Filosofian käsitteet

Moraaliagentti

Henkilö tai olento, joka kykenee tekemään moraalisia päätöksiä ja ottamaan vastuuta teoistaan. Esim.Ihminen joka voi varastaa

Arvo

Moraalisesti merkityksellinen periaate tai uskomus, joka ohjaa käyttäytymistä ja päätöksentekoa. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus tai rehellisyys.

Aksiologia

Arvojen ja niiden merkitysten tutkimus filosofiassa, joka käsittelee mitä arvot ovat ja miten ne vaikuttavat päätöksentekoon. Kysyy esimerkiksi mikä on hyvää tai MIkä on arvokasta

Hedonismi

Elämänfilosofia, joka korostaa nautintoa ja onnellisuutta päämääränä. Mielihyvä ja nautinto keskeisiä asioita

Amoraalinen

Moraalin ulkopuolella oleva tai moraalista piittaamaton asia. Esimerkiksi pieni lapsi tai koira ovat moraalittomia, koska eivät osaa tehdä moraalisia valintoja

velvollisuusetiikka

Teon moraalisuus riippuu siitä noudattaako teko jotain moraalista velvollisuutta tai sääntöä. Ei mietitä seurauksia.

hyve-etiikka

keskittyy sihen millainen ihmisen pitäisi olla, ei vain yksittäisiin tekoihin. Hyvä ihminen on esimerkiksi rehellinen, rohkea ja oikeudenmukainen.

Itseisarvo

asia on arvokas itsessään eikä toisen asian saavuttamiseksi. Onnellisuus

Välinearvo

Asia on arvokas, koska sen avulla voidaan saavuttaa jotain mutta. Esim raha

Moraalirelativismi

Moraaliset käsitykset riippuvat esim. kulttuurista yhteiskunnasta ja tilanteesta. Kaikille ei välttämättä ole yhteistä moraalia.

Kansalaistottelemattomuus

Lakien ja sääntöjen tahallinen ja yleensä rauhan omainen rikkominen, jotta epäoikeudenmukaisena koettuun asiaan saadaan vaikutettua

Kategorinen imperatiivi

Immanuel Kantin moraalifilosofian keskeinen ajatus. Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voit sallia kaikkien noudatettavaksi. Esim. valehtelu

utilitarismi

Teko on moraalisesti oikea, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle.

Metaetiikka

Tutkii moraalin luonnetta ja merkitystä. Siinä voitaisin kysyä MItä tarkoittaa, että jokin on oikein

normi

Sääntö tai odotus siitä miten pitäisi toimia. Normit voivat olla sosiaalisia tai moraalisia.

Moralismi

Taipumus arvioida asioita voimakkaasti moraalisten sääntöjen ja käsitysten perusteella. Esimerkiksi jonkin viihteen pitäminen huonona vain siksi, että sen sisältöä pidetään moraalisesti sopimattomana.

Omissio

Tekemättä jättäminen erityisesti tilanteessa joissa olisi voinut tai pitänyt toimia. Näet jonkun tarvitsevan apua muttta et tee mitään

Sanktio

Seuraus, joka aiheutuu normin tai säännön rikkomisesta. Sanktio voi myös olla positiivinen. Jos rikot koulun sääntöjä, seurauksena voi olla esimerkiksi jälki-istunto.

Seurausetiikka

Teon moraalisuus arvioidaan sen seurausten perusteella. Jos teosta seuraa hyvää se voidaan nähdä moraalisesti oikeana

Sopimusetiikka

Moraaliset säännöt perustuvat ajatukseen siitä, että ihmiset ovat sopineet tai voisivat järkevästi sopia yhteisitä säännöistä. Esimerkiksi yhteiskunnassa sovitaan säännöistä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen ja toimiva yhteiselämä