psyka 1.2

psyka

Aivokuori aivojen uloin kerros, joka on erityisen keskeinen vaativissa psyykkisissä toiminnoissa, kuten ajattelussa ja muistissa; eri aivokuoren alueet ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin

Bandura, Albert (s. 1925) mallioppimisen tutkija, sosiaalisen oppimisen teorian kehittäjä. Muista tutkimus lapsista, jotka videon nähtyään saattoivat matkia väkivaltaisen aikuisen käyttäytymistä. Lapsi, joka uskoi saavansa karkkia palkinnoksi, löi vasaralla itseään isokokoisempaa mallinukkea.

Sen sijaan ne kohderyhmän lapset, joille näytettiin video, jossa nukkea pahoinpidellyt aikuinen sai moitteita, eivät lyöneet nukkea.

Bandura päätteli, että nämä lapset oppivat mallista väkivaltaisuutta saadessaan palkinnot

Biologiset motiivit motiivit, jotka tähtäävät hengissä säilymiseen ja peruselintoimintojen ylläpitoon, esim. nälkä ja jano

Esimerkiksi Freud määritteli nämä lähinnä viettien puolelle. -piirsimme jäävuorimallin

Mashlovin hierarkiassa biologiset motiivit kuuluivat alimpaan osastoon ihmisen tarpeista.

Ei-tietoinen asia, joka ei ainakaan suoraan aukene mielessä käsiteltäväksi

Evoluutiopsykologia psykologian osa-alue, jossa tutkitaan psyykkistä toimintaa luonnonvalinnan mekanismien kautta

Freud, Sigmund (1856–1939) psykoanalyysi-nimisen psykoterapiamuodon ja psykodynaamisen teorian kehittäjä . Esim. malli psyykeen rakenteesta ”jäävuorena”, katso vihkomuistiinpanot

Hallintakeino tietoinen keino selvitä vaikeista tunteista; voi olla fyysinen/biologinen, kognitiivinen/psyykkinen, sosiaalinen tai kulttuurinen; coping-keino

Havaintokehä tapahtumasarja, jossa skeemat ohjaavat havainnointia, ja näin skeema muokkaantuu havaitun todellisuuden mukaisesti, ja muokkaantunut skeema ohjaa edelleen uutta tiedonhakua

Skeema sisäinen malli; yksilön aiempiin kokemuksiin ja tietoihin perustuva käsitys siitä, mitä asiat ovat ja miten ne toimivat, ja joka ohjaa hänen toimintaansa

Hiljainen tieto Kokemuksen myötä syntynyttä tietoa, jota emme osaa pukea sanoiksi. Esim. kokenut työnohjaaja säteilee luottamusta niin että uusi kokelas saa tunteen, että tältä ihmiseltä voi kysyä mitä tahansa joutumatta itse naurun alaiseksi.

Hypoteesi teoriasta tai käytännöstä johdettu ennuste tutkimuksen tuloksesta

Itsemyötätunto itsensä arvostaminen ja hyväksyminen sekä myötätuntoinen suhtautuminen itseen erityisesti vaikeina hetkinä

Julkisuusperiaate tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että muut ihmiset voivat arvioida tutkimuksia ja toiset tutkijat voivat toistaa ne. Nivoutuu eettisiin periaatteisiin suhteessa tutkittavien ja tieteen tekijän välisiin sopimuksiin. Esim. salassapitovelvollisuus suhteessa tutkittavan ihmisen identiteettiin

Klassinen ehdollistuminen oppimisen muoto, jossa neutraaliin ärsykkeeseen opitaan reagoimaan kuin ehdottomaan ärsykkeeseen. Esim. Pavlovin koirakokeet… Kun koira oli oppinut yhdistämään neutraalin ärsykkeen, tässä kellon kilinän ruon saamiseen. Käytännössä oppineen koiran syljen eritys alkoi pelkästä kellon kilinästä.

Meillä ihmisillä esim. herkullisen ruokakuvan näkeminen voi saada ”veden kielelle”

VERTAA:

Välineellinen ehdollistuminen oppimista, jossa ihmisen tai eläimen jokin toiminta tulee todennäköisemmäksi, kun sitä seuraa palkinto; esimerkiksi ihminen, jota kehutaan lauluesityksestä, laulaa todennäköisemmin jatkossakin, ja vastaavasti reaktio heikkenee, jos sitä seuraa epämiellyttävä rangaistus.

Kokeellinen tutkimusote tutkimusote, joka kartoittaa syy-seuraussuhdetta tutkittavien muuttujien välillä, ks. tutkimusote

Korrelatiivinen tutkimusote tutkimusote, jolla selvitetään, onko tutkittavien muuttujien välillä tilastollista yhteyttä, ks. tutkimusote

Kuvaileva tutkimusote tutkimusote, jota käytetään, kun halutaan selvittää ilmiön yleisyyttä ja esiintyvyyttä esimerkiksi tietyssä maassa, ks. tutkimusote

Tutkimusote tapa, jolla tutkimus toteutetaan; ks. myös korrelatiivinen tutkimus, kokeellinen tutkimus, tapaustutkimus ja kuvaileva tutkimus

Korrelaatio arvo, joka kertoo, ovatko tutkittavat muuttujat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa

Laadullinen tutkimus ei-määrällinen tutkimus, jonka tuloksia ei saada lukuina, vaan ne esitetään sanallisessa muodossa

Lähikehityksen vyöhyke tehokkaan oppimisen alue, jolla yksilö ei suoriudu tehtävistä yksin, mutta kylläkin ympäristön tukemana

Metakognitio kyky tunnistaa ja säädellä omia kognitiivisia toimintoja; ajattelemisen ajattelemista

Määrällinen tutkimus tutkimus, jonka tulokset ilmoitetaan lukuina

Objektiivinen puolueeton; tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että tutkijat eivät saa toiveillaan tai mielipiteillään vaikuttaa tutkimusten tuloksiin

Otos joukko tutkittavia ihmisiä, jotka on valittu tutkimukseen edustamaan kaikkia tutkimuksen kohteita (esim. kattava otos suomalaisia lukiolaisia edustaa kaikkia suomalaisia lukiolaisia)

Perusjoukko tutkimuksen kohteena oleva joukko, jota koskevia tietoja halutaan kerätä

Perustunne synnynnäinen tunne, jota esiintyy kaikilla ihmisillä kaikissa kulttuureissa

6. perustunnetta ovat: pelko, ilo, inho, viha, hämmästys ja suru. siis näiden on todettu esiintyvät riippumatta yksilön kasvu- ja kulttuuritaustasta. Nämä tunteet ovat tunnistettavissa myös sokeana syntyneiden ihmisten kasvoista eli niitä ei malliopita vaan ne ovat ns. synnynnäisiä. Kirjan luku 11

Projisointi puolustuskeino, jossa tunne, ajatus tai motivaatio heijastetaan toiseen (esim jos on itsellä joku tunne niin olettaa että se on myös toisella)

psyykkinen itsesäätely puolustus- ja hallintakeinojen käyttäminen psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi ja vaikeista tunteista selviämiseksi

Resilienssi psyykkistä joustavuutta eli palautumiskykyä kohdattaessa vastoinkäymisiä

orientaatiot:

•

Saavutusorientaatio tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on saada aikaiseksi ja suoriutua hyvin opiskelutehtävistä

•

Suoritusorientaatio tavoiteorientaatio, jossa opiskelijan keskeinen tavoite on menestyä opinnoissa hyvin muihin verrattuna

•

Tavoiteorientaatio se, millaisiin tavoitteisiin opiskelija pääsääntöisesti opiskellessaan pyrkii

•

(muita?)

Syväsuuntautuneisuus oppimistilanteessa pyrkimys ymmärtää; oppijan tavoitteena on osata selittää, mistä ilmiössä on kyse, millainen kokonaisuus osista rakentuu ja miten osat liittyvät toisiinsa

Tarkkaavaisuus huomion kohdistaminen tietoisesti tai tahattomasti johonkin havaintokentän osaan tai mielen sisältöön; sen avulla osa ärsykkeistä valitaan tarkempaan käsittelyyn

Tiedonkäsittely kognitiiviset toiminnot, kuten havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu, kieli, oppiminen ja muisti

Toiminnanohjaus valveilla ollessa jatkuvasti käynnissä oleva psyykkinen tapahtumasarja, jossa ohjataan ajatuksia, tunteita, tavoitteita ja motorisia toimintoja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa

Tutkimusote tapa, jolla tutkimus toteutetaan; ks. myös korrelatiivinen tutkimus, kokeellinen tutkimus, tapaustutkimus ja kuvaileva tutkimus

Yleistettävä tieteen tunnusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että tutkimukset pyrkivät paljastamaan säännönmukaisuuden tutkittavasta kohteesta ja pätemään mahdollisimman laajalti (esim. eri-ikäisiin ja eri maiden kansalaisiin)