KE04

aineen häviämättömyyden laki

kemiallisessa reaktiossa ainetta ei häviä, vaan aineet vain muuttuvat toisiksi aineiksi

lähtöaine

aine, joka muuttuu reaktiotuotteeksi kemiallisessa reaktiossa

reaktiotuote

aine, joka muodostuu kemiallisessa reaktiossa

reaktioyhtälö

kemiallisten reaktioiden merkitsemistapa. näkyy lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden kemialliset kaavat ja pienimmät kokonaislukukertoimet

tasapainoitettu reaktioyhtälö

reaktion molemmilla puolilla on sama määrä kunkin alkuaineen atomeja

prosentuaalinen saanto

kuvaa, kuinka monta prosenttia reaktiotuotteen todellinen saanto on teoreettisesta saannosta

stoikiometria

hyödyntää tasapainotetun reaktioyhtälön kertoimia reaktioon osallistuvien aineiden ainemäärien suhteiden päättelemiseen ja eri aineiden määrien ratkaisemiseen

teoreettinen saanto

tasapainotetun reaktioyhtälön kertoimien mukaan laskettu rektiotuotteiden enimmäismäärä

rajoittava tekijä

lähtöaine joka kuluu loppuun, eli joka loppuu ensin

ideaalikaasu

kaasumaisen olomuodon teroeettinen malli, jota käytetään selittämään todellisten kaasujen ominaisuuksia

ideaalikaasun moolitilavuus

vakio

ideaalikaasun tilanyhtälö

kaava jolla ratkaistaan kaasun tilavuutta

ekvivalenttipiste

päätepiste, jossa neutraloituminen on tapahtunut täydellisesti

emäs

aine joka vastaanottaa protonin

gravimetrinen menetelmä

kvantitatiivinen analyysimenetelmä, joka perustuu massan mittaamiseen

hajoamisreaktio

yhdiste hajoaa useammiksi pienimmiksi yhdisteiksi tai alkuaineiksi, kun aineeseen tuodaan lisäenergiaa

happo

aine, joka luovuttaa protonin

kvalitatiivinen analyysi

analyysi, joka perustuu aineen kemialliseen tai fysikaaliseen ominaisuuteen ja siten aineen tunnistamiseen

kvantitaavinen analyysi

analyysi, jossa aineen määrä voidaan esittää numeerisesti ja sopivalla yksilöllä

neutraloitumisreaktio

reaktio, jossa happo ja emäs reagoivat muodostaen suolaa tai suolaliuoksen ja vettä

niukkaliukoinen suola

ioniyhdiste, joka ei liukene tai liukenee hyvin vähän veteen

palamisreaktio

aineen reaktio hapen kanssa

protoninsiirtoreaktio

reaktio, josas protoni siirtyy hapolta emäkselle

saostumisreaktio

reaktio, jossa muodostuu niukkaliukoista yhdistettä

titrantti

titrauksessa käytetty liuos, jonka konsentraatio tunnetaan

areeni

aromaattinen hiilivety

alkylointi

vety korvataan jollakin alkyyliryhmällä ( hiilivedyllä )

halogeenialkaani

alkaani, johon on liittynyt yksi tai useampi halogeeniatomi

katalyytti

aine joka nopeuttaa kemiallista reaktioita

korvautumisreaktio

toinen nimi substituutioreaktiolle

radikaali

atomi tai molekyyli, jolla on pariton elektroni

radikaalireaktio

etenee sellaisten välivaiheiden kautta, joissa muodostuvilla yhdisteillä tai atomeilla on parittomia elektroneja

radikaalisubstituutioreaktio

alkaaneille tyypillinen substituutioreaktio joka käynnistetään radikaalilla

substituutioreaktio

reaktio jossa yhdisteessä oleva atomi tai atomiryhmä vaihtuu toiseksi

additioreaktio

käänteinen eliminaatioreaktiolle: molekyyliin liittyy uusia atomeja tai atomiryhmiä niin, että kahdesta reagoivasta molekyylistä muodostuu yksi tuotemolekyyli

dehydraatio

eliminaatioreaktio, jossa vettä lohkeaa kun kahdesta vierekkäisestä hiiliatomista irtoaa vetyatomi ja tilalle muodostuu kaksoissidos

eliminaatioreaktio

käänteinen additioreaktiolle: reaktiossa lohkeaa jokin pieni atomiryhmä ja tilalle syntyy kaksois- tai kolmoissidos

hydraus

vedyn additio

liittymisreaktio

toinen nimi additioreaktiolle

lohkeamisreaktio

toinen nimi eliminaatioreaktiolle

markovnikovin sääntö additioreaktiossa

jos kaksoissidoksen hiiliatomeissa on eri määrä vetyjä, liittyvä vety kiinnittyy pääasiassa siihen hiileen, jossa on ennestää enemmän vetyjä

emäshydrolyysi

hydrolyysireaktio jota tehostetaan käyttämällä emästä. jos vapautuu karboksyylihappoja, ne neutrolaoituu emäksen takia suolaksi

asetaali

samaan hiiliatomiin on liittynyt kaksi happiatomien silloittamaa alkyyliryhmää

esterihydrolyysi

vesi katkaisee esteriryhmän sidoksen ja reaktiotuotteina muodostuu karboksyylihappo ja alkoholi

esteröitymisreaktio

karboksyylihapon ja alkoholin välinen reaktio, jossa lohkeaa vettä

hydrolyysi

käänteinen kondensaatiolle: vesi liittyy molekyyliin niin, että muodostuu kaksi pienempää tuotemolekyyliä

kondensaatioreaktio

käänteinen hydrolyysille: molekyylit yhdistyy niin, että muodostuu yksi isompi tuotemolekyyli ja samalla lohkeaa jokin pieni molekyyli (usein vesi)

additiopolymeeri

additioreaktiolla tehty polymeeri

aloitekatalyytti

yhdiste joka hajoaa helposti tuottaen parittoman elektronin sisältäviä radikaaleja, jotka käynnistää additiopolymerointireaktion

biopolymeeri

luonnossa esiintyvä polymeerim kuten hiilihydraatit, proteiinit tai nukleiinihapot. usein kondensaatiopolymeerejä

kondensaatiopolymeeri

muodostuu monomeereistä, joiden funktionaaliset ryhmät reagoivat keskenään muodostaen välilleen uuden sidoksen.

monomeeri

molekyyli, joka reagoi polymeroitumisreaktiossa ja josta muodostuu polymeerimolekyylin toistuva rakenneyksikkö

polymeeri

muodostuu kun monomeerejä liittyy toisiinsa

poylmeerimolekyyli

toistuvista rakenneyksiköistä muodostuva iso molekyyli

semisynteettinen polymeeri

kemiallisesti muokattuja biopolymeerejä

synteettinen polymeeri

ihmisen täysin teollisin menetelmin valmistamia, esim muovit, kumit, tekokuidut

toistuva rakenneyksikkö

polymeerimolekyylin pienin samana toistuva osa

biohajoava muovi

luonnossa helposti hajoava muovi

biomuovi

biohajoava tai biopohjainen muovi

biopohjainen muovi

luonnon uusiutuvista raaka-aineista valmistettu muovi

elastomeeri

synteettinen polymeeri, jolle on tyypillistä rakenteen joustavuus =

muovi

seos, joka koostuu yleensä peruspolymeereistä ja useista lisäaineista

kertamuovi

muovia, jota ei voida lämmön avulla muokata ilman, että sen rakenne hajoaa pysyvästi

kestomuovi

muovia, jota voidaan lämmön avulla muokata useita kertoja ilman, että sen kemiallinen rakenne hajoaa

tekokuitu

ohuita, lankamaisia polymeerejä, joille on tyypillisä suuri vetolujuus ja kestävyys

biomolekyyli

eliöissä esiintyvä, elämälle välttämätön molekyyli

disakkaridi

kahdesta monosakkaridista glykosidisidoksen välityksellä muodostunut sakkaridi

glykogeeni

glukoosista muodostunut polysakkaridi, joka toimii ihmisellä varastopolysakkaridina

glykosidisidos

osa asetaaliryhmää, joka muodostuu, kun monosakkaridi reagoi renkaan sulkeutumiskohdasta monosakkaridiin liittyvän alkoholin hydroksiryhmän kanssa

hiilihydraatti

yleisnimitys sakkarideille ja niistä muodostuneille yhdisteille

makromolekyyli

suuri molekyyli, joka on usein biomolekyyli

monosakkaridi

yksinkertaisin sakkaridiyksikkö: sisältää karbonyyliryhmän ja OH-ryhmiä

oligosakkaridi

koostuu 3-20 monosakkaridiyksiköstä

polyoli

moniarvoinen alkoholi

polysakkaridi

yli kymmenestä sakkaridiyksiköstä glykosidisidoksilla muodostunut polymeeri

selluloosa

glukoosista muodostunut polysakkaridi, joka toimii kasvien rakennepolysakkaridina

tärkkelys

glukoosista muodostunut polysakkarisi, joka toimii kasvien ravintovarastona