PS3 - kaikki käsitteet

havaintokehä

havaitsemisen lainalaisuutta kuvaava malli, jossa muistissa olevat sisäiset mallit aktivoituvat ja suuntaavat tiedonhakua, jotta kohteesta voi tehdä havainnon eli tietoisen ymmärryksen

tahaton toiminta

toimintaa, jossa asioita tapahtuu ilman ihmisen tietoista toiminnanohjausta tai jopa ihmisen tietoisen pyrkimyksen vastaisesti

tahdonalainen toiminta

toimintaa, jossa on mukana ihmisen pyrkimys, useimmiten tietoista mutta ei välttämättä

priming

aiemmin aistittu informaatio aktivoi hermoverkkoja vaikuttaen jatkossa jonkin aikaa tarkkaavaisuuden suuntautumiseen, uusien havaintojen tekemiseen, uuden informaation tulkintaan sekä toimintaan

tietoisuus

ihmisen kyky olla tietoinen omista ajatuksista, muistoista, tunteista, aistimuksista ja kehon ulkopuolisista ympärillä tapahtuvista asioista

kognitiivinen neurotiede

mielen ja aivojen suhdetta tutkiva tieteenala, joka käyttää erityisesti aivokuvantamisen menetelmiä tutkimuksessa

kokeellinen tutkimus

tutkimusote, jossa pyritään syy-seuraussuhteiden selvittämiseen

tutkimuskysymys

kysymys, johon haetaan tutkimuksessa vastausta

hypoteesi

olettamus, jonka pätevyyttä tieteellisessä tutkimuksessa selvitetään

kausaalisuhde

syy-seuraussuhde; ajatus siitä, että maailmassa jokin asia vaikuttaa johonkin toiseen

muuttuja

tutkittavasta ilmiöstä tai ominaisuudesta käytetty nimitys

riippumaton muuttuja

kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jota muutellaan, ja sitten tarkkaillaan, miten se vaikuttaa riippuvaan muuttujaan

riippuva muuttuja

kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jonka arvojen vaihtelua tarkkaillaan, samalla kun riippumatonta muuttujaa muutellaan

koeryhmä

kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, joka altistetaan tekijälle, joka oletettavasti vaikuttaa riippuvaan muuttujaan

kontrolliryhmä

kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, jota käytetään vertailukohtana, jotta havaittaisiin, vaikuttiko muutos riippumattomassa muuttujassa riippuvaan muuttujaan

erillisten ryhmien asetelma

kokeellinen tutkimus, jossa tutkittavana on kaksi tai useampi toisistaan riippumaton keskenään vertailtava ryhmä

toistomittausasetelma

kokeellinen tutkimus, jossa samat ihmiset osallistuvat kahteen erilaiseen tilanteeseen; jokainen henkilö toimii ikään kuin omana vertailukohtanaan

keskushermosto

aivojen ja selkäytimen muodostama hermoston osa

aivot

keskushermoston osa, jonka päärakenteet ovat isotaivot, pikkuaivot ja aivorunko

selkäydin

selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa

laskevat hermoradat

hermoratoja, jotka vievät viestiä aivoista kehoon

nousevat hermoradat

hermoratoja, joiden välityksellä aivot saavat viestejä kehosta

somaattinen hermosto

ääreishermoston tahdonalainen osa, johon kuuluu aisteihin liittyvä sensorinen hermosto sekä lihaksia käskyttävä motorinen hermosto

autonominen hermosto

tahdosta riippumaton ääreishermoston osa, joka säätelee sisäelinten toimintaa; jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

sympaattinen hermosto

autonomisen hermoston osa, joka kiihdyttää elimistön toimintoja valmistaen elimistöä pakoon tai taisteluun

parasympaattinen hermosto

autonomisen hermoston osa, ns. lepotilahermosto, joka aktivoituu pelon tai vaaran väistyttyä vilkastuttaen mm. ruoansulatusta

hermosolu

hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö, joka välittää hermoimpulsseja

sooma

hermosolun solukeskus

dendriitti

hermosolun tietoa vastaanottava haarake

aksoni

hermosolun viejähaarake, jota pitkin hermoimpulssi kulkee

synapsi

kahden hermosolun välinen liitos, johon kuuluu hermopäätteiden päät synapsirakkuloineen, synapsirako ja vastaanottavan solun okasten pinta reseptoreineen

okaset

hermosolun dendriitin pinnalla olevia pieniä nystyröitä

myeliinituppi

monien hermosolujen aksonia ympäröivä, rasvainen "kuori", jossa on aukkoja eli kuroumia; nopeuttaa hermoimpulssien kulkua

harmaa aine

hermosolujen solukeskuksista koostuva aivokuoren alue, jonka paksuus on noin 2-3 millimetriä

valkea aine

aivokuoren harmaan aineen alapuolella sijaitseva aivokuoren kerros; koostuu pääasiassa myelinisoituneista aksoneista

hermoverkot

lukuisten eri hermosolujen muodostamat verkostot, jotka ovat kaiken ihmisen toiminnan perusta

hermoimpulssi

sähköinen aktivaatio, joka kulkee hermosolusta toiseen

kaikki-tai-ei-mitään -periaate

hermoimpulssi syntyy vasta kun jännitekynnys ylittyy ja hermoimpulssin voimakkuus on aina vakio

summautuminen

toisista hermosoluista tulevien kiihdyttävien tai estävien vaikutusten yhteisvaikutus; ajallinen tai paikallinen

välittäjäaine

hermosolun tuottama kemiallinen yhdiste, joka osallistuu hermosolujen väliseen tiedonkulkuun

synapsirako

pieni tila lähettävän hermosolun aksonin hermopäätteen ja vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä

reseptori

hermosolun dendriitin pinnalla oleva kohta, johon välittäjäaineet sitoutuvat

hemisfääri

aivopuolisko

lateralisaatio

vasemman ja oikean aivopuoliskon erikoistuminen tiettyihin toimintoihin

ristikkäisperiaate

vasen aivopuolisko käskyttää kehon oikeaa puolta, ja aivojen oikea puoli käskyttää kehon vasenta puolta

aivokurkiainen

aivopuoliskoja yhdistävä suuri lukuisista aksoneista koostuva hermoratakimppu

isotaivot

aivokuori ja limbinen järjestelmä; aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa; huolehtii kognitiivisista toiminnoista ja toiminnan ohjaamisesta

aivorunko

aivojen runko-osa, johon luetaan keskiaivot, aivosilta, väliaivot sekä ydinjatke

pikkuaivot

tekevät motorisen toiminnan hienosäätöä, myös kielellisten toimintojen koordinointia, osallistuvat ajoitukseen ja tasapainon ylläpitämiseen

aivokuori

isojen aivojen pintakerros; vastaa aivoissa tietoisesta ja kehittyneestä tiedonkäsittelystä

lokalisaatio

eri toimintojen jakautuminen aivojen eri osiin; aivoalueiden erikoistuminen

tuntoalue

tuntoaivokuori; sensorinen alue; aivokuoren päälakilohkon alue, joka käsittelee kehosta tulevia tuntoaistimuksia

näköalue

näköaivokuori; aivokuoren takaraivolohkon alue, joka käsittelee alustavasti näköaistimuksia; jaetaan primaariseen ja sekundaariseen näköalueeseen

kuuloalue

kuuloaivokuori; aivokuoren ohimolohkon alue, joka käsittelee kuuloaistimuksia

liikealue

motorinen alue; aivokuoren otsalohkon alue, joka osallistuu kehon liikkeiden hallintaan

assosiaatioalueet

aivokuoren alueita, jotka kokoavat ja yhdistävät eri alueilta tulevaa tietoa

limbinen järjestelmä

aivojen sisäosissa sijaitseva kokonaisuus, joka osallistuu mm. tunteiden, motivaation ja muistin säätelyyn; osia mm. mantelitumake, hippokampus, hypotalamus, talamus

hippokampus

limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti oppimisen ja muistin kannalta, myös paikkatietoon liittyviä soluja

talamus

limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti vireystilan ja tietoisuuden säätelyssä; ohjaa aisti-impulssit aivokuoren eri osiin

hypotalamus

limbisen järjestelmän osa, joka säätelee hormonitoimintaa ja homeostaattista kehon tasapainotilaa

mantelitumake

limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen tunnereaktion synnyssä

nucleus accumbens

tyvitumake, joka osallistuu mielihyvään liittyvien dopamiiniratojen toimintaan

plastisiteetti

aivojen hermoverkkojen kyky muovautua ympäristön ärsykkeiden ja kokemusten mukaisesti

aivovaurio

aivojen vaurio, joka voi syntyä elämäntapoihin liittyvistä syistä, onnettomuuden tai tapaturman seurauksena tai aivoinfarktista

neuropsykologinen kuntoutus

lääkinnällistä kuntoutusta aivovaurioiden tai -sairauksien hoidon yhteydessä

tapaustutkimus

tutkimus, jossa tutkittavana on vain yksi henkilö tai ryhmä

rakenteelliset aivokuvantamismenetelmät

aivokuvantamismenetelmiä, joita käytetään pääasiassa lääketieteellisen diagnosoinnin apuna, mutta myös tutkimustarkoituksessa esimerkiksi TT ja MRI

havaitseminen

kognitiivinen toiminto, jonka avulla aistiärsykkeistä syntyy tietoisuuteen jäsentynyt kokemus

sensorinen deprivaatio

menetelmä, jossa pyritään poistamaan tai minimoimaan ihmisen kokemia aistiärsykkeitä

aistimus

aktivaatio reseptorisoluissa ja primaareilla aistiaivokuorilla; tiedostamaton tai jäsentymätön vaikutelma

havainto

tietoinen, jäsentynyt kokemus aistiärsykkeestä; syntyy kun hermoimpulssit tulkitaan assosiaatioalueilla

ärsykelähtöinen prosessointi

havaintoa rakennetaan ärsykkeen piirteistä käsin, kun ärsykkeestä ei ole aiempia sisäisiä malleja

skeemalähtöinen prosessointi

havaintoa rakennetaan sisäisten mallien avulla, mikä helpottaa aistielimiin tulevien ärsykkeiden jäsentämistä

hahmolait

havaitsemisen lainalaisuuksia, joiden mukaan ihminen jäsentää kohteita kuvioiksi ja hahmoiksi

konstanssi

havainnon pysyvyys (värin, muodon, koon); havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)

monokulaarinen vihje

opittu tapa hahmottaa kohteesta syvyys yhdellä silmällä

binokulaarinen vihje

syvyyden havaitsemisen vihje, joka perustuu kahden silmän yhteistoimintaan

optinen harha

näköaistia harhaan johtava illuusio

primaarinen näköalue

aivokuoren alue, jossa tapahtuu näköaistimuksen ensimmäinen käsittely mm. kuvan kääntäminen oikein päin

sekundaarinen näköalue

aivokuoren alue, jossa tapahtuu mm. alustavaa muodon ja värin tunnistamista

hierarkinen prosessointi

ärsykkeen tunnistamisen eteneminen yksinkertaisista asioista monimutkaisempiin

rinnakkainen prosessointi

ärsykkeen tunnistamiseen liittyvä toiminta samaan aikaan eri puolilla aivoja

mikä-reitti

näköalueilta ohimolohkon alaosiin johtava hermorata, joka liittyy näköärsykkeiden tunnistamiseen

missä-reitti

näköalueilta oikeaan päälakilohkoon johtava hermorata, joka liittyy kohteen sijainnin hahmottamiseen

agnosia

aivojen epätyypillisestä toiminnasta johtuva havaitsemisen häiriö

tarkkaavaisuus

kognitiivinen toiminto, joka suuntaa huomion tiettyyn asiaan tai kohteeseen

tahaton tarkkaavaisuus

nopea ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen; tapahtuu ärsykkeiden ominaisuuksien perusteella

orientaatiorefleksi

synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen

tarkkaavaisuusvinouma

tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkkaavaisuus puoleensa

tahdonalainen tarkkaavaisuus

kyky suunnata tarkkaavaisuus haluttuun asiaan, sulkea pois muita ärsykkeitä ja jakaa tarkkaavaisuutta useampaan asiaan

valikoiva tarkkaavaisuus

kyky valikoida tarkkaavaisuuden kohteet ja sulkea pois epäolennaisia ärsykkeitä

valppaus

kyky ylläpitää tarkkaavaisuus valitussa kohteessa ja tarvittaessa palauttaa tarkkaavaisuus kohteeseen

jaettu tarkkaavaisuus

kyky tehdä montaa asiaa yhtä aikaa; kyky jakaa tarkkaavaisuus useampaan asiaan

cocktail-party ilmiö

kyky kuunnella tahdonalaisesti valittua ääniärsykettä, vaikka ympärillä on muita ääniä

tarkkaamattomuussokeus

tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta

neglect-oireyhtymä

tarkkaavaisuuden suuntaamisen häiriö, jossa yleensä vasemman puolen informaatio jää huomaamatta

inhibointi

kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun

ADHD

tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus

ADD

tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus

multitaskaaminen

monen asian tekeminen yhtä aikaa