BI1 kpl3

DNA

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältämä molekyyli. On pitkä kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista→ sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa.

Geeni

DNA:n toiminnallinen yksikkö, joka sisältää ohjeet proteiinien valmistamiselle ja solujen toiminnalle. Perintötekijä.

Kromosomi

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Määrä on lajityypillinen, ihmisellä 46.

Nukleotidi

DNA:n rakenneyksikkö, johon kuuluvat sokeri-, fostaatti- ja emäsosat. Kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat juosteen.

Emärparisääntö

Adeniini (A) — Tymiini (T)

Guaniini (G) — Sytosiini (C)

Mutaatio

Geeneissä tapahtuvia pysyviä muutoksia. Niiden vaikutuksesta syntyy erilaisia muotoja, alleeleja. Muuttavat syntyvän proteiinin rakennetta ja johtaa solun rakenteen tai toiminnan muuttumiseen.

Voi laukaista ympäristötekijät tai itsestään ilman syytä.

Genotyyppi

Jälkeläisen saama alleeliyhdistelmä

Esim. AA tai Aa tai aa

Fenotyyppi

Se, miten alleelit ilmenevät yksilössä (ilmiasu)

Esim. AA ja Aa ovat normaalipigmenttisiä ja aa on albiino.

Suvuton lisääntyminen

Uusi yksilö kehittyy joko emoyksilön osasta tai yhdestä solusta ilman sukusoluja.

Se on vaivatonta, nopeaa ja tehokasta. Syntyy paljon kerralla.

Perimältään emoyksilön kaltaisia ja keskenään samanlaisia. Ei muuntelua.

Yleisempää kasveilla

Yksisoluiset eliöt:

-bakteeri jakautumalla

-malarialoisio monistumalla

-leivinhiiva kuroutumalla

Suvullinen lisääntyminen

Tapahtuu hedelmöityksellä sukusolujen avulla (siittiösolu hedelmöittää munasolun)

Tuottaa kromosomeista ja alleeleista uusia yhdistelmiä ja aiheuttaa näin perinnöllistä muuntelua.

Keskeinen tekijä lajinkehityksessä ja evoluution kannalta tärkein lisääntymistapa.

Tehottomampaa, epävarmempaa, hidasta ja sukusoluja tuhlaavaa.

Syntyy vähemmän jälkeläisiä kuin suvuttomassa

Kasvullinen lisääntyminen

Kasvit lisääntyvät suvuttomasti emoyksilön kasvattamien rönsyjen, juurimukuloiden, maavarsien tai juurivesojen avulla.

Sammalet, saniaiset ja korteen lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla.

Partenogeneesi

Suvullisen lisääntymisen muoto, jossa uusi yksilö kehittyy suoraan munasolusta ilman hedelmöitystä.

Monien kasvirn ja hyönteisten lisääntymistapa. Myös kala, sammakko ja liskolajit lisääntyvät.

Suotuisissa oloissa tuottaa jälkeläisiä enemmän ja nopeammin kuin suvullinen. Perinnöllistä muuntelua ei tapahdu paljoa ja sen rakia riskialtis lajin sopeutumisen kannalta muuttuviin ympäristöoloihin.

Sukusolut

Siittiösolu ja munasolu

kasveilla (kukilla) hede → emi

Pölytys

Tuulipölytys eli siitepölyn kulkeutuminen tuulen kuljettamana

Hyönteispölytys eli hyönteisten kuljettamana

Tumaton

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä, kuten mitokondrioita tai viherhiukkasia. Bakteerien ja tumattomien arkeonien solut.

Tumallinen

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Ovat esimerkiksi sienet ja eläimet.

Kromosomin jakautuminen

1. DNA-molekyylit kahdentuvat eli niistä valmistuu kopiot

2. Kahdentuneessa kromosomissa DNA-molekyylit ovat kiinni toisissaan (näyttää x-kirjaimelta)

3. Kahdentunu kromosomi jakautuu kahdeksi tytärkromosomiksi.