Populaation rajallisen kasvun malli, jota kuvaava käyrä on vinon S-kirjaimen muotoinen. Logistisen kasvun mallissa populaatiokoko tasoittuu ympäristön kantokyvyn tasolle.

kannanvaihtelu

Populaation tiheyden ja koon vaihtelu ajan kuluessa.

massavaellus

Poikkeuksellisen voimakas tietyn eläinpopulaation yksilöiden muuttoliike alueelta toiselle, kun alkuperäisen elinalueen ympäristön kantokyky on ylittynyt.

metapopulaatio

Saman lajin osapopulaatioiden muodostama kokonaisuus, jossa eri osapopulaatiot elävät erillisillä elinympäristölaikuilla. Osapopulaatioiden välillä tapahtuu muuttoliikettä ja siten myös geenivirtaa.

ikärakenne

Populaation yksilöiden jakautuminen eri ikäryhmiin.

sukupuolten lukusuhde

Populaation koiraiden ja naaraiden yksilömäärien suhde.

neutralismi

Lajien välinen suhde, josta ei ole haittaa eikä hyötyä kummallekaan osapuolelle.

resurssikilpailu

Lajien välinen kilpailu, jossa eri lajien yksilöt käyttävät esimerkiksi samaa ravintoa olematta suoranaisessa kosketuksessa toisiinsa.

häirintäkilpailu

Lajien välinen kilpailu, jossa yksilöt ovat fyysisessä kosketuksessa toistensa kanssa.

peto-saalissuhde

Lajien välinen suhde, jossa saalistaja pyydystää ja syö eläimiä.

laidunnus

Lajien välinen suhde, jossa kasvinsyöjä tai muu laiduntava kuluttaja ei tuhoa ravintokohdettaan kokonaan vaan käyttää siitä ainoastaan osan ja siirtyy usein uuteen ravintokohteeseen.

loisinta

Lajien välinen suhde, jossa loinen käyttää isäntää hyväkseen pitkäaikaisesti

kommensalismi

pöytävierailu, Lajien välinen suhde, joka on toiselle osapuolelle merkityksetön ja toiselle hyödyllinen.

ehdollinen mutualismi

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa kumpikin osapuoli hyötyy, mutta ne tulevat toimeen myös ilman toista lajia.

ehdoton mutualismi

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa ainakin toinen lajeista on täysin riippuvainen suhteesta eikä selviä ilman toista lajia.

symbioosi

Lajin välinen hyvin kiinteä suhde, joka hyödyttää ainakin toista osapuolta. Symbioosilla voidaan tarkoittaa loisintaa, kommensalismia tai mutualismia kaikissa niissä tapauksissa, joissa lajeilla on fyysisesti läheinen riippuvuussuhde.

ravintoketju

Aineen ja energian siirtyminen tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.

ravintoverkko

Ekosysteemin risteävien ravintoketjujen muodostama kokonaisuus, josta näkyvät ekosysteemin lajien väliset suhteet ravinnonkäytössä ja saalistuksessa.

tuottaja

Eliö, joka tuottaa epäorgaanisista aineista orgaanisia yhdisteitä.

kuluttaja

Eliö, joka käyttää ravinnokseen muita eläviä tai kuolleita eliöitä. Esimerkiksi kasvinsyöjät, pedot ja hajottajat.

hajottaja

Eliö, joka hankkii ravintonsa hajottamalla muita eliöitä

ekologinen tehokkuus

Hyötysuhde, jolla eliön tai energiapyramidin tietyn tason saama energia sitoutuu sen rakenteisiin (biomassaan).

energian ohivirtaus

Energia, joka kullakin energiapyramidin tasolla jää käyttämättä tai kuluu omiin elintoimintoihin ja häviää lopulta lämpönä ilmaan.

perustuotanto

Tuottajien sitoma energia tai sen avulla valmistettu biomassa.

jatkotuotanto

Kuluttajien valmistama biomassa ja siihen sitoutunut energia, joka on energiapyramidin seuraavan kuluttajatason käytettävissä.

pääravinne

Ravinne, jota kasvit tarvitsevat melko suuria määriä. Tärkeimmät pääravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium.

hivenaine

Aine, jota eliöt tarvitsevat vain hyvin pienen määrän.

minimitekijä

Ympäristötekijä, joka rajoittaa kaikkein eniten yksilön tai lajin elinmahdollisuuksia.

nitrifikaatio

Maaperän nitrifikaatiobakteerien toimintaa, jossa ne hapettavat ammoniumionit nitriiteiksi ja edelleen nitraateiksi.

abioottinen typensidonta

Elottoman luonnon typensidontareaktio, jossa ilman typpimolekyylejä hajoaa ja liittyy yhteen hapen kanssa. Reaktiossa muodostuu typen oksideja. Näin tapahtuu erityisesti ukkosella, kun salamoinnin synnyttämä korkea lämpötila helpottaa reaktiota.

biologinen typensidonta

Entsyymeihin perustuva typensidontareaktio, jossa typensitojabakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasua ammoniumioneiksi.

biodiversiteetti

Oletus, jonka mukaan kosketus luontoon ja sen mikrobeihin, parantaa ihmisen immuunipuolustusta ja ehkäisee allergioita.

pirstoutuminen

Elinympäristön hajoaminen pieniksi laikuiksi esimerkiksi ihmistoiminnan seurauksena.

reunavaikutus

Ilmiö, jossa kahden ekosysteemin rajalla on suurempi lajimäärä kuin ekosysteemien sisällä, sillä reunavyöhykkeellä elää molempien ekosysteemien lajeja.

ekosysteemien monimuotoisuus

Monimuotoisuuden taso, joka tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen vaihtelua. Ekosysteemien monimuotoisuuteen vaikuttaa erilaisten abioottisten olosuhteiden vaihtelu.

lajimonimuotoisuus

Monimuotoisuuden taso, joka tarkoittaa alueella elävien lajien määrää.

lajin sisäinen monimuotoisuus

Samaan lajiin kuuluvien yksilöiden ja populaatioiden perinnölliset erot. Monipuolinen geeniperimä auttaa populaatiota sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin

avainlaji

Laji, joka on erityisen tärkeä ekosysteemin toiminnan kannalta. Lajin häviäminen ekosysteemistä aiheuttaisi todennäköisesti monen muun lajin häviämisen kyseisestä elinympäristöstä.

biodiversiteettihypoteesi

Oletus, jonka mukaan kosketus luontoon ja sen mikrobeihin, parantaa ihmisen immuunipuolustusta ja ehkäisee allergioita.

biotooppi

Ympäristötyyppi, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia. Biotooppeja voi tunnistaa niille ominaisen lajiston avulla.

kasvupaikkatekijä

Kasvupaikan ominaisuus, joka vaikuttaa kasvin elinmahdollisuuksiin alueella. Esimerkiksi valon, veden ja ravinteiden määrä.

kuiva kangasmetsä

Metsätyyppi, joka muodostuu sellaisille kasvupaikoille, missä on hyvin vettä läpäisevä ja niukkaravinteinen maalaji.

tuore kangasmetsä

Metsätyyppi, joka muodostuu sellaisille kasvupaikoille, missä on hyvin vettä pidättävä maalaji.

lehto

Metsätyyppi, joka muodostuu sellaisille kasvupaikoille, missä on hyvin vettä pidättävä ja runsasravinteinen maalaji.

turve

Eloperäinen maalaji, joka muodostuu kasvien hajotessa hapettomissa olosuhteissa.

räme

Vähäravinteinen suotyyppi, jossa kasvaa puita.

korpi

Melko ravinteikas suotyyppi, jossa kasvaa metsä- ja suolajeja.

neva

Vähäravinteinen suotyyppi, jossa ei kasva puita.

rehevä järvi

Runsasravinteinen järvi, jossa on yleensä runsaasti kasvillisuutta.

karu järvi

Vähäravinteinen järvi, jossa perustuotannon määrä on pieni.

humusjärvi

Tummavetinen järvi, jonka veteen on liuennut runsaasti humushappoja.

murtovesi

Makean veden ja suolaisen meriveden sekoitus, jonka suolapitoisuus on selvästi pienempi kuin valtamerissä.

sukkessio

Tietyllä paikalla tapahtuva eliöyhteisön muuttuminen ajan kuluessa.

pioneerilaji

Laji, joka valloittaa vasta paljastuneen maa-alueen ensimmäisenä.

kaupunkiekologia

Ekologian ala, joka keskittyy tutkimaan kaupunkiekosysteemin toimintaa sekä kaupungistumisen vaikutuksia eliöihin.

hukkalämpö

Rakennuksista vapautuvaa lämpöä, joka saattaa helpottaa tiettyjen lajien selviytymistä kaupungeissa.

tiivistymisydin

Pieni hiukkanen, johon vesimolekyylit voivat tiivistyä. Esimerkiksi pöly- tai tuhkahiukkaset.

vieraslaji

Laji, joka on levinnyt elinalueelleen ihmisen toiminnan vaikutuksesta

tulokaslaji

Laji, joka on levinnyt itse alueelle viimeisten vuosikymmenten aikana.

joutomaa

Kaupunkialueen sisällä oleva hylätty, autio alue.

generalisti

Laji, jolla on laaja ekologinen lokero esimerkiksi ravinnonkäytön suhteen. Se käyttää ravintonaan monenlaisia ravintokohteita.

reunavaikutus

Ilmiö, jossa kahden ekosysteemin rajalla on suurempi lajimäärä kuin ekosysteemien sisällä, sillä reunavyöhykkeellä elää molempien ekosysteemien lajeja.

ekologinen käytävä

Yhtenäinen viheralue, jota pitkin eliöt voivat siirtyä elinaluelaikulta toiselle.

vihersilta

Ekologinen käytävä, jota pitkin eliöt voivat siirtyä turvallisesti tien yli.

vihersormet

Ekologisten käytävien verkosto pääkaupunkiseudulla.