ABI Biologia Kertaus

aarniometsä

Ikimetsä. Kliimaksivaiheen saavuttanut vanha luonnontilainen metsä. Pääpuulajina on Etelä- ja Keski-Suomen ikimetsässä kuusi.

aapasuo

Suoyhdistymätyyppi, jonka keskiosa on reunoja alempana. Tyypillisiä ravinteikkaita soita Pohjois-Suomessa.

abioottiset tekijät

Elottomat fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten lämpötila ja kosteus.

abortti

1) Spontaani abortti eli keskenmeno 2) Raskauden keskeyttäminen varhaisessa alkion- tai sikiönkehityksen vaiheessa (alle 22 raskausviikkoa)

ABO-veriryhmät

Veriryhmäjärjestelmä, joka perustuu punasolujen pinnan proteiinien eli pinta-antigeenien rakenne-eroihin. Ihmisen veriryhmät ovat A, B, AB ja 0 (nolla). A- ja B-molekyylit (eli A- ja B-antigeenit) ovat veriryhmätekijöitä, ja ne voivat saada aikaan vasta-aineiden muodostuksen.

abskissihappo

Kasvihormoni, joka ylläpitää kasvien (esim. siemenen) lepovaihetta. Se edistää myös lehtien ja kukkien karisemista

absorptio

Imeytyminen. Ravintoaineiden imeytyminen eläimen elimistöön, ravinteiden imeytyminen soluihin ja säteilyn pidättyminen johonkin aineeseen.

adrenokortikotrooppinen hormoni

ACTH. Kortikotropiini. Aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä hormoni, joka säätelee lisämunuaisen kuorikerroksen hormonien eritystä.

adaptaatio

Sopeutuma eliön rakenteessa tai toiminnassa, joka antaa eliölle paremman mahdollisuuden tulla toimeen ympäristössään. - voi olla fenotyyppistä (esimerkiksi kameleontti vaihtaa väriä ympäristön taustan värin mukaan) tai genotyyppistä (evoluution seurauksena laji sopeutuu paremmin ympäristöön).

adeniini

A. Orgaaninen typpeä sisältävä (puriini)emäs, joka on rakennusosana mm. nukleiinihapoissa ja ATP:ssä.

adenofosfaatit

Adenosiinista muodostuneita yhdisteitä, joihin on liittynyt 1-3 fosfaattioryhmää. Esim. AMP, ADP, ATP ja sykliset adenosiinit.

adenosiinitrifosfaatti (ATP)

Runsasenerginen fosforiyhdiste, joka on solujen välitön energianlähde. Energia on -:n fosfaattiosien välisissä sidoksissa. -:tä syntyy soluhengityksessä ja fotosynteesissä.

aerobinen

Happipitoinen tai happea tarvitseva eliö tai reaktio.

adrenaliini

Lisämunuaisen ytimestä stressitilanteissa erittyvä hormoni, joka kohottaa elimistön suorituskykyä mm. lisäämällä sydämen sykintää ja veren sokeripitoisuutta sekä tehostamalla hengitystä.

agrobakteeri

Kaksisirkkaisten kasvien jalostuksessa käytettävä bakteeri, jonka Ti-plasmidi toimii geenin kuljettimena.

ahmimishäiriö

Sairaalloinen ruuan ahmiminen, mikä johtaa usein oksentamiseen.

AIDS

Kädellisten immuunikatotauti. Tarttuva tauti, jonka aiheuttaa retroviruksiin kuuluva HI-virus.

aikuiskantasolut

Aikuisen elimistössä olevia monikykyisiä eli multipotentteja kantasoluja, jotka voivat erilaistua vain muutamaksi erilaiseksi kudokseksi. Esim. luuytimen kantasolut voivat erilaistua verisoluiksi.

aineenvaihdunta

Eliön solujen kemiallisten reaktioiden yhteisnimitys. Reaktiot ovat joko aineiden hajoamisreaktioita (katabolia) tai uusien aineiden muodostumiseen liittyviä reaktioita (anabolia).

aineiden kierto

Tuottajissa syntyneitä orgaanisia aineita, kuten sokeria, siirtyy ravintoketjuissa kuluttajille. Eliöiden aineenvaihdunnassa osa orgaanisista aineista hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi ja osan hajottajat hajottavat kasviravinteiksi. Kasvit ottavat ravinteet käyttöönsä, ja näin aineet kiertävät ekosysteemissä.

aistinalue

Isoaivojen kuoren alue, jossa jonkin aistin aistinsoluista tulleiden impulssien käsittely synnyttää aistimuksen. Esim. näköalue ja kuuloalue.

aistiradat

Aistimesta isoaivojen aistinalueelle kulkevat hermoradat.

aistinreseptori

Aistinelimen solu, joka ottaa vastaan ja muuttaa ulkoisen fysikaalisen tai kemiallisen ärsykkeen hermoimpulssiksi.

aitotumaiset

Eliöt, joiden solussa tumaa ympäröi tumakotelo.

aivoinfarkti

Verisuonitukoksen aiheuttama paikallinen aivovaurio. Aivojen hermosolut voivat olla ilman happea vain muutamia sekunteja, mistä syystä jatkuva hapen (ja myös glukoosin) saanti on soluille välttämätöntä.

aivokammiot

Aivojen sisällä olevat ontelot, joissa on aivo-selkäydinnestettä. Yksi kammioista jatkuu kapeana selkäytimen keskuskanavana.

aivokuori

Isoaivojen päällimmäisenä kerroksena oleva harmaa aine, joka muodostuu ydintupettomista hermosoluista.

aivokurkiainen

Etuaivopuoliskoja yhdistävä viejähaarakekimpuista muodostunut aivokudos.

aivolisäke

Hypofyysi. Väliaivojen pohjaan varsiosastaan kiinnittynyt pieni umpirauhanen. Sen etuosasta erittyy monia hormoneja, jotka säätelevät muiden umpirauhasten hormonien eritystä. Takaosasta erittyy oksitosiinia ja ADH:ta.

aivopuolisko

Selkärankaisten vasen ja oikea etuaivopuolisko. Ainakin ihmisellä vasen puolisko on yleensä hallitseva ja aiheuttaa oikeakätisyyden. Puoliskoilla on laajempaakin työnjakoa.

aivorunko

Aivojen runko-osa, johon luetaan keskiaivot, aivosilta sekä ydinjatke. Sen sisäosissa olevassa harmaassa aineessa hermosolut muodostavat aivoverkoston

aivo-selkäydinneste

Aivokammioissa ja selkäydinkanavassa oleva neste. Sen mukana aivot saavat ravintoa ja niistä poistuu aineenvaihdunnan tuotteita. Nestettä imeytyy aivokalvon kautta vereen. Aivot kelluvat -:ssä.

aivot

Keskushermoston osa, johon nisäkkäällä kuuluvat isotaivot, väli- ja keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke.

aivoverkosto

Aivorungon sisäosissa oleva, harmaasta aineesta koostuva aivojen osa, joka säätelee yksilön vierystilaa.

aksoni

Hermosolun pitkä ja haaraton viejähaarake, joka kuljettaa impulsseja solukeskuksesta poispäin.

aktiini

Lihassolun proteiinisäie, joka osallistuu lihassolun supistukseen ATP-energian avulla myosiini-säikeiden kanssa.

aktiivilietemenetelmä

Jätevesien puhdistuksen vaihe, jossa mikrobit hajottavat altaassa veteen liuennutta orgaanista ainesta. Osa aineksesta muuttuu mikrobimassaksi, joka painuu lietteenä selkeytysaltaan pohjaan ja kaavitaan sieltä pois. Näin jätevedestä saadaan poistetua suuriä määriä ravinteita.

aktiivinen ioninotto

Energiaa (ATP:tä) kuluttava ionien siiräminen solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen. Esim. natrium-kaliumpumppu

aktiopotentiaali

Toimintajänniteaalto eli impulssi, kun solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä vallitseva sähköjännite muuttuu hetkellisesti hermo- tai lihassolun toimintavaiheen aikana.

akvaporiinit

Solukalvon kalvoproteiineja, jotka mahdollistavat veden nopean liikkeen kalvon läpi. Esimerkiksi munuaistiehyessä absorboivat vettä takaisin virtsan muodostumisen aikana.

alalajit

Eliökunnan luokittelun yksikkö. Tarkoittaa paikallista, keskenään lisääntyvien populaatioiden ryhmää, jonka edustajissa on piirteitä, joiden perusteella ne ovat erotettavissa muista saman lajin ryhmistä.

albinismi

Synnynnäinen, resessiivisesti periytyvä ominaisuus, jossa eläimen tai ihmisen iho sekä höyhenet tai karvat ovat valkoiset ja silmän värikalvo näyttää punaiselta. Kasveilla albinismi ilmenee mm. terälehtien valkoisuutena.

albumiini

Vesiliukoinen verinesteen runsaslukuisin proteiini, jota on myös mm. maidossa, munissa ja siemenissä. Suuren kokonsa takia - pysyy verisuonistossa ja mahdollistaa osaltaan veden osmoottisen paluun kudosnesteestä verenkiertoon.

alkeisvarsikko

Sanikkaisten perimältään haploidinen (n) itiöstä kehittyvä muodostuma. Siihen kehittyvät siittö- ja/tai munapesäkkeet. Hedelmöityksen jälkeen munasolusta kehittyy varsinainen kasvi, esimerkiksi saniainen, jonka kromosomisto on diploidinen (2n).

alkio

Embryo. Yksilönkehityksen varhainen kehitysvaihe, josta ei vielä voida tunnistaa, minkä eläinryhmän laji on kyseessä. Siemenkasvien - on naaras- ja koirassukusolun yhtymisen jälkeen syntyvä, vielä siemenen sisällä oleva kasvin alku, jonka osat ovat alkeisjuuri, alkeisvarsi, alkeissilmu ja alkeislehdet.

alkiokantasolut

Varhaisen alkion kaikkikykyisiä soluja, jotka voivat erilaistua miksi tahansa kudostyypiksi

alkiokalvot

Matelijoiden, lintujen ja nisäkkäiden alkiota ympäröivät kalvot.

alkikerrokset

Eläinalkion varhaiskehityksen kudoskerrokset: ulko-, keski- ja sisäkerros, joista kehittyvät kudosten erilaistumisen seurauksena eri elimet.

alkionsiirto

Eläinjalostuksen menetelmä, jossa varhainen nisäkäsalkio siirretään naaraan kohtuun. Alkio kehittyy siellä poikaseksi. Alkio on yleensä tuotettu keinohedelmöityksellä.

alkiorakkula (blastokysta)

Nisäkkäiden alkionkehityksen varhainen vaihe. Rakkulan sisällä olevasta sisäsolumassasta kehittyy itse alkio.

alkoholikäyminen

Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa. Bioteknologiassa alkoholia valmistetaan hiivasoluissa. C6H12O6 --> 2C2H5OH + 2CO2 + 2ATP

alkueliöt

Protista. -:n lasketaan kuuluviksi kaikki levät, alkeellisia sienimäisiä eliöitä sekä yksisoluisia mikro-organismeja kuten alkueläimet. - ovat aitotumaisia.

alkueläimet

Protozoa. Yksisoluisia alkueliökuntaan kuuluvia eläimiä, kuten itiöeläimiin kuuluva malarialoisio ja siimaeliöihin kuuluva unitautiloisio. Suurin osa lajeista elää vedessä, monilla loisivilla laheilla on monimutkainen elinkierto. Pahoja tauteja aiheuttavien eliöiden lisäksi osa lajeista on eläimien kanssa eläviä hyödyllisiä symbiontteja.

alkumeri

Maapallon alkuaikojen merialueet, jonne kertyi erilaisia molekyylejä ja joissa elämän oletetaan syntyneen elämän alkuaikana.

alkusolu

Ensimmäinen teoreettinen solu, joka syntyi alkusynnyn seurauksena. Eliömaailman katsotaan kehittyneen samoista alkusoluista kaikkia eliöitä yhdistävien piirteiden takia.

alkusynty

Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena kehittyneistä elottomista aineista elämän alkuaikana.

alkuvirtsa (primaarivirtsa)

Nefronin verisuonikeräsestä nefronin koteloon suodattuva hyvin laimea virtsa. Se sisältää veriplasman ainesosat proteiineja lukuun ottamatta.

alleeli

Geenin vaihtoentoinen muoto. Yhdestä geenistä voi olla useita eri -:ja, jotka sijaitsevat vastinkromosomeissa. Diploidisessa solussa on samasta geenistä kaksi -:a. Jos nää ovat keskenään samanlaiset, yksilö on homotsygoottinen; jos erilaiset, yksilö on heterotsygoottinen.

allergeeni

Vierasaine, joka aiheuttaa allergisen reaktion.

allergia

Monimutkainen immuunijärjestelmän yliherkkyysreaktio, joka syntyy elimistön joutuessa toistuvasti kosketuksiin tiettyjen allergeenien kanssa.

allopolyploidia

Alloploidia. Polyploidan muoto, jossa yksilössä on moninkertaistuneena kahdesta (tai useammasta) lajista peräisin olevat kromosomistot

aloituskolmikko

Lähetti-RNA:ssa oleva kolmen emäksen ryhmä, jolla valkuaisainesynteesi alkaa. - eli -kodoni on AUG, joka liittää metioniinin polypeptidiketjun ensimmäiseksi aminohapoksi.

aluke

DNA- tai RNA-jakso, josta DNA:n kahdentuminen alkaa. - on lyhyt yksijuosteinen nukleiinihapposekvenssi, joka sisältää vapaan 3'-hydroksyyliryhmän. Alukkeita käytetään mm. PCR-menetelmässä DNA:n kahdentumisen aloittamiseksi

alusvesi

Kesäisin järvessä harppauskerroksen alla oleva vesikerros, jossa vesi on tasaisen viileää pohjaan asti.

Alzheimerin tauti

Vanhuusiän dementiamuoto, jossa muistin huononeminen johtuu erityisesti aivokuoren aivosolujen toiminnan nopeasta heikkenemisestä ja kuolemasta.

amensalismi

Kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji vaikuttaa toiseen negatiivisesti kärsimättä tai hyötymättä itse. Esimerkiksi Penicillium-pensselihome (antibiootti)(0) ja bakteeri (-).

aminohappo

typpipitoisia, aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia happoja, joista proteiinit rakentuvat. Luonnon proteiineissa esiintyy 20 erilaista -:a.

ammoniumioni

Typpipitoinen yhdiste (NH4+), kasvien tärkeä typen lähde.

amylaasi

Tärkkelystä pilkkova entsyymi. Eläimissä sylkirauhaset ja haima tuottavat -:a. Myös tärkeä mm. panimoteollisuuden entsyymi.

anabolia

Uusien aineiden muodostumiseen liittyvä reaktio, osa aineenvaihduntaa. Vastakohta katabolia.

anaerobinen

Eliö, elinympäristö tai reaktio, josta happi puuttuu.

anabolinen steroidi

Synteettinen steroidihormoni, joka vaikuttaa testosteronin kaltaisesti solujen aineenvaihduntaa lisäten, kasvattaa mm. lihasvoimaa.

androgeeni

Miespuolisia sukupuoliominaisuuksia lisäävä hormoni.

anemia

Tila, jossa veren punasolujen hemoglobiinipitoisuus tai punasolujen määrä on poikkeuksellisen pieni. Perussyynä voi olla esim. raudan puute.

aneuploidi

Solu tai yksilö, jonka kromosomiluku poikkeaa yhdellä tai muutamalla kromosomilla normaalista kromosomiluvusta. Esim. trisomiassa jokin kromosomi esiintyy kolmena kappaleena.

angina pectoris

Rasitusrintakipu, joka johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta aiheutuvasta sydänlihaksen hapen puutteesta. Se ilmenee yleensä rasitustilanteissa ja tuntuu voimakkaana kipuna rinnassa.

anoreksia nervosa

Sairaalloinen lihavuuden pelko ja ruokahalun puute. Johtaa yleensä vaaralliseen laihtumiseen

antibiootti

Bakteerin tai sienen erittämä toiseen eliöön, erityisesti bakteeriin, haitallisesti vaikuttava aine. Koska - eivät yleensä estä eläinsolun kasvua, niitä voidaan käyttää lääkeaineina bakteereja vastaan.

antibioottiresistenssigeeni

Yhdistelmä-DNA:n menetelmä, jossa muokatun plasmidin sisältämä - suojaa bakteeria antibiootilta, mutta kaikki plasmidittomat bakteerit kuolevat. Siten saadaan tieto siitä, mihin bakteereihin yhdistelmä-DNA-plasmidi on siirtynyt

antidiureettinen hormoni (ADH)

Vasopressiini. Aivolisäkkeen takalohkosta erittyvä hormoni, joka vaikuttaa erityisesti munuaisten toimintaan tehostamalla veden takaisinimeytymistä verenkiertoon, minkä seurauksena virtsa väkevöityy.

antigeeni

Vieras aine, tavallisesti proteiini, jota vastaan elimistö tuottaa vasta-aineita. Esim. bakteeria suojaava kapseli.

antihistamiini

Histamiinin eritystä tai vaikutusta estävä aine. Käytetään mm. allergisten oireiden hoidossa.

antikodoni

Tunnistuskolmikko. Siirtäjä-RNA:n nukleotidikolmikko, joka tunnistaa emäsparisäännön perusteella lähetti-RNA:n kodonin. Näin siirtäjä-RNA:n kuljettama aminohappo sijoittuu oikealle paikalleen ribosomissa valmistuvaan aminohappoketjuun proteiinisynteesissä.

antioksidantti

Hapettumista ehkäisevä aine. Puolustaa soluja hapettumista aiheuttavilta happiradikaaleilta. Mm. C- ja E-vitamiini, beetakarotenoidi ja favonoidit sekä seleeni.

antisense-juoste

DNA-juoste, joka toimii mallina RNA:lle tarnskriptiossa. Vastakkainen juoste on koodittava DNA-juoste.

antisense-menetelmä

Soluun siirretään lyhyt RNA-juoste (tai sen tuottava geeni), joka sitoutuu tietyn geenin tuottaman lähetti-RNA:n kanssa solulimassa estäen proteiinisynteesin ja näin geenin toiminnan.

antisense-RNA

Lyhyt yksijuosteinen RNA-juoste, joka pariutumalla lähetti-RNA:n kanssa säätelee sen toimintaa.

apoptoosi

Ohjelmoitunut solukuolema. Yksittäisten solujen geenien ohjaama aktiivinen solukuolema, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen (esim. sormien muodostuminen levymäisestä rakenteesta, johon sormien välit syntyvät -:n seurauksena) sekä vanhenemisen aikana.

arkeoni (arkki)

Esitumaisten toinen pääryhmä. Pidetään maapallon varhaisimpina eliöinä.

arterioskleroosi

Valtimonkovettumistauti. Sairaus, jossa valtimonrasvoittumistaudin takia valtimoiden seinämät paksunevat ja niiden kimmoisuus vähenee. Seurauksena on mm. verenpaineen kohoaminen.

askelkivi

Suojelualueita yhdistävät, esim. metsänhoidon yhteydessä jätetyt pienet saarekemaiset luonnonlaikut, jotka helpottavat eliöiden siirtymistä osapopulaatiosta toiseen.

asetyylikoliini

Välittäjäaine, joka välittää tietoa hermosolusta toiseen tai hermosolusta lihas- tai rauhassoluun. Tieto välittyy kohdesoluun sen solukalvon reseptoreiden kautta.

asidofiilinen

Mikrobi, joka hakeutuu happamaan ympäristöön ja elää siinä.

assosiaatio

Mielleyhtymä eli mielteiden kytkeytyminen toisiinsa aivotoiminnassa. Esim. sanojen ja asioiden yhdistyminen toisiinsa ihmisen mielessä jonkin ärsykkeenä toimivan sanan tai tapahtuman takia.

assosiaatioalueet

Isoaivojen kuorikerrosta, jossa aistinalueilta tulevia tietoja yhdistellään. Siellä syntyvät toimintojen käskyt ja tapahtuu oppiminen.

atrappi

Eläinten vakioliikesarjoja laukaisevaa avainärsykettä jäljittelevä, usein yksinkertaistettu malli. Atrappeja käytetään mm. eläinten käyttäytymisen tutkimuksessa.

ateroskleroosi

Valtimonrasvoittumistauti. Sairaus, jossa suurien valtimoiden sisäkerrokseen kertyy rasva-ainepaksuuntumia (kolesterolia), jotka myöhemmin sidekudostuvat ja kalkkeutuvat.

aukaisukupla

DNA:n kahdentuessa syntyviä pullistumia, jotka johtuvat DNA:n juosteiden irtoamisesta toisistaan. Näissä kohdissa avautuneet juosteet saavat rinnalleen uuden vastinjuosteen.

auksiini

Kasvihormoni, joka säätelee solujen jakautumista ja kasvua.

autoimmuunisairaus

Sairaus, jossa elimistön immunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia. Esimerkiksi monet reumasairaudet.