Maantieto 2

Absoluuttinen kosteus

Ilmassa olevan vesihöyryn määrä tietyssä tilavuudessa, yleensä ilmaistu grammoina kuutiometriä kohden.

Absorboituminen

Aineen tai energian otto toisen aineen sisään. Esimerkiksi kasvit absorboivat auringon valoa fotosynteesissä.

Alavaippakerros

Maapallon vaipan alempi osa, joka ulottuu kuoressa olevan ylävaipan alapinnasta ytimen yläpintaan.

Albedo

Maan tai muun kohteen kyky heijastaa auringon valoa suhteessa siihen osuneeseen valoon.

Alueellinen tuuli

Tuuli, joka puhalsi tietyllä alueella ja jonka suuntaan ja voimakkuuteen vaikuttavat paikalliset olosuhteet.

Apheli

Planeetan tai kiertoläisen radan piste, jossa se on kauimpana Auringosta.

Aro

Suuri avoin ruohomaa tai semi-aavikko, joka sijaitsee kohtalaisen kuivilla alueilla.

Astenosfääri

Vaipan kerros lithosfäärin alapuolella, jossa kivimateriaali on osittain sulaa ja plastista.

Atmosfääri

Kaasuseos, joka ympäröi planeettaa tai satelliittia.

Aurinkovakio

Auringon säteilyn intensiteetti ulkoilmakehän yläosassa, arvo noin 1361 W/m².

Aurinkovuorokausi

Aika, jonka kuluessa maapallo pyörähtää akselinsa ympäri suhteessa aurinkoon, keskimäärin noin 24 tuntia.

Basalttinen laava

Rauta- ja magnesiumrikas, vähän piidioksidia sisältävä laava, joka on yleensä tummaa ja juoksevaa.

Biodiversiteetti

Eliöiden monimuotoisuus, joka sisältää sekä eliölajien lukumäärän että niiden sisäisen geneettisen monimuotoisuuden.

Biogeografia

Tieteenala, jonka tutkimuskohteena on eliölajien levinneisyys ja levinneisyyden taustalla olevat tekijät.

Biomi

Ekosysteemin tyyppi, johon kuuluvat samantyyppiset ekosysteemit, kuten metsät tai aavikot.

Biosfääri

Kaikki maapallon osat, joissa on elämää.

CFC-yhdiste

Kloorifluorikarbonaatti, joka on tyyppi otsonikerrosta tuhoavia yhdisteitä.

Coriolisilmiö

Maapallon pyörimisestä aiheutuva voima, joka kääntää ilmiäitä, kuten tuulia ja merivirtoja.

Delta (suisto)

Jokisuisto, joka syntyy, kun joki laskee tasangolle tai mereen ja sen kuljettamat sedimentit kasaantuvat.

Diagneesi

Prosessi, jonka aikana sedimenttikivi tiivistyy ja lujittuu sen jälkeen, kun se on laskettu tai kerrostettu.

Dobsonin yksikkö

Ilmakehän otsonipitoisuuden yksikkö, joka mittaa otsonin määrää ilman pystysuunnassa.

Doliini

Kalkkikivien liukenemisesta aiheutuva suppilo- tai astiamainen kuoppa maan pinnalla.

Drumliini

Pitkänomainen, sileä ja päärynänmuotoinen moreenikumpare, jonka jäätikkö on muodostanut.

Ekosfääri

Elämän vyöhyke, joka käsittää maapallon biosfääriin kuuluvat eliöt sekä elämän kannalta tarpeelliset fyysiset ympäristötekijät, kuten auringonsäteilyn, veden ja ilmakehän.

ENSO

El Niño - Southern Oscillation, ilmaston vaihteluun liittyvä ilmiö, joka vaikuttaa keskeiseltä Tyyneltä valtamereltä levittäytyvään meriveden pintalämpötilaan ja siten maailmanlaajuisiin sääolosuhteisiin.

Epifyytti

Kasvi, joka kasvaa toisen kasvin, usein puun, päällä saaden ravintonsa ilmasta ja sateesta.

Erkanemissauma

Litosteenikkoplaattien rajapinta, jossa ne liikkuvat pois toisistaan ja maa jäähtyy ja tiivistyy.

Eroosiovoima

Luonnon prosessi, joka kuluttaa, kuljettaa ja laskee maaperän aineita.

Fuusioreaktio

Ydinreaktio, jossa kevyet atomiytimet yhdistyvät raskaammiksi ytimiksi. Fuusioreaktio tuottaa paljon energiaa ja se on auringon energian lähde.

Fysikaalinen rappautuminen

Kiven tai kivilajin mekaaninen hajoaminen esimerkiksi lämpötilamuutosten, jäätymisen ja sulamisen tai kiteytyvän suolan vaikutuksesta.

Föhntuuli

Vuoristoalueen takana puhaltava kuuma ja kuiva tuuli, joka syntyy, kun ilmamassa pakotetaan nousemaan yli vuorten.

Geodiversiteetti

Maapallon geologisten ja maaperäominaisuuksien eli kivilajien, muodostumien, maisemien, prosessien ja niiden ajan kuluessa muodostamien jälkien monimuotoisuus.

Geoterminen energia

Maan sisäisen lämmön tuottama energia, joka voidaan ottaa talteen esimerkiksi lämmitykseen tai sähkön tuotantoon.

Geoterminen lämpö

Maan uumenissa sijaitseva lämpöenergia.

Geysir

Maan alla oleva lämminvesilähde, joka purkautuu säännöllisesti, syökäen korkealle ilmaan vesipatsaan.

Haffi

Matala, suuren järven kaltainen lahti.

Hankaussauma

Mannerlaattojen raja, jossa laatat liikkuvat sivuttain toisiinsa nähden ja hankaavat toisiaan.

Harju

Pitkittäisharju, joka on muodostunut jäätikköjoen kuljettamista aineista.

Helmiäispilvi

Napaseuduilla talvella useita kymmeniä kilometrejä maanpinnan yläpuolella esiintyvää pilveä, joka hohtaa värillisesti auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua.

Hepoasteet

Yksikkö hevosvoimien mittaamiseen tunneissa - yksi hepoaste tarkoittaa tehoa, joka kykenee nostamaan 75 kilogramman painon yhden metrin korkeuteen yhden sekunnin aikana.

Heterosfääri

Ilmakehän yläosa, jossa kaasujen koostumus muuttuu suurella korkeudella korkeuden mukaan.

Homosfääri

Ilmakehän alaosa, jossa kaasut ovat sekoittuneet keskenään.

Horsti

Maankuoren paksuuntuma, joka on kohotettu ympäröivästä maankuoresta.

Humus

Elävien organismien jäännöksistä syntynyt orgaaninen aine, joka on osa maaperän pintakerrosta.

Huuhtoutumiskerros

Ilmiö tai maakerros, josta liukenevat aineet huuhtoutuvat pois sadeveden mukana.

Hydrologinen kierto

Veden kierto maapallon pintakerrosten, ilmakehän ja maanpinnan välillä.

Hydrosfääri

Maapallon vesikuori, johon kuuluvat kaikki maailman meret, järvet, joet, pohjavedet, jää ja lumi.

Hyposentri

Piste maan sisässä, jossa maanjäristys alkaa.

Hyökyaalto

Meressä syntyvä suuri ja tuhoisa aalto, joka voi johtua maanjäristyksestä, tulivuorenpurkauksesta tai maanvyöryn aiheuttamasta häiriöstä meressä.

Ilmastoalue

Alue, jonka ilmasto on samankaltaista. Ilmastoalueille on tyypillistä tietynlainen lämpötila ja sademäärä.

Ilmasto

Pitkän ajan kuluessa keskimääräiset sääolosuhteet tietyllä alueella.

Ionisfääri

Ilmakehän kerros, joka ulottuu noin 50 km:stä 1000 km:iin korkeudella maanpinnasta, ja jossa on vapaita sähköisiä latauksia.

Isobaari

Viiva, joka yhdistää kartalla paikkoja, joissa ilmanpaine on sama.

Isostasia

Maankuoren ja vaipan välinen tasapainotila.

Juonikivi

Graniittista tai graniitinkaltaista syväkivilajia.

Jälkijäristys

Pääjäristyksen jälkeen tapahtuva järistys, jonka voimakkuus on yleensä pienempi kuin päätapahtumalla.

Jääilmasto

Ilmasto, jossa on kylmä ympäri vuoden ja jossa sataa vähän.

Jäännösvuori

Vuori tai vuorenhuippu, joka on jäänyt näkyviin, kun ympäröivä maasto on eroosion myötä madaltunut.

Jäätikkö

Sukkessiivisesti kertyneestä lumesta syntyvä jäämassa, joka liikkuu hitaasti painovoiman vaikutuksesta.

Kaakkoispasaati

Pasaatituuli, joka puhalsi kaakosta.

Kaamos

Ajanjakso lähellä talvipäivänseisausta napapiirin pohjoispuolella, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.

Kaasuplaneetta

Planeetta, jonka koostumus on pääosin kaasua, kuten Jupiter tai Saturnus.

Kaldera

Suuren tulivuorenpurkauksen jälkeen syntyvä laaja, yleensä pyöreä kuoppa tai kraatteri.

Kallioperä

Maaperän alla oleva kova ja kiinteä kivikerros.

Kalotti

Maapallon navoilla oleva jää- tai lumi peitteinen alue.

Kanjoni

Jyrkkäreunainen laakso, jonka jokea tai jäätikköä kuluva voimakas eroosio on leikannut kallioperään.

Kansainvälinen katastrofiapu

Apua, jota lähetetään toisesta maasta katastrofin kohteeksi joutuneeseen maahan.

Kansainvälinen päivämääräraja

Mannerijohtoinen linja Tyynellä valtamerellä, jossa päivämäärä vaihtuu.

Karkauspäivä

Päivä, joka lisätään helmikuun loppuun neljän vuoden välein (paitsi sadannen vuoden lopussa, mutta kuitenkin neljänsadannen vuoden lopussa), jotta kalenterivuosi pysyisi tasatahdissa auringonvuoden kanssa.

Karstimaa

Alue, jossa vallitsee karstimaastomuodot kuten doliinit, sinkhole, labyrintit ja luolastot, tyypillisesti kalkkikivisellä alueella.

Kastepiste

Lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, että siihen sisältyvä vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi.

Kasvihuoneilmiö

Ilmiö, jossa osa maan pinnalta takaisin avaruuteen säteilevästä lämpösäteilystä jää vangiksi maan ilmakehään aiheuttaen maapallon lämpenemisen.

Kemiallinen rapautuminen

Kivilajien hajoaminen kemiallisten prosessien, kuten liukenemisen tai hapettumisen seurauksena.

Kerrostulivuori

Jyrkkärinteinen, kartion muotoinen tulivuori, joka on muodostunut useiden purkausten ja laava- sekä tuhkakerrostumien tuloksena.

Kesämonsuuni

Ilmiö jossa tuulen suunta kääntyy kesäksi ja se tuo mukanaan suuria määriä sadetta. Tämä ilmiö esiintyy erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Kilpitulivuori

Yleensä laaja ja loivarinteinen tulivuori, joka on muodostunut juoksevasta basalttisesta laavasta.

Kivennäismaalaji

Kiveä muodostavien kivennäisten ryhmä, jossa kaikilla kivennäisillä on sama koostumus ja rakenne.

Kiviplaneetta

Planeetta, jonka pinta on pääasiassa kiinteää ja kivimäistä, kuten maapallo, Venus, Merkurius tai Mars.

Kivilaji

Luonnossa esiintyvien kivien ryhmät, jotka perustuvat niiden syntytapaan, koostumukseen ja rakenteeseen.

Kivivyöry

Suuren kalliomassan äkillinen liike rinnettä alas.

Klinttirannikko

Rannikkoalue, jossa on nähtävissä kalliojyrkänteitä tai klinttejä.

Koillispasaati

Alkukesästä syksyyn puhaltava monsuunituuli, joka puhaltaa koilliseen.

Konvektiosade

Sade, joka syntyy kun lämmin, kostea ilmamassa nousee korkealle ilmakehään.

Konvektiovirtaus

Lämmön liikuttaman ilman tai nesteen virtausta, joka johtuu lämpötilan aiheuttamasta tiheyserosta.

Korkeapaine

Ilmakehän kohde, jossa ilmanpaine on ympäröivää aluetta korkeampi.

Kumpuaminen (vedessä)

Meriveden virtaus syvemmistä kerroksista pinnalle.

Kuu

Maan ainoa luonnollinen satelliitti.

Kylmä rintama

Vyöhyke, jossa kylmä ilmamassa työntää lämmintä ilmamassaa tieltään.

Kynnäs

Moreenin tai saven sisältämä kivi, joka viistetään pois ennen viljelyä.

Kääntöpiiri

Leveyspiiri, jossa aurinko paistaa suoraan keskipäivällä kesä- ja talvipäivänseisauksen aikana. Pohjoinen kääntöpiiri on Kravun kääntöpiiri ja eteläinen Kauriin kääntöpiiri.

Kääpiöplaneetta

Aurinkokunnan kappale, joka kiertää suoraan aurinkoa, on riittävän suuri pyöriessään pullistumaan ellipsoidiksi, mutta joka ei ole puhdistanut lähialuettaan muista kappaleista. Esimerkkeinä ovat Pluton ja Eris.

Köppenin ilmastoluokittelu

Ilmastotyyppejä kuvaava järjestelmä, joka on nimetty sen kehittäjän, Vladimir Köppenin, mukaan.

L-aalto

Pitkittäinen maanjäristysaalto, joka kulkee maan pintaa pitkin.

Laaksotuuli

Paikallinen tuuli, joka syntyy, kun vuoristolaakson pohjalle jäähtynyt ilma virrata alavirtaan päin.

Laava

Tulivuoresta purkautuvaa sulaa kiviainesta.

Lahari

Tulivuorenpurkauksen aikana tai sen jälkeen syntyvä mutavyöry, joka syntyy, kun purkauspilvi tai tuhka sekoittuu veteen.

Latentti lämpö

Lämpöenergia, joka varastoituu tai vapautuu aineen olomuodon muuttuessa.

Lapilli

Tulivuoresta purkautuva rakeinen tai hiutalemainen aines.

Lateriitti

Trooppisissa olosuhteissa syntyvä punainen tai keltainen maalaji, joka on muodostunut voimakkaasta humuksen hajotuksesta ja raudan ja alumiinin saostumisesta.

Latosoli

Lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa syntynyt, hedelmällinen maanlaatu, erityisesti tropiikissa.