Bilsa 5

Peruskudostyypit

• Epiteeli- eli pintakudos

• Side- ja tukikudos

• Lihaskudos

• Hermokudos

Epiteeli- eli pintakudos

• paljon soluja tiiviisti ja vähän soluväliainetta

• Tehtäviä: Suojata alla olevia kudoksia ja hormonien eritys

• Solut tiiviisti kiinni toisissaan ja uusiutuu nopeasti (kestettävä kulutusta)

• Ei verisuonia (alla olevat verisuonet vastaavat ravintoaineiden ja kaasujen vaihdosta)

• Voi koostus eri määristä solukerroksia (ohuimmillaan 1 kerros esim. keuhkorakkulat ja hiussuontein seinämät) (esim. iholla monikerroksista, joka lisää kestävyyttä)

• ihon ulkopinta,

  ruoansulatuselimistön sisäpinnan epiteeli, hengitysteiden, virtsateiden ja sukupuolielinten

  limakalvojen epiteeli, ja rauhasien eritysepiteeli sekä verisuonten sisäpinta.

Side- ja tukikudos

• Tukee, suojaa ja liittää yhteen muita kudoksia

• Jaetaan: sidekudokseen, rasvakudokseen, rustokudokseen ja luukudokseen

• Eri kudokset eroavat toisistaan soluväliaineen määrän suhteen

→ Kaikissa muissa paitsi rasvakudoksessa solut ovat harvassa ja kudos koostuu suurimmalta osin soluväliaineesta

• Soluväliaineessa runsaasti proteiinisäikeitä

→ Antavat kudokselle vetolujuutta ja joustavuutta

• Esim. veri on nestemäiseksi erilaistunutta sidekudosta

Lihaskudos

Jaetaan:

• Poikkijuovaiseen lihaskudokseen

→ Poikkijuovat muodostuvat proteiinisäikeistä ja niitä tarvitaan lihasten supistumiseen

→ Kykenee supistumaan hyvin nopeasti verrattuna sisäelinten sileään lihaskudokseen

→ Useita tumia solua kohden

• Sydänlihaskudokseen

→ Myös poikkijuovaista kudosta

→ Kussakin solussa on vain yksi tuma

→ Solut on rakenteeltaan haaroittuneita, ja niiden solulimat ovat yhteydessä toisiinsa solujen välisten aukkojen kautta → Sydämen lihassolut voivat supistua yhtenä yksikkönä

→ Solut on kestäviä ja supistuvat nopeasti

→ Eivät väsy, vaikka ne joutuvat supistumaan tasaisella rytmillä (Soluissa runsaasti mitokondrioita)

• Sileä lihaskudos

→ Onttorakenteisten elinten ja putkimaisten kudosten ympärillä (esim. ruokasulan liikkeet mahalaukussa ja veren ohjaus verisuonissa)

→ Solut pieniä ja sukkulamaisia

→ Supistuminen tapahtuu hitaasti (verrattuna poikkijuovaiseen)

Hermokudos

• Soluissa erittäin suuri määrä mitokondrioita

• Esim. aivoissa

Vaihtoehtoisia vasteita solussa

• Solu lähettää viestin edelleen

• Solu jakautuu

• Solu liikkuu sisäisen tukirangan avulla

• Solu siirtyy apoptoosiin

• Solu erilaistuu

Umpirauhaset KAKLLHK

• Käpyrauhanen

• Aivolisäkkeen etulohko

• Kilpirauhanen

• Lisäkilpirauhanen

• Lisämunuainen

• Haiman umpieritteiset saarekkeet

• Kivekset tai munasarjat

Hermokudoksesta muodostuvat hormoneja tuottavat rakenteet

• Hypotalamus

• Aivolisäkkeen takalohko

• Lisämunuaisydin

Käpyrauhanen

• Tuottaa pimeässä melatoniinia (osallistuu vuorokausirytmin säätelyyn)

Aivolisäkkeen etulohko

• Tuottaa kasvuhormonia

• Tuottaa muiden umpirauhasten hormonieritystä sääteleviä hormoneja (neljä kuudesta tuotetusta hormonista)

Kilpirauhanen

• Tuottaa kilpirauhashormonia (Aivolisäkkeen etulohkon vaikutuksesta)

→ Vaikuttaa kasvuun ja hermoston kehitykseen sekä kiihdyttää aineenvaihduntaa

• Tuottaa kalsitoniinia kun veren kalsiumpitoisuus on korkea

Lisäkilpirauhaset

• Tuottaa parathormonia veren kalsiumpitoisuuden ollessa matala

Lisämunuaiskuori

• Tuottaa aivolisäkkeen etulohkon ohjaamana hormoneja, jotka mm. nostavat verensokeria pitkäaikaisessa fyysisessä ja henkisessä rasituksessa

Haiman Umpieritteiset saarekkeet (Langerhansin saarekkeet)

• Tuottavat insuliinia verensokerin ollessa korkea

• Tuottavat glukagonia verensokerin ollessa matala

Kivekset tai munasarjat

• Aivolisäkkeen etulohkon hormonit säätelevät sukusolujen tuotantoa ja kypsymistä sekä kiihdyttävät naisilla estrogeenin ja progesteronin ja miehillä testosteronin tuotantoa

Hypotalamus

• Useimmat tuotetut hormonit säätelevät aivolisäkkeen etulohkon hormonieritystä (toiset vähentävät, toiset lisäävät)

• Tuottaa mm. Oksitosiinia, joka säätelee kohdun lihasten supistusta ja maitorauhasten toimintaa

• Tuottaa mm. antidiureettista hormonia, joka lisää veden talteenottoa virtsasta

• Muodostuu hermosoluista (← Saa elimistön toiminnasta tietoja muilta hermosoluilta)

• Yhdistää hermostollisen ja hormonaalisen säätelyn

→ Lähettää elimistölle käskyjä saatujen tietojen avulla, osittain hermoston välityksellä ja osittain tuottamiensa hormonien välityksellä

Aivolisäkkeen takalohko

• Varastoi hypotalamuksen tuottamaa oksitosiinia ja antidiureettista hormonia

• Muodostuu hermokudoksesta

Lisämunuaisydin

• Tuottaa adrenaliinia, joka parantaa suorituskykyä fyysisessä rasituksessa ja stressitilanteissa

Hormonit säätelevät…

• Veren ja kehon muun nesteen koostumuksen ylläpitoa

• Verensokeria (veressä kiertävän glukoosin määrä)

• Veren pH:ta

• Lapsen kasvua

• Lisääntymiseen liittyviä sukupuoliominaisuuksia

• Sukusolujen tuotantoa

Rasvaliukoisia hormoneja

• Tyroksiini

• D-vitamiini

• Steroidit (Kolesterolista lisämunuaiskuoressa ja sukupuolirauhasissa muodostuva hormoni)

Rasvaliukoiset hormonit…

• Eivät voi kulkeutua vapaasti veressä (kulkeutuvat vain proteiineihin sitoutuneena)

• Pääsevät vapaasti soluun liukenemalla solukalvoon

• Reseptorit sijaitsevat solun sisällä

• Vaikuttavat geenien toimintaan (Kuljetetaan tumaan, jossa ne kiinnitetään DNA:han tietyn geenin säätelyalueelle)

• Vaste kehittyy vesiliukoisia hormoneja hitaammin (Vaikuttavat proteiineihin kiinnittymällä DNA:han ja proteiinisynteesissä kestää)

• Hajoavat vain maksassa (maksan solut tekevät rasvaliukoisista hormoneista vesiliukoisia aineita, jotka eritetään virtsan mukana pois elimistöstä

→ ohjaavat pitkäkestoisia tapahtumia elimistössä esim. kasvua ja lisääntymistä

Vesiliukoiset hormonit

• Enemmistö hormoneista

• Voivat kulkeutua veressä vapaasti

• Eivät pääse solukalvon läpi

• Reseptorit solukalvolla

• Sitoutuessaan reseptoriin muodostavat toisiolähettejä, jotka muuttavat solun toimintaa

• Muuttavat solukalvon (voi vastaanottaa enemmän tai vähemmän tiettyä ainetta) tai solun entsyymien toimintaa

• Vaste kehittyy nopeammin kuin rasvaliukoisten (muutamassa minuutissa)

• Veressä olevat vesiliukoisia proteiineja pilkkovat entsyymit saavat pitoisuuden laskemaan nopeasti

Insuliini

• Muodostuu kun verensokeri on korkea

• Tehostaa veressä olevan glukoosin siirtymistä lihas- ja rasvasoluihin

• Kiihdyttää maksan soluissa glukoosin muuttamista glykogeeniksi eli sokerin varastomuodoksi

Glukagoni

• Muodostuu haimassa kun verensokeri on matala

• Kiihdyttää glukagonin pilkkomista glukoosiksi maksan soluissa

Stressin vaikutus

→ Nostaa lisämunuaisen ydinkerroksesta vereen vapautuvien adrenaliinin ja noradrenaliinin määrää

→ Lisäävät glukoosin vapautumista maksasta ja vähentävät solujen kykyä ottaa glukoosia verestä

→ Verensokeri nousee

→ Varmistetaan aivojen riittävä energiansaanti rasitustilassa

→ Nostaa lisämunuaisen kuorikerroksesta erittyvän kortisolin ja aivolisäkkeen etulohkosta erittyvän kasvuhormonin määrää

→ Kohottavat verensokeria

Asetyylikoliini

Välittäjäaine, joka siirtää käskyt sisäelinten toimintaa ohjaavista hermosoluista esim. sileän lihaskudoksen soluille (Myös raajojen liikettä ohjaavat käskyt siirtyvät hermosoluista lihassoluihin)

• Muistojen vahvistuminen

• Lihaskontrolli

Välittäjäaineet poistetaan synapsirakojen kautta

• Välittäjäaineita pilkkovien entsyymien avulla

• Otetaan takasin hermopäätteeseen solukalvossa olevien takaisinottopumppujen avulla

Serotoniini

• Mielialan säätely

• Nälän tunne

• Uni

Dopamiini

• Mielihyvä

• Tietojen käsittely

• Tahdonalaiset liikkeet

Glutamaatti

• Yleinen kiihdyttävä välittäjäaine

• Muistojen vahvistuminen

GABA

• Estävä välittäjäaine

• Keskushermoston toiminnan vaimentaminen

• Vaikuttaa unen aikana

• Alkoholi tehostaa vaikutusta

Noradrenaliini

• Kiihdyttävä välittäjäaine

• Vaikuttaa esim. taistele tai pakene- reaktioissa

• Toimii myös hormonina

Toimintajännitteen aiheuttama jännitemuutos on

Ärsykkeen voimakkuudesta riippumaton

Ärsykkeen voimakkuus tulkitaan siitä

Kuinka tiheästi hermosolu lähettää impulsseja

(Mitä voimakkaampi ärsyke, sitä suuremmalla taajuudella hermoimpulsseja muodostuu)

Kuljettaa viestin muualta elimistöstä aivoille

Aistihermosolu

Kuljettaa viestin aivoilta muulle elimistölle

Liikehermosolu

Hermosto jaetaan

• Ääreishermostoon

• Keskushermostoon

Keskushermosto

• Aivot

→ Käsittelevät ääreishermostosta tulevia viestejä ja lähettävät toimintakäskyjä

• Selkäydin

→Välittää viestin ääreis- ja keskushermoston välillä

→ Tuottaa refleksejä

→ Muokkaa elimistön toimintaa aistihermoilta saatujen viestien perusteella

Ääreishermosto

• Aistihermot eli sensoriset hermot

→ Aistintietoa keskushermostoon

→ Aistien perustana

→ Välittää tietoa mm. veren CO₂ ja glukoosipitoisuudesta

• Tahdonalainen hermosto

→ Liikehermot

→ Välittävät liikekäskyjä liikkeitä ohjaaville poikkijuovaisille lihakseille

• Autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto

→Sympaattinen hermosto

→ Toimii ihmisen ollessa aktiivinen

→ Säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja kiihdyttämällä niitä

→ Esim. syke ja hengitys

→ Lisää elimistön suorituskykyä

→ Stressitilanteet

→ Parasympaattinen hermosto

→ Toimii levossa

→ Säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja hidastamalla niitä

→ Esim. syke ja hengitys

→ Auttaa ihmistä täydentämään energiavarastojaan tehostamalla ruuansulatuselimistöä

Harmaa aine

Koostuu hermosolujen solukeskuksista

Valkea aine

Muodostuu hermosolujen myeliinitupellisista aksoneista

Veri-aivoeste

Ympäröi keskushermoston hiussuonia, rajoittaa tehokkaasti aineiden pääsyä verestä hermokudokseen

Yhdistää aivot ja selkäytimen

Aivorunko

→ Säätelee monia peruselintoimintoja, koska on evolutiivisesti erittäin vanha

→ Osallistuu mm. ruuansulatuselimistön toiminnan säätelyyn

→ Muokkaa aistinhermoista isoaivoihin menevää tietoa

→ Säätelee vireystilaa levon ja aktiivisen toiminnan aikana

→Tuottaa monia elimistön lihasten toimintaa ohjaavia refleksejä (joista monet ohjaavat sisäelinten toimintaa)

→ Esim. oksennusrefleksi

Aivorunko koostuu

• Ydinjatkeesta

→ Hengityskeskus

→Hengityselinten toimintaa ohjaava tumake

• Aivosillasta

→ Useita hermosolujen muodostamia keskittymiä eli tumakkeita, jotka lähettävät käskyjä muualle hermostoon

Väliaivot koostuvat

• Talamuksesta

→ Vaikuttaa aistinhermoista isoaivoihin menevään tietoon

• Hypotalamuksesta

→ Ohjaa aistihermoilta saadun tiedon perustella elimistön toimintaa (esim. nälkä ja jano)

→ Säätelee kehon lämpötilaa

←Ohjaamalla verenkiertoa

→ Vaikuttaa hormonien välityksellä mm. kasvuun, aineenvaihdunnan nopeuteen ja lisääntymiseen

→ Kiintymyksen ja muiden sosiaalisten kanssakäymisten tärkeiden tunteiden ja seksuaalisuuden kehityksessä merkittävä tekijä

• Aivolisäkkeestä

→ Vaikuttaa hormonien välityksellä mm. kasvuun, aineenvaihdunnan nopeuteen ja lisääntymiseen

• Käpyrauhasesta

→ Tuottaa melatoniinia, joka säätelee vuorokausirytmiä

Otsalohko

• Tietoisuus itsestä, luova ja looginen ajattelu

• Persoonallisuuden ja tunteiden käsittely ja säätely

• Liikeaivokuori

• Puheen tuottoa sääteleviä lihaksia ohjaava alue

Ohimolohko

• Puheen tulkintaa säätelevä alue

• Kuuloalue

• Hippokampus

→ Asioiden siirtäminen lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin

• Mantelitumake

→Auttaa toisten ihmisten ilmeiden tunnistamisessa

+Hypotalamus muodostavat osan Limbistä järjestelmää

→Säätelee tunnetiloja

Päälakilohko

• Tuntoalue

• Muistin toiminta

• Eri aistien tietojen yhdistäminen

→ Tasapainon ylläpito (näkö + tunto + sisäkorvan tasapainoaisti)

Takaraivolohko

• Näköalue

Pikkuaivot

• Isoaivojen liikekäskyt kulkevat pikkuaivojen kautta

→ Pikkuaivot hienosäätävät liikkeitä

• Tallentavat liikemalleja, kun liikettä toistetaan lukemattomia kertoja

→ Jatkossa ohjautuvat automaattisesti pikkuaivojen kautta

→ Isoaivojen kapasiteetti säästyy esim. ajattelemiseen ja ympäristön havainnoimiseen

Ihmisen aistimat perusmaut

• Suolainen

• Makea

• Hapan

• Karvas

• Umami

Makuaistirata

Kielen nysty

→ Makusilmu

→ Makuaistinsolu

→ Makuhermo

→Päälakilohkon tuntoalueelle

Hajuaistinrata

Ilmassa olevat molekyylit liukenevat epiteelikerroksen ulkopuolella olevaan limaan

→ Hajumolekyylit koskettavat hajuaistinsoluja

→ Reseptorit aktivoituvat

→ Aiheuttaa hermoimpulssin

→ Hermoimpulssi kulkee nenäontelon seulaluun läpi isoaivojen alapuolella sijaitsevaan hajukäämiin

→ Hajukäämistä lähtevä hajuhermo kuljettaa tiedon limbiseen järjestelmään (Ei niin kuin muut aistit jotka kulkee talamuksen kautta)

→ Hajuhermo kuljettaa impulssin ohimolohkon ja otsalohkon rajalla sijaitsevalle hajualueelle

Sauvasolut

• Erittäin herkkiä

• Aktivoituvat vähässä valossa

• Verkkokalvon reuna-alueilla

Tappisolut

• Erikoistuneet valon näkemiseen

• Aktivoituvat kirkkaassa valossa

• Keskittyneet verkkokalvin keltatäplän kohdalle

Näköaistimus

1. Valo tulee pupillin läpi ja linssi taittaa sen verkkokalvolle, jossa näköaistinsolut reagoivat valoon.

2. Valo aiheuttaa näköpigmenttien muodon muuttumisen

3. Tapahtuu entsyymireaktio, joka johtaa jännitemuutokseen aistinsolun solukalvossa

4. Jännitemuutos saa aikaan muutoksen aistinsolun vapauttaman välittäjäaineen määrässä

5. Näköaistin aistinrata kulkee väliaivojen talamukseen

6. Näköhermo välittää viestin isoaivojen kuorikerroksen takaraivolohkon näköalueelle, jossa näköaistimus syntyy

Rodopsiini

Sauvasolujen näköpigmentti, jonka muoto muuttuu valossa, ja pimeässä muoto palautuu ennalleen (noin 20 min. pimeässä olo täyttää rodopsiinivarastot)

→ Pimeässä näkeminen kestää

Syvyysnäkö perustuu…

Aivojen kykyyn yhdistellä kummankin silmän vastaanottamat hieman erilaiset kuvat maailmasta.

Avorauhaset

Erite kulkee tiehyttä pitkin paikallisesti ihon pinnalle siihen kohtaan, johon rauhasen tiehyt aukeaa

Hikirauhaset

Kerälle kiertyneitä pitkiä rauhasputkia, jotka aukeavat joko suoraan ihon pintaan, tai karvatuppeen

Suuria hikirauhasia aukeaa

• Kainaloihin

• Kasvoihin

• Peräaukon

• Sukuelinten

Ympärillä

Talirauhaset

Tuottavat runsaasti rasvaa sisältävää talia, joka suojaa ihoa

→ rasva tekee ihon marraskedestä notkeaa, joustavaa ja vettä hylkivää

→ Ihon bakteerit käyttävä talia ravintonaan

→ Bakteerien aineenvaihdunnat tuottavat ihon pinnalle rasvahappoja, jotka laskevat ihon pinnan pH-arvoa

Haitallisten bakteerien kasvua ihon pinnalla estävät

• Talin happamuus

• Entsyymit

Maitorauhaset

Kehittyvät alun perin murrosiässä, kun niihin alkaa kertyä rasvakudosta ja niiden tiehytjärjestelmä laajenee

Lopullinen kehittyminen tapahtuu vasta raskauden aikana

→ Erittävät maitoa synnytyksen jälkeen vauvan ravinnoksi

Päänsärky

Erilaiset laukaisevat tekijät aiheuttavat aivojen verisuonten, aivokalvojen tai kalloa ympäröivien luukalvojen kipureseptorien ärtymisen

Vapaat hermopäätteet

Lämpötilaa aistivia reseptoreja (osa reagoi kylmään ja osa lämpimään)

→ Reagoi erityisesti lämpötilan muutoksiin

Hypotalamus (lämp.)

Toimii kehon lämpötilan säätäjänä. Lisää/ vähentää kehon lämmöntuotantoa ympäristön lämpötilasta riippuen

← Esim. lisää ja vähentää ihon pintaverenkierron tasoa sekä hikoilun ja lihastyön muutoksilla

Kuume

Hypotalamuksen termostaatin tavoitelämpötila on muuttunut normaalia korkeammaksi lämpötilaksi.

→ Aluksi kehon lämpötila on uutta tavoitelämpötilaa matalampi

→Ihmisellä on kylmä

Ruumiinlämpöä nostavat

• Refleksien aiheuttama lihasvärinä

• Ihmisen hakeutuminen lämpimään

Veriplasma eli verineste

• Suurimmaksi osaksi vettä n.91 % ja siihen liuenneita aineita (proteiinit n-7%,glukoosi, aminohapot, rasvahapot ja suolat n. 2%)

• Suolapitoisuus on 0,9%

• Sisältämät proteiinit:

→ Albuminit

→ Ylläpitää veren väkevyyttä

→ Veri pysyy suonten sisällä eikä siirry ympäröiviin kudoksiin (OSMOOSI)

→ Toimii monien lääkeaineiden, hormonien sekä rasva-aineiden kuljettajina

→ Globuliinit

→ Monet toimivat vasta-aineina

→ Tärkeimpiä ovat immunoglobuliinit (imusolujen tuottamia)

→ Fibrinogeenit

→ Osallistuvat veren hyytymiseen

Verisolut

• Punasolut

• Valkosolut

• Verihiutaleet

Punasolut

• Ei tumaa tai muita soluelimiä

• Osallistuu kaasujen kuljetukseen

→ Happi keuhkoilta kudoksiin

→ Hiilidioksidi kudoksilta keuhkoihin

• Muoto lisää pinta-alaa, joka nopeuttaa diffuusiota

• Pintaproteiineihin liittyneet hiilihydraattiosat määrittävät ihmisen veriryhmän

• Paljon hemoglobiinia (Kvartaarirakenteinen proteiini, jossa 4 polypeptidiketjua ja jokaisessa niissä hemi- sekä globiini osa, joista jokainen hemiosa voi sitoa yhden happimolekyylin)

• Anaerobinen aineenvaihdunta (← Ei mitokondriota)

• Elinikä noin 4 kuukautta

• Vanhat hajotetaan maksassa, pernassa ja luuytimessä

• Tuotantoon tarvitaan B12-proteiinia sekä erytropoietiinia (munuaiseissa tuotettu hormoni)

Valkosolut

• Tuma ja muut soluelimet

• Toimivat puolustuksessa (määrä kasvaa tulehduksen yhteydessä)

• Pystyvät siirtymään verisuonten ulkopuolelle kudoksiin (tapahtuu hiussuonissa ja pienissä laskimoissa)

Verihiutaleet

• Muodostuvat luuytimen jättisoluista eli megakaryosyyteistä kuroutumalla ja ovat vain solun osia

• Osallistuvat verenvuoron tyrehdyttämiseen ja verihyytymän muodostumiseen

Veri liikkuu sydämeen

Veri liikkuu kohti sydäntä laskimoiden ja oikean eteisen välisen paine-eron ansoista.

Imusuonisto

• Kerää kudosnestettä imusuoniin ja palauttaa sen imunesteenä takaisin verenkiertoon

• Lipidien pilkkoutumistuotteet (monoglyseridit ja rasvahapot) imeytyvät ohutsuolesta imusuonistoon

• Vastaa elimistön puolustuksesta (imuneste virtaa imusolmukkeiden läpi, jossa on paljon taudinaiheuttajia tuhoavia valkosoluja)

Imuneste kulkee imusuonistossa, kunnes se siirtyy verenkiertoon solislaskimon ja yläonttolaskimon kautta

Täydellinen ja kaksinkertainen verenkierto

Täydellinen

→Sydän muodostuu neljästä erillisestä lokerosta ja siinä on väliseinä, joka estää runsas- ja vähähappisen veren sekoittumista toisiinsa.

Kaksinkertainen

→ Iso ja pieni verenkierto

Hengityselimistö

• Ylähengitystiet → Nenä- ja suuontelo, nielu ja poskiontelot

• Alahengitystiet→ Kurkunpää,henkitorvi,keuhkoputket ja ilmatiehyet

• Keuhkot

Ruuansulatuselimistö

• Ruuansulatuskanava

→Suuontelo

→Nielu

→Ruokatorvi

→Mahalaukku

→Ohutsuoli

→Paksusuoli

→Peräsuoli

→Peräaukko

• Ruuansulatusrauhaset

→Sylkirauhaset

→Haima

→Maksa

Haiman avoeritteinen osa

• Valtaosa haimasta

• Tuottaa haimanestettä

Haiman umpieritteinen osa

• Tuottaa insuliini- ja glukagonihormoneja

→ Osallistuvat verensokerin säätelyyn

Haimaneste

• Emäksinen (pH 8)

• Sisältää runsaasti bikarbonaattia

• Erittyy haimasta suoraan ohutsuolen alkuosaan

Bikarbonaatti

• Neutraloi mahalaukusta ohutsuoleen tulevan ruokamassan

→ Hapan ruokamassa ei vaurioita ohutsuolen sisäpintaa

• Mahdollistaa haimanesteen entsyymien toiminnan ohutsuolessa muuttamalla ohutsuolen pH:n ihanteelliseksi haiman ja ohutsuolen entsyymien toiminnan kannalta

Haimanesteen entsyymit pilkkovat ohutsuolessa

• Hiilihydraatteja

• Proteiineja

• Lipidejä

• Nukleiinihappoja

Haimanesteen hiilihydraatteja pilkkova entsyymi

Amylaasi

Haimanesteen proteiineja pilkkova entsyymi

Trypsiini

Haimanesteen lipidejä pilkkova entsyymi

Lipaasi

Haimanesteen nukleiinihappoja pilkkova entsyymi

Nukleaasi

Erittävät pepsinogeenia ja rasvaa hajottavaa entsyymiä

Mahalaukun seinämän pääsolut

Erittävät sisäistä tekijää ja suolahappoa

Mahalaukun seinämän katesolut

Maksa

• Suurin rauhanen

• Valmistaa kolesterolista sappinestettä

→ Tarvitaan lipidien muokkaamiseen

Maksa → Sappineste → Sappitiehyettä pitkin → Ohutsuolen alkuosaan TAI Sappirakkoon (maksan alla sijaitseva sappinesteen välivarasto)

Sappineste sisältää

• Sappisuoloja

→ Osallistuvat lipidien pilkkomiseen sekä niiden hajoamistuotteiden imeytymiseen

• Vettä

• Bikarbonaatteja

• Hemoglobiinin hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia

• Kolesterolia

Ohutsuoli

ALKUOSA

→ Erittyy haimanesteen mukana runsaasti entsyymejä

→ Sappinesteen mukana sappisuoloja

LIMAKALVO

→ Tuottaa suolen alkuosaan suolinestettä

→Sisältää lähinnä

→ Vettä

→ Limaa

→ Entsyymejä (esim. ravinnon maitosokeria hajottava laktaasi entsyymi)

YLIPÄÄTÄÄN

→ Hiilihydraatit pilkotaan ohutsuolessa monosakkarideiksi

→ Proteaasit pilkkovat proteiineja (ohutsuolessa, trypsiini) lyhytketjuisiksi peptideiksi ja pieniksi määriksi aminohappoja

→ Sappisuolat hajottavat suuria rasvapisaroita pienemmiksi, minkä jälkeen haiman lipaasi pilkkoo pisarat rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi

Ohutsuolen proteiineja pilkkova entsyymi

Peptidaasi

Ohutsuolen sakkaroosia pilkkova entsyymi

Sakkaraasi

Ohutsuolen maltoosia pilkkova entsyymi

Maltaasi

Ohutsuolen laktoosia pilkkova entsyymi

Laktaasi

Ohutsuolesta

→ Pilkkoutuneet ravintoaineet sisältävä veri kulkeutuu porttilaskimoa pitkin maksaan

→ Poistaa verestä haitallisia aineita ja taudinaiheuttajia

→ Varastoi esim. ylimäärästä glukoosia glykogeeniksi (voi tarvittaessa vapauttaa glukoosia verenkiertoon)

→ Kun glykogeenivarastot ovat täynnä maksa muuttaa ylimääräisen glukoosin rasvoiksi

Lipidit imeytyvät

Nukkalisäkkeiden imusuoniin

→ Rasvahapot ja monoglyseridit imusuonistoon

→ Rasvahapot ja monoglyseridit solislaskimoon

→ Rasvahapot ja monoglyseridit takaisin verenkiertoon

Suolistomikrobit

• Osallistuvat immuunipuolustukseen tuottamalla K- ja B-vitamiineja